Te kohtalotoverit, jotka joudutte elämään puolison armopalojen varassa. Oletteko yrittäneet saada pikkuhommia ja miten on onnistunut? Itse olen yrittänyt osa-aikasiivoojaksi, mutta ei ole tärpännyt. Tietty ensisijaisesti haetaan kaikkea mahdollista kokoaikaista koulutusta vastaavaa ja vastaamatontakin, mutta tarkoitan nyt että jos edes jostain saisi rahaa. Huomasin, että tänne on tullut varamiespalvelu, miten noissa vuokrafirmoissa on otettu vastaan? Ajattelin, jos menisin vaikka huomenna käymään, tänään on muuta ohjelmaa vielä. Jos edes jotain rahaa joskus jostain saisi itsekin tienattua. Työkkäri tuntuu että laittoi tukiosoituksia paremmin silloin kun vielä sai korvauksia ja pari tukipaikkaa sainkin.
Puolison tuloilla eläjät
pikkuhommia?
5937
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
En lähde enää tässä iässä kouluttautumaan perusteista lähtien hoitoalalle enkä usko edes pääsevänikään. Käyn kouluja vain työn ohessa jatkossa.
En voi olla kertomatta yhdestä tuttavasta, joka 50-vuotiaana koulutti itsensä hoitoalalle ja sai oitis hyvän vakituisen työpaikan kotipaikkakunnaltaan. Hän saa nyt tehdä töitä ihan 65-vuotiaaksi saakka eli hän teki hyvän valinnan ja nauttii työstään. Opiskelua ei kannata pelätä. Aikuisenakin voi oppia, vaikka se ulkoa pänttääminen onkin vähän hankalampaa :)
nimimerkille "työmarkkinakelpoinen".
Minä olen Työmarkkinatukimies eli henkilö joka on työmarkkinatuella.
Mutta en lähde itsekää enää 44-vuotiaana opiskelemaan kuin korkeintaan 10 kk:n kurssille, joka vahvistaa aiemmin opisekelimiani kahden ammatin osaamista.
Anteeksi työmarkkinatukimies, ei ole ensimmäinen kerta kun menen sekaisin. Kerran ajattelin, että mites se työmarkkinahemmon noin järkeviä kirjoittaa, kunnes huomasin että sinähän se.
Minulla on jo niin paljon koulutusta, ettei enää jaksa lähteä uudelle alalle. Maksoin maaliskuussa viimeisen erän vanhaa opintolainaa (siihen menivätkin loput säästöt) enkä enää yhtään lainaa halua ikinä. Aikuisopintotukea en voi saada. Tiedän, että mahdollisesti päiväkouluun saisin opintotukea, olisihan se tyhjää parempi. Mutta mieluummin opiskelisin jotain muuta kuin hoitoalaa. Kuka haluaa olla sellaisen hoitsun käsissä, joka ei osaa käsillään tehdä oikein mitään ja on alalla vain pakosta, vaikka oikeasti tulee pahoinvointiseksi jo veren näkemisestäkin? En minä haluaisi.
Minusta on typerää yrittää pakottaa tai velvoittaa jollekin täysin itselle sopimattomalle alalle kouluttautumaan tai pakkoaktivoida joihinkin "orjatöihin". Työmotivaatio väärällä alla ei varmasti ole kohdallaan.
Usein huomaa esim. palvelualoilla ynseitä sinne sopimattomia ihmisiä, joille toinen ala olisi varmasti parempi vaihtoehto. Aina huono palvelu karsii liikevaihtoa ja asiakkaita pois.
Eivät kaikki sovellu hoitoalalle, tarjoilijaksi, siivoojaksi tai hitsariksi. Arvostan kyllä niitä joille nämä alat sopivat. Ammattikirjohan on monipuolinen ja muuttuva jokainen siis etsiköön sopivaa työtyydytystä itselle tuottavaa alaa.