Olen lueskellut treffipalstoja ja usein löytyykin mielenkiintoisia ilmoituksia, joiden takana olevaan mieheen voisi vaikka tutustuakin. En kuitenkaan ole vastannut yhteenkään toistaiseksi. Olen nainen, 33 v. on ikää, eronnut ja minulla on kaksi lasta, 4 ja 6 v. Tässä on se syy, miksi kiinnostavaankaan ilmoitukseen ei rohkene alkaa vastata. Jos mies ei erikseen mainitse ilmoituksessaan, että "lapset ok", niin pitäisikö siitä päätellä, että lapset eivät "ole ok"? Baareissa on tullut sen verran käytyä, että olen oppinut, että lapset edellisestä suhteesta ovat ehdoton ja ratkaiseva miinus monen silmissä.
Onko siis turhaa vaivautua vääntämään vastausta nettideitissä miehelle, jonka mielipiteestä ei ole tietoa? Entä tapauksessa, jossa miehellä itsellään on lapsia?
Kommentteja?
Onko siis turhaa vaivautua vääntämään vastausta nettideitissä miehelle, jonka mielipiteestä ei ole tietoa? Entä tapauksessa, jossa miehellä itsellään on lapsia?
Kommentteja?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Noin nopeasti tulee mieleen, että kirjoita ensin lyhyt viesti, jossa sisältö menisi suunnilleen näin (muotoa kannattaa harkita ;):
"Hei! Sinullapa on mielenkiintoinen ilmoitus. Minulla on kaksi lasta, 4 ja 6 v. Jos lapset eivät haittaa sinua, niin vastaisitko tähän viestiin? Kerron sitten mielelläni sinulle lisää itsestäni."
Jos mies vastaa tuommoiseen viestiin, niin ei niistä lapsista sitten estettä ole.
"... sinulla on mielenkiintoinen ilmoitus, minulla kaksi lasta ... kuullostaa jontenkin kornilta ja ikään kuin häveliäältä.
Itse olen kirjoittanut miehenä että: olen ollut aikaan naimisissa nyt kuljen vapaaa miehenä. Minulla on myös 2 lasta jotka asuvat pääosin plaa plaa.
Se jos entinen elämä ja taustani ei kelpää jollekin nirppanokkanaiselle niin en halua häneen
myöskään tutustua. Vähän joka aikuisella on ollut
vähintäänkin yhteiselämistä, kihloja jne. ennen deittailuaan. Pitäisikö sekin muka esittää siten,
ettei se tulisi ilmi eli malliin; "olen vielä puhdas neitsyt neitonen" jne.
Parempi vaan haudata ne luurangot ja sanoa suoraan miten asiat on.
Ajatus oli minulla sama mutta juuri nimenomaan tuo ajatuksen esittäminen on varmaankin hallussa paremmin niillä, joilla on hommasta kokemusta.
Mutta hei, kerropa vielä, että kannattaako lapsiherkkyydestä ensin kysyä lyhyellä viestillä ja sitten vastaa alkaa pidempään lähestymiseen? Ajattelin, että se voisi olla ratkaisu alkup. ongelmaan, mutta toimiikohan se? Minä olen mies ja minulle toimisi.
Minulla ei ole tullut ketään miestä vastaan, jota lapseni olisi ainakaan tähän mennessä haitannut. Jos
ok kaveri ja itsellä lapsia niin useimpia ei haittaa. "Oikeessa elämässä" yhtä jo aikaisemmin tunteemaani miestä olisi hiukan haitannut, mutta hänkin hyväksynyt... Itsellä ei lapsia. Ei tuo este yhteydenottoon. Yleensä vielä nuo isät juttelevat paljon omistaan..Kyllä niitä matkan varrella voi tulla paljon suurempiakin asioita eteen. Kyllähän kaikilla tässä iässä jo lapsia melkein on. Tiedän kyllä, että joitakin haittaa, mutta eivät minun mielestäni sitten niitä mukavia...
Jep, ja hän on sitten heti nirppanokka, joka toivoo ettei toisella olisi entuudestaan lapsia... Niinhän se tietysti menee, joo.
Mä vähän ihmettelen tuota "lapsikammoa" jota esiintyy siis sekä miehillä ja naisilla.
Siis käytännön ongelmiakin tietysti on, mutta niistä pääsee yli oli sitten avioliitossa oman siippansa kanssa tai uuden "kokelaan" ja omien/hänen lastensa kanssa. Musta toi lasten
tuoma lisä on hyvin samankaltaista oli ne sitten omia tai ei. Lapsen iätkään eivät ole minusta mitenkään yksikäsitteisiä sen suhteen onko tilanne
mukamas "hankalampi" vai ei. Pienet lapset >= 2 vuotta osaaavat jo kävellä, syödä ite jne. Murkkuiläisillä alkaa olla omaa ohjelmaa ja he voivat tarvittaessa yleensä mennä toisen oman vanhempansa luo. Pikkuvauvat ovat jo vähän eri asia, ne kun ovat äideistään pitkälti riippuvaisia.
Mutta, en mä jättäis ainakaan itse asiallista naista vain sen takia että sillä on pari lasta.
No, mullahan on miehenä itellä myös pari lasta.
Mutta, noissa lapsissa on se hyvä puoli kun homma
alkaa sujua että ne tuovat myös "viihdettä, ohjelmaa ja elämää" myös miehen ja naisen välille.
Tai näin ainakin itse koen.
Olisko se sittenkään kivaa istua iltaisin 30 vuotta saman miehen/naisen kanssa katsomassa "kauniita ja rohkeita" ja tsiikamassa
ikkunasta, että mitä kukin naapuri taas kulloinkin tekee. Ei iske ainakaan mulle.
Ehkä ajattelen vähän eri tavalla kuin valtaosa miehistä, mutta nää onkin mun ajatuksia/kokemuksia.
En ymmärrä mitä tarkoitat "lapsiherkkyydellä".
Siinä se lapsi on tavatessasi sun vieressä ja katsoo kuka olet. Riko "jää" aikuisena "siististi"
ja anna asian mennä omalla painolla ajattelematta siitä koko ajan.
Niin, "lapsiherkkyydellä" tarkoitin kai suunnilleen samaa kuin sinä "lapsikammolla". Eli jos on "lapsiherkkä" tai "lapsikammoinen", niin sitten ei ole kiinnostunut suhteesta ihmisen kanssa, jolla on lapsia.
Itse olen siis mies eikä minulla ole lapsia, mutta nainen lapsen kanssa on mielestäni romanttisessa mielessä ihan yhtä kiinnostava kuin ilman lapsiakin.
Ja tuo on hyvä pointti, että 30 vuoden suhde voi olla aika karua tavaraa, jos siinä ei ole lapsia tuomassa elämää elämään.
profiilissä lukee että voi olla lapsiakin..voi silti laittaa viestiä ja kysyä tai mainita että sulla on lapsia jne..itse ilmoitan aina että lapset ihan ok jo etukäteen..tai laita oma kuvallinen profiili.
Lapset kuuluvat pakettiin, eikä se saisi minusta olla syy olla tekemättä lähempää tuttavuutta. Itse vaikea ymmärtää moista "muuria" Lapset varmasti kiintyvät uuteenkiin kumppaniin, jos mies sitä TODELLA haluaa. Itse olen ollut ihan tutun ominaisuudessa hoitamassa kahta pientä Tyttöä ja ovat kiintyneet minuun. Tämä asia on eräille niin vaikea, että minua oikein hämmästyttää moinen.
1. kaikki miehet, kuten kaikki naisetkaan, eivät halua edes omia lapsia saati toisen tekemiä lapsia jotka käytännössä on vieraita.
2. mun mielestä se että onko lapsia tai ei, on ihan yhtä kelvollinen kriteeri kuin mikä tahansa muukin! Ei sen perusteella saa tuomita ketään että joku ei huoli yh:ta! Yks pitää pullukoista, toinen hoikista, kolmas siltä väliltä. Tuossa lapsiasiassa on ihan sama juttu, yks tykkää yh:sta, toinen ei eikä sinullakaan ole siihen nokankoputtamista. Capito?
Lopuksi kuitenkin: Jos mies ei kelpuuta yh-Naista ja tuntee,ettei käy flaksi rakkaudessa, niin niitä vaatimuskriteerejä on syytä pudottaa.
Kaikille hyvää Vappua.
Sinun pitäisi tajuta että kaikki eronneet naiset, joilla on lapsia, eivät ole yh-äitejä. Minäkään en ole, lapset ovat kirjoilla isällään. Yh = yksinhuoltaja. Minulla ja monella muullakin eronneella on _yhteis_huoltajuus, mikä monessa tapauksessa tarkoittaa, että "lapset eivät ole koko ajan pyörimässä jaloissa", kuten minulle eräs single mies asian ilmaisi.
Hyvää Vappua.