Hei voiko tosiaan Sepramin lopetus tai vähentäminen olla näin olla näin vaikeaa??? Aloitin viime vuoden lokakuussa ja maksimi annos oli 40mg n13.3. vähensin 30mghen ja sitä 9pv ja sit yritin tiputtaa 20 mutta alkoi kuukautiset ja tuli kovia kuumia laava aaltoja ja suunnatonta paniikkia ja hermostuneisuutta no palasin 30mghen ja no n14.4 tiputin 20mghen ja nyt kun tuli kuukautiset niin sama laava-aalto paniikki hysteria tuli ja ed kerran sitä kesti 1-2 pv niin nyt 4 pv menos tässä kamalassa paniikissa tuskaisuus on kovaa ja olen joutunut ottamaan muutaman rauhoittavan. Olo on väsynyt,levoton,hermostunut,panikoiva ja kuumaa tuskaa kulkee on aika epätodellista oloa ihan kun olisi pää sumussa, onko tämä näin raju oireilu vähennykseen kuuluvaa? Kauanko kestää, onko ihmisiä jotka ovat käyneet saman hel.... läpi?
Voiko Sepramin lopetus
olla näin VAIKEAA
7324151
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 73
Vanhimmat
onko lekurin kanssa juteltu asiasta. lopettaminen on pahempaa kuin itse tauti. älä ihmeessä tommosta yritä. paniikki siitä tulee. olen ite ollu 5pv.ilman ku oli lääke loppu. enään en halua sitä hirveyttä tuntea. syön vaan en tiedä tarvisinko edes enään..
söin noin reilu vuosi sitten cipralexia ilman tulosta ja sen lopettaminen oli leikkiä tämän hetkisen rinnalla. Lääkäri oli sitä mieltä että olen niin hyvässä kunnossa että pikkuhiljaa lopettele olisi paikallaan. Sain lääkkeen uupumukseen en jaksanut tehdä mitään ja olin negatiivinen. No tarmokkuus ja into palasi ja aloin vähentämään, varsinkin kaksien viime kuukautisten aikaan pää on ollut koetuksilla ja vaikka kuinka yritän itseäni rauhoitella niin hullummaksi menee ja olo on kuin takaa ajetulla jäniksellä. Kaupasta oli pakko lähteä kesken kaiken pois kun yökin. Jos viisaammat osaa kertoa että onko aivois ja kropas meneillän joku kemiallinen reaktio tai puutostila yms, moista tuskaa en kenellekkään toivo. Otan mielelläni vastaan ssri lääkketiä lopettavien tai lopettaneiden kommentteja vastaan!!!!!!!!!
Itse olen vähentänyt seronil-lääkitystä tammikuusta lähtien 20 mg nyt 10 mg:aan. Ja kovaa hommaa on. Pyörryttää ja huimaa. Olo on välillä sekava, tuntuu ettei pysty yksinkertaisiakaan tehtäviä tekemään. Nukkuminen on jäänyt noin 4 tuntiin yössä jne. Eli kohtalotoveri täälläkin.. ja menskut nyt tulossa ja sen kyllä huomaa, olo on entistä karmeampi. Pelottaa oikein ajatella että olen vasta 10 mg ja kohta 4 kuukautta takana. Mitenkähän loput saa jätettyä pois. Minulla olisi lääkkeen vaihto edessä kun tämä ei enää tehoa.
lopetuksen tukena tuo oxepam kun vieroitusoireita on niin vietävästi eniten PELKÄÄN sitä kun iskee tosi kova levottomuus/panikki, olo on sietämätön, otin miestäni tänään kädestä ja pyysin että auta mut pois tästä olosta, no lopuks olin niin hysteerinen että rahoittava oli otettava, että sillai täällä.
Onko sulla paniikkihäiriö ollut, vai oletko ollut aina lääkityksellä pelkästään uupumuksen takia? Jos taustalla on p-häiriö ei kyllä kannattaisi lopettaa lääkitystä, sitähän voi jatkaa vuosia jopa loppuelämän tarvittaessa. Mutta jos vain uupumus, niin sit ymmärrän että pitää lopetella. On vaan nuo viekkarioireet niin p-häiriön kaltaisia, että ajattelin kysäistä.
No mun loppunpalaminen alkoi oireilla 2vuotta sitten, eri lääkäreillä olen juossut ja tarinani kertonut, paniikkihäiriötä ei ole minulle ehdotettu. Olin kolmen sukupolven rajujen ongelmien keskipisteessä,taloudelliset ongelmat jne jne. Mulle tuli muutama paniikkihäiriön kaltainen kohtaus alkoi huipata rajusti ja sydän löi tiuhaa tahtia, ulkomailla ollessani tuli eka kohtaus ja se meni suola ja nestetasapainohäiriön piikkiin kotiin tultua tuli saman tyylinen juttu, mutta todettiin suola-arvot hyvin mataliksi. No sitten tuli keskenmeno ja muutama raju kohtaus tuli en tiennyt nimeäni ja mitään ympäriltäni en havainnut vain suunnaton hermostuneisuus ja kuuma-aalto se selitettiin hormoonimyrskyllä jonka aiheutti keskenmeno. Kuukautisten aikaan n 3 pv menee kuumien aaltojen ja hermostuneisuuden parissa. Lääkäri sanoi että noita ko oireita tulee totaalisessa loppuunpalamisessa että kroppa yrittää pistää stoppia. Mä olen kärsinyt tosi kauan heikot patterit päässä olosta et kaikki menee ohi ja huomiokyky on huono, mutta olen selvästi piristynyt ja nyt kaksi kertaa annosta vähentäessäni on näitä pökkyrä ja hermostuneisuus kohtauksia tullut, että enpä tiiä. Olo on taas vaan niin kurja väsynyt,levoton ja tööt... Monelle lääkärille yritin selittää tuota pää käy vanhoilla pattereillä, et huomiokyky ja reaktio on häiritsevän hidasta... Neuvoja otan vastaan
Aivan sama kuin huumeriippuvuus. Ei lääkkeet niistä mitenkään ero.
Jos joudun olemaan erossa amfetamiinista niin tulee kauheat laskut ja paniikki eli munko pitää käyttä amfetamiinia koko elämäni. Otan amfetamiinia masennukseeni kun vituttaa.
Samoin ne on lääkkeet niistä pitää päästä eroon, toki lääkärin avulla. Mutta vaikuttaisi, että sullakin on jo riippuvuus enemmän kuin tarve. Keskustele lekurisi kanssa
Et vain enää ymmärrä sitä, että tarve ottaa niitä lääkkeitä ei johdu masennuksestasi vaan lääkeiden aihettamista vieroitusoireista.
Katsos elimistösi (aivot) eivät ole enää tottuneet tuottamaan kemikaaleja jotka lääkkeet korvaa, joten epätasapaino tila tulee siitä. Siksi vieroitus kestää, että elimistö itse alkaa tuottaa niitä tarvittavia kemikaaleja jotka on lääkkeillä korvattu.
"lopettaminen on pahempaa kuin itse tauti."
Tämä lause kertoo kaiken ole lääkeriippuvainen.
Parasta mennä vieroitukseen.
Olen siinä käsityksessä että SSRI-lääkkeet eivät niinkään "korvaa" mitään aivoissa luonnostaan olevia aineita, vaan ne estävät sen että nämä aineet (tässä siis SEROTONIINI) haihtuisivat itsestään.
Joku asiantuntija saisi tietysti mielellään selittää tätä, kun itse en ehkä osaa oikein kuvailla ja pelkään että menee täysin metsään. Mutta tosiaankin olen luullut että se on siellä omassa päässä se serotoniini JO, mutta jotenkin se "vuotaa" sieltä pois jos on masentunut tms.
INFOA LISÄÄ, JOKU?
Luojan kiitos tänään on ollut helpompi päivä!!!! Eilen oli otettava rauhoittava kun tuli kuuma pistävä olo rintakehään ja vaik itseäni tyynnyttelin ja hengitin rauhallisesti niin levottomuus vaan lisääntyi. Mä olen aika tyhmä kun en älyä tota ssri on takaisin oton estäjä, mikä siinä mun oman pään ssri tuotannossa on häikkänä? eikö sitä synny itsestään vai valuuko se ns itsestään vääriä teitä pois? No mulla kyllä löydettiin lisäksi tässä viime aikaisissa mri kuvissa isohko kasvain, mutta se ei ole vaarallinen mutta sijainti on poiston kannalta hyvin hankala ja se kasvain voi aiheuttaa jotain verenkierto häikkää, mutta hyvin tärkeänä pidän sitä että olen itseni kanssa sinut, se on vaan ollut noiden vieroitusoireiden kanssa kovalla koetuksella. Kiitos
Se aivojen kemiatasapainon epävakaus ei johdu elimellisestä viasta, vaan masennus sairaudesta joka on henkinen ja sen hoitokin tuolloin pitää olla henkinen.
Eli se masennus kyllä ilmenee tietysti kemiallisesti, koska ajattelumme on kemiaa. Kutenkin kun tätä kemiaa peukaloidaan ihan miten vain ylimääräisillä aivotoimintoja muuttavilla kemikaaleilla, se korvaa sen järjestelmän minkä pitäisi toimia luonnostaan, muttei toimi masentuneella. No nyt kun tämä luonnollinen mekanismi on korvattu, niin elimistö "puolustautuu" ylimääräistä kemikaalia (lääke) vastaan rekentamalla sietokykyä eli lääkeannosta on kasvatettava kunne s se on elimistön sietökyvyn rajoilla. SSRI lääkkeet "laiskistavat" elimistön oman mekanismin, mutteivät kasvata toleranssia. Kuitenkaan jos lopetat lääkkeet "laiskistunut" elimistö vaatii aikansa, jotta se saa taas oman mekanismin toimimaan kun ylimääräinen kemikaali puuttuu. Tästä seuraa SRRI lääkkeiden "viekkarit" Miten äkkiä ne menee ohi en tiedä.
ollut taasen vähän huonompi päivä ihan kun päässä oli säätönuppi ja toisessa asennossa on selvä olo ja toisessa epäselvä ihan kuin säätönappia äkillisesti muutetaan ääripäästä toiseen, huh, mutta ilman rauhoittavaa räpistellään.... Kiitos kirjoituksestasi
jutuista, että on kuitenkin olemassa ihmisiä joilla on päässä elimellinen vika eli niitä serotoniinia ja dopamiinia tuottavissa mekanismeissä on jo synnynnäinen vika. Kuitenkin sellainen kai on hirvittävän harvinaista. Katsoin jonkun ohjelman aikoinaan siitä. Mutta ongelmat alkavat yleensä tuolloin jo melkein vauvana.
"Katsos elimistösi (aivot) eivät ole enää tottuneet tuottamaan kemikaaleja jotka lääkkeet korvaa, joten epätasapaino tila tulee siitä."
SSRI lääkkeistä tuleva riippuvuus ei todellakaan oo sama ku huumeista tuleva, eikä ne "korvaa" mitään kemikaaleja, mitä aivot tuottaa, nehän on serotoniinin takaisinoton estäjiä eikä mitään serotoniini nappeja, joit voi ottaa ku vähän masentaa ja taas on ilonen. Niitten lääkkeitten tarkotus on se ettei mennä todella alas, mut eipähän mennä hirveen ylöskään. Eli hyväs lykys mikään ei tunnu miltään.
eikä ne aivot lopeta sitä serotoniinin tuottamista sillä aikaa ku syö niitä lääkkeitä, mutenhan niit joutuis syömään kaikki koko loppuikänsä. Ne vaan palauttaa sen normaalin serotoniinin tasapainon aivoissa, joka on masennuksen takia menny vituiks.
joo kylhän lääkkeetki aiheuttaa vieroitusoireita ku lopettaa niitten syönnin, mut ei mitään SSRI:tä voi johki esim. amfetamiiniin verrata. Eri asia onki sit joku alprazolaami, joka pitkään syötynä aiheuttaa tosi pahan koukun ja niihin refloihin voiki sit jo kuolla.
Lääkärin sanoin "Jos mä määrään sulle Xanoria, ni se on sama jos mä antaisin sulle heroiinia."
Ja sit viel toi "Otan amfetamiinia masennukseeni kun vituttaa." Niin sehän on tosi fiksua. Onko koskaan tullu mieleen, et se amfetamiini sitä masennusta ja vitutusta just aiheuttaa?! Katohan ku se sit jo syö niit serotoniinei ja dopamiinei sielt aivoist ja ku vaikutus lakkaa ni laskut tulee ja sit pitäs ottaa taas vähän lisää. Samaa rataa ku jatkat, ni ei oo koht ei aivos hyväs lykys pistä itteään enää ollenkaan kondikseen. Et jos masentaa, ni siihen ei oo lääke piri vaan siit kannattaa pysyy eros ainaki vähän pidemmän aikaa ja sit jos viel masentaa ni lääkärin juttusille.
Jos masentaa tai on pirilaskut, ni ota Xanor Depot A.K.A. mutteri, se auttaa oikeesti. Eikä tuu uusii laskuja, mut niit ei sit kannata napsii ihan päivittäin, jos ei haluu koukkuun jäädä, mut sillon tällön, ku on tyhmä olo.
Serotoniinin tasapainoteoria on kumottu eikä viime vuosina sitä enää juuri kukaan kannata.
Tottakai lopettaminen on vaikeaa, jos sitä vain pitkittää ja venyttää loppumattomiin.
Olet jo havainnut että sinulle tulee voimakkaat vieroitusoireet. Jokaikinen kerta kun yrität lopettaa, ne tulevat uudestaan ja uudestaan. Suosittelisin että joko jatkat lääkitystä etkä yritä lopettaa välttämättä vuosiin, tai sitten lopetat tosissasi etkä enää aloittele uudestaan oireista säikähtäneenä. Elämäsihän on yhtä helvettiä jos aloitat/lopetat/aloitat/lopetat...!
En ole ollut sinua viisaampi sikäli että minä olen itse yrittänyt ALOITTAA monta kertaa Sepramin, mutta ei siitä ikinä mitään tule. Söin sitalopraamia useita vuosia sitten puolisen vuotta, ja minulle jäi mielikuva että se sopi minulle. Kuulin juuri psykiatrilta että papereissani oli jotain juttuja että se olikin jo silloin ollut minulle hankala syötävä.
Ja sitä se on edelleen. Vaikka olisin useitakin viikkoja syönyt Sepramia täysin ok, saattaa silti tulla yhtäkkiä migreeni, ja tänä vuonna jo aggressiivisuuttakin, joka sitten vain paheni kun lopetin lääkkeen. Mutta aloittaa en enää jaksa uudestaan.
Silloin aikoinaan kun lopetin sitalopraamin, lopetin sen kuin seinään. Vähän huippasi päästä ja oli "kevyt" olo, mutta se meni muistaakseni viikon sisällä ohi. Eli kyllä ne lopetusoireet joskus loppuvat, se on ihan varma!
Luulenpa että sinulle voi tosin käydä niin että kun viimein saat lopetettua, luulet jokaista paniikkikohtausta tai PMS-oiretta lääkkeiden lopetusoireiksi ja pelkäät etteivät ne lopu koskaan, vaikka ne ovat jo loppuneet.
Ehkäpä olisi syytä keskustella lääkärin kanssa jostain muusta lääkkeestä, jos tuntuu että et vaan kykene siihen lopetukseen, muttet halua jatkaakaan.
Vaikuttaa kyllä siltä että et ole kuitenkaan päässyt uupumuksestasi yli. Ja jos olet aloittanut sepramin lokakuussa ja lopetellutkin sitä jo jonkin aikaa, tuntuu turhan lyhyeltä "lääkkeelliseltä" ajanjaksolta. useimmiten kannattaa syödä vähintään vuoden ajan, se vähentää kuulemma uusiutumisriskiä.
Mitäs jos ehdottaisit että kokeillaan jotain muuta lääkettä... niitä kyllä löytyy, ja saattaa vahingossa löytyä jopa sopivakin ;)
vähentänyt vain ja lääkärin suosituksesta. Ja halusinkin tietää että onko muilla vähentämisen jälkeen n kahden viikon sisällä tullut vieroitusoireita ja millaisia. Minä en lääkkeillä pelleile ja aloita ja lopeta vähän väliä niin kuin varmaan ymmärsit.
Siis jos olet se aloittaja, niin sanoit:
>Aloitin viime vuoden lokakuussa ja maksimi annos oli 40mg n13.3. vähensin 30mghen ja sitä 9pv ja sit yritin tiputtaa 20 mutta alkoi kuukautiset ja tuli kovia kuumia laava aaltoja ja suunnatonta paniikkia ja hermostuneisuutta no palasin 30mghen ja no n14.4 tiputin 20mghen ja nyt kun tuli kuukautiset niin sama laava-aalto paniikki hysteria tuli ja ed kerran sitä kesti 1-2 pv niin nyt 4 pv menos tässä kamalassa paniikissa tuskaisuus on kovaa ja olen joutunut ottamaan muutaman rauhoittavan.
Eli:
Aloitin - vähensin - yritin tiputtaa - palasin...
Minä ainakin ymmärsin jutuistasi että sahaat lääkkeiden kanssa eestaas. Sori jos ymmärsin väärin.
sinun viestistä on aikaa ja itse etsin vastauksia pari kuukautta sitten miten lopettaa. Yhtään vastausta en saanut. Toivottavasti tämä auttaa muita. Nyt tiedän kuinka vaikeaa on lopettaa. Lääkärit eivät osaa sanoa eivätkä tiedä mitään miten lopettaa. Psykiatritkaan. Paitsi analyyttiset eivät edes olisi määränneetkään. Noh. Yritin muutaman kerran lopettaa. Kova ruokahalu ja huimaus, huimaus ja vielä kerran huimaus. Annos pienennetään 5 mg ja kolme kuukautta vähintään, sen jälkeen 0 pari päivää ja taas yksi ja sen jälkeen otat kunnon kännit viikon ajan niin kyllä se siitä sitten. :-) Perkele että eivät edes ne lääkärit osaa sanoa mitään siihen huimaukseen. Nyt tässä lopettelen sitä känniä. Ai niin. Itken koko ajan. Voi olla että itken isäni kuolemaa. Hyvä niin. Nyt alkavat oikeat tunteet tulla pintaan. Ja tietty nyt uskallan jo lopettaa. Hoidin isääni 7 vuotta. Nyt uskallan nyt uskallan ja nyt uskallan... En tiedä miten tänne voisi antaa omat tiedot, koska minulle voi soittaa ja lähettää sähköpostia ym. Haluan auttaa jos joku apua tarvitsee. Tässä asiassa!
Mä olen nyt vähän yli vuoden syönyt Sepramia ja kyllä tätä lopettamista olen miettinyt kovasti. Nyt sitten aion pikkuhiljaa lopettaa. Lääkärini kyllä sanoi, että 3 viikkoa aina samaa annosta.
Onko sulla puh52 mitään anonyymia sähköpostiosoitetta?
Mä lopetin noin viikko sitten ja mua on huimannut sen jälkeen. Aluksi en tajunnut, että se johtui sepramin lopetuksesta. Huimauksen loppumista odotellessa...
Reseptin uusiminen viivästyi, ensin 3 päivää 20mg pudotuksella, ti loppuivat, tänään pitäisi saada resepti. Minulla oli takuulla serotiinin vajausta, oli jatkuvaa uupumusta, ärtyisyyttä, vaikeuksia aloittaa uusia töitä. Taustalla epävarmuutta työpaikasta ja avioero.
Lääke auttoi heti kun aloin ottamaan, aluksi 10mg sitten 20-60mg päivässä. Auttoi nimenomaan olemaan hetkessä kiinni ja keskittymään ja näkemään asiat valoisammin. Epäilen vähäsen, että aivojen rakenne on mulla poikkeuksellinen, mulla on lievä add tai adhd. Serotoniini varmaan otetaan aivoissa takaisin liian tehokkaasti, jota lääke korjaa tätä epätasapainoa.
Ilman lääkettä on levoton olo, ei jaksa keskittyä kunnolla ja unohtelee asioita. Ärtyinen. Selviä vajausoireita. Lääkettä ei aioi syödä loppuelämään, kun elämäntilanne parantuu ja toipuu erosta ja liikkuu paljon, sillon pärjää ilman lääkettäkin. Stressi vähentää välittäjäainepitoisuuksia.
Alkoholin vaikutusta Sepram ei tehosta, mutta mun mielestä nousuhumala on hieman voimakkaampi. Alkoholi tosin kuluttaa aivojen serotoniinia, joten se vie lääkkeen vaikutusta. Sen käyttöä ei suositella. 1-2 annoksen ottaminen ei vielä vaikuta. Huomasin ennen lääkkeen aloittamista, että jos otti kuppia yhtenä iltanakin, oli erityisen alakuloinen ja ärtynyt seuraavanan päivänä, eikä siitä toipunut kovin nopeasti. Sekin on ilmeisesti vajausoire.
Sitten vielä, jos käyttä SSRI-valmisteita, ei kannata leikkiä , käyttämällä niitä ekstaaasin kanssa. Jotkut ovat käyttäneet niitä, että huumeen vaikutus on pidempi. ei siinä muuta kuin siitä voi lähteä henki.
Itse olen kyllä huolissani (samaa sanoi lääkäri) nykyisestä ihmisten alkoholin käytöstä. Se aiheuttaa masennusta (serotiinin puutos) Ekstaasi kulutttaa kaikki serotoniinivarastot loppuun ja siitä kestää toipua jopa viikko.
Itse ymmärrän miltä vajaus tuntuu, joten alkoholin ja huumeiden käyttö, ilman elämäntilanteesta johtuvaa stressiäkin aiheuttaa alakuloisen ja ankean olon pitkällä aikavälillä.
Luonnollisestii serotoniinin ja muiden välittäjäaineiden määrää voi kohottaa liikunnalla, ruokavaliolla ja tekemällä kaikkea sellaista mistä pitää ja siitä saa mielihyvää. Hyvä elokuva seksi liikunta hyvä kirja ihmisuhteeet esim.
Hyvää jatkoa kaikille, jos tämän nyt edes kukaan lukeaa. Tämä on mun kokemukseni, eikä kaikki koe välttämättä samoin. Enkä ole lääkäri, joten tiedän vain jotain tästä.
Moro,
lopettelin 10kk:n käytön jälkeen Sepramin niin, että aloin puolittamaan tabut (20mg) ja söin niitä puolitettuja pari viikkoa. Silloin oireilin omituisella päänsäryllä; tuntui kuin pään ympärillä olisi ollut panta, joka puristaa.
Nyt lääkkeet loppuivat viime perjantaina, olen ollut ilman lääkitystä siis neljättä päivää. Muuten menee ihan hyvin, mutta jestas tätä jatkuvaa huimausta! Kun olen paikoillani, pää kestää kasassa, mutta kun liikutan päätä niin aivot tuntuvat jäävän 1/2 kierrosta väliin...
Koska elämä tuntuu muuten hyvältä, yritän jatkaa eteenpäin huimauksesta huolimatta. Toista kertaa en tätä jaksaisi, joten nyt on vaan pakko sinnitellä.
Tsemppiä teille kaikille! Eletään päivä kerrallaan, eikös vaan.
Minä käytin puolivuotta Sepram-valmistetta ja nyt olen kolmisen viikkoa sitä lopetellu. Alkuperäisestä 20mg annoksesta puolittanut, jota söin kaksi viikkoa ja kolmas viikko meni sitten neljäsosatabulla (5mg). Tää päivä on nyt sitten kolmas päivän ilman lääkettä. Huimaus mulla alko jo annosten pienentämisvaiheessa ja nyt lääkkeen loppumisen jälkeen sitä on päivittäin ihan tämän tästä. Onko kellään kokemusta kuinka nopeasti tällanen viekku menee ohi? Muuten kyllä hyvä olla, eikä ole tullut samanlaisia (kamalia)oireita kuin aloittaessa. Kenellään kokemusta tästä lopettamisjakson jälkeisestä ajasta?
Omat vieroitusoireeni 10mg:n Sepramista olivat kuurin kestoon ja tehoon nähden sietämättömät. Edellisissä viesteissä mainittua huimausta, sekavuutta ynnämuuta kesti reippaasti yli kuukauden. Kaksikin. Usko oli toden totta koetuksella. Jossain vaiheessa oireet alkoivat onneksi vähenemään ja nyttemmin ovat lähes kadonneet.
Itse kuuri ei toiminut mun kohdalla laisinkaan eli lääkevalinta tai vähintäänkin annostus tais olla väärä. Noiden viekkarien jälkeen kiinnostus uusiin troppeihin on kuitenkin äärimmäisen minimaalinen.
Söin sepramia 20 mg kolme kk. Aloitus oli vaikeaa, tuli tosi huono olo. Puoleksi vuodeksi oli lääke määrätty, nyt ole reilu viikon ollu ilman.
Jos tilani ei meni huonoksi, en aio sepramia jatkaakaan.
Pientä päänsärkyä on ollut koko ajan. Lähes jatkuvasti huimauksen kaltainen olotila, samanlainen "hurina" tuntuu kovassa kuumeessa ainakin minulla päässä. Ei silti haittaa oloani mitenkään. Se huomasin tänään että hikeni on haissut sepramia syödessä koko ajan pahalta ja pistävältä, nyt ei ole sitä ongelmaa enää.
Aion lisätä liikuntaa ja ulkoilua ja sen myötä pärjätä. Toivon ettei masennukseni uusisi, vähän pelottaa kun lopetin sepramin kesken. Tiedän että sitä olisi kauemmin pitänyt syödä.
Pientä lisäystä edelliseen, pinna tuntuu olevan vähän lyhempi kuin normaalisti. Koko viikon olen nukkunut huonosti, ja nähnyt ahdistavia unia paljon. Sekin tuossa sepramissa vaivasi että seksihalut pienentyivät, tuntui että olisin ollut jotenkin ulkopuolinen omassa kehossani ja poissaoleva. Nyt alkaa fiilikset tuntua siltä että olen taas oma itseni.
Käytin Sepramia masennukseen 2,5 vuotta (aluksi 20 mg, vuoden jälkeen 40 mg). Nyt ollut ilman viikon verran, sitä ennen viikon 20 mg/pv.
Olo on vieläkin tosi hutera ja saan kummallisia sähköiskuja (tai sähkösuihkuja) aivoissa. Kamala tunne, tuntuu että olisi jotain katkonäkemistä tai katko-jotain. Eniten tuntuu näköhermojen kautta. Jos pidän silmät kiinni ja makaan iskuja ei tule.
TOivon totisesti, että vieroitusoireet loppuisivat jo.
3kk sepramia söin 40mg. Kun lopetin niin alkoi tulemaan sähköshokkeja päähän ja pientä masennusta, ja heti kun nämä oireet loppuivat eli nyt, niin alkoi armoton panetus :) Eli sepram toimii jonkinlaisena jarruna näköjään aika hyvin. M24
Hyvä lukea näitä juttuja että muilla on ihan samanlaisia kokemuksia sepramin lopetuksesta.. Itse olen syönyt lääkettä noin 8-9 vuotta, ja joskus kun reseptiä ei saa ajoissa niin jo pelottaa että tulee ne kaameat vieroitusoireet. Viime vuonna parin välipäivän jälkeen oli jo maailman masentunein olo ja sydän löi ja noita ihme sähköiskun tapaisia juttuja tuntui päässä. On niin vaikea kuvailla olotilaa kenellekään joka ei oikein tiedä millaista se on! Joten helpottaa kuulla että ihan "normaalia" on tällainen oireilu! Nyt ollut noin viikon ilman kun lääkärille meno venähti, kovin on taas tuskainen olo. Ja joskus pitäs sitten lopettaakin se lääke! Aijai. Olen kyllä vähentänyt joskus lääkärin opastuksella mutta palasin 40mg kun ei se 20mg sopinut. No joka tapauksessa, hyvä lukea muidenkin kokemuksia kyseisestä lääkkeestä:)
Onpas kummallista, itse söin Sepramia n. 1,5 vuotta (20mg/vrk) ja päätin itse lopettaa lääkityksen kun tunsin oloni paremmaksi. Ei ehkä olisi saanut tehdä niin mutta ei ainakaan ollut mitään vierotusoireita! Aloitin vain liikunnan niin olo parani. Tosiaan, en edes lopettanut vähentämällä vaan lopetin kerralla kokonaan.
Auttoiko se? Itselleni määrättiin sama mg. ja aloitan huomenna. Pelottaa nää viestit et se lääke on pahasta?
työuupumukseen tän vkon Maanantaina..väsyin siis töihini,ja siispä pakko saada katkos kaikkeen ja lekuri määräsi Sepramia (20mg) 1/2-1 tbl. pv.ssä.
Oon ottanut kuiteskin vain puolikkaan tbl. aina aamuisin.
Olo on ihan huiman omituinen..jotensakin väsynyt,eikä unenlaatu oo vielä parhain mahdollinen..ja hieman myös huimailee,mutta muutoin kuitenkin luottavaisin mielin tän lääkkeen suhteen.
Oon nyt aktiivisesti liikkunut ja aloitin myös kevyemmän ruokavalion..ihan tulevaisuutta,ja omaa jaksamista ajatellen.
Ruokahalu on Sepramia käyttäessä kadonnut onneksi kokonaan(paino on Maanantaista pudonnut jo 4kg),ja olen ollut "omituisen" rauhallinen kaikille perheenjäsenille...enää ei suututa miehenkään joka päiväinen kiukuttelu ;)
Kaipa eri lääkkeet toimii eri ihmisillä sitten aivan eri tavallla...ei kuitenkaan kannata jättää lääkettä käyttämättä,jonkin muun ihmisen kommenttien takia.
Lääkäri tuskin turhaan ois lääkettä sinullekaan määrännyt.
Kuinka pitkän kuurin sait?
Vaikka tämä on vanha kirjotus, niin pakko laittaa kommentti. Itsellä aivan sama tilanne. Piti ihan ääneen nauraa kun käytit samoja ilmaisuja, puristava panta, huimaus ja aivot myöhässä puoli kierrosta.
Eiku vaan läpi tämäkin urakka niin sitten on ilman mitään kemikaaleja au naturel.
Kiitos.
Lääke tulee aina lopettaa annosta pikkuhiljaa vähentämällä. Ei kerralla. Tottakai vieroitusoireita tulee joka tapauksessa (huimaus, paniikki, lisääntynyt ahdistuneisuus), mutta ne menevät kyllä ohi.
Itse olen kolme raskautta ollut ilman ssri-lääkettä ja tiedän kaiken aloitus- ja vieroitusoireista! Ei ole lastenleikkiä!
Mutta niistäkin selviää. Itse olen lääkettä jättäessäni lisännyt aina vitamiinien ja e-epa-valmisteiden ottoa, joka tuo edes jonkinlaista "helpotusta" vieroitusvaiheeseen.
Tsemppiä kaikille tämän asian kanssa painiskeleville, kohtalotovereita löytyy!!
Minäkin yritin lopetella 10 mg ja sitten vähän kuluttua vaihettii 20 mg ja nyt huimaa helposti enkä tahdo jaksaa liikkua jalat heikot ja pää kuin sumussa ja olen aatellut että täytyy johtua lääkkeestä en uskalla lähtee kävelemään kun huimaa ja sen vähäaikaisenkin käytön lopetusyritys oli vaikeeta paniikkikohtauksineen ettäs myrkkyjä nää ovat
Itse olen syönyt Sepramia paniikkihäiriöihin vuoden 2007 Tammikuusta, eli n.2.5 v. Vähän aikaa sitten tuli terapeutin kanssa puheeksi lääkkeen syönnin lopettaminen. Sain alunperin reseptin 20mg Sepramiin. Tämän vuoden tammikuussa vähensin ominpäin 20-10mg. Tein sen siten, että söin 15 mg muutaman päivän, sitten siirryin 10mg. Oireina oli pienoista pääkipua, mutta ei se haitannut. Viikon jälkeen olotila oli samanlainen kuin että olisin syönyt 20mg.
Nyt sitten tuli aika lopettaa koko lääkkeen syöminen. Pari viikkoa sitten, aloin syömään 10mg;stä puolikasta, eli 5 mg. Nyt olen ollut sunnuntaista asti ilman tabletin murustakaan ja onhan näitä oireita. Tiistaina tai keskiviikkona (eli 3 pv lääkkeen totaalisesta lopettamisesta) alkoi ihmeellinen "pyörrytys" ja on ainakin vielä ihan samanlainen. Kun liikutan silmiä vasemmalle tai oikealle, tulee sellainen nopea pyörrytys, tuntuu että aivot kääntyy mukana :D
Myös nopea pään heilauttaminen aiheuttaa hetkellisen (n.1 sek) pyörrytyksen. Tuntuu ettei aivot oikeen kerkee mukaan. Ärsyttävän tuntuista, ei voi muuta sanoa. Mutta siinäpä ne oireet tähän asti ainakin ovat olleet. Sinäänsä hassua että 20->10mg ei tullut muuta kuin pääkipua, mutta nyt 10->0mg tulee tällaisia. Pitää vain toivoa että ei kestäisi kauan.
'
Itse lääkkeestä sen verran, että melkein heti aloittamisen jälkeen paniikkihäiriöt katosivat. Joskus on tullut jonkin sortin ahdistunut olo, mutta se ei ole puhjennut paniikkihäiriöksi, kuten ennen lääkitystä olisi todennäköisesti tapahtunut.
Eli itsellä lääke toimi hyvin, täytyy vain toivoa että on parantunut jo tästä "sairaudesta", mutta sehän selviää vain lopettamalla lääkitys :)
Ihmeellistä että tuo aivojen välittäjäaine vaikuttaa silmien liikkeisiin. Onkohan tähän joku järkeväkin syy? Esim pääkipu tuntuu kyllä loogisemmalta vieroitusoireelta.
Olen lopettelemassa Sepramia 20 mg (vuosien käytön jälkeen) heinäkuusta lähtien vähentämällä, puolittamalla ja taas puolittamalla. Nyt kun pari viikkoa ihan ilman: ensin huimausta kävellessä, sähköiskuja vähän väliä. Tarkkaavaisuus ja reaktiokyky huonontunut selvästi. Sähköiskuja edelleen ja ties kuinka kauan vielä. Plussaa on se, että olen nukkunut paremmin, uniakin tulee nähtyä, Sepramin aikana unet olemattomia. Yritän jaksaa sillä ajatuksella, että pystyn nukkumaan paremmin ilman sepramia.
Mä söin sitalopraamia annoksella 60 mg vaikeaan masennukseen, mutta kun annostusta ei nyt kesällä voitu enää nostaa, niin lääke vaihdettiin kesäkuussa Cipralex 20 mg:aan. Viikon kuluessa lääkärin ohjeen mukaan ensin pienensin Citalopramia asteittain 60 mg:sta 40:een ja siitä 20 mg:aan ja sen jälkeen söin viikon Cipralexia annoksella 10 mg. Mä olin ne kaksi viikkoa huonovointinen, päässä huimasi, päätä särki ja olin tosi tosi väsynyt. Koska syön ahdistukseen muutenkin Ketipinoria, sitä meni enemmän tuossa lääkkeenvaihtoviikoilla kuin tavallisesti.
kuuri kesti n. 6 v
aluksi 10 mg, sitten 20 mg. aikoja en muista
vähensin takaisin 10 mg n. vuosi sitten ihan puolittamalla tabun.
kesän alussa tulin siihen tulokseen, etten ehkä enää ole tämän aineen tarpeessa ja pikkuhiljaa aloin pienentämään annosta: se puolikas puoliksi -> puolikkaan puolikas puoliksi jne. loppuaikoina vain onnettoman pieni murunen aamuisin.
kunkin pienennyksen aikajakso pari-kolme viikkoa.
nyt olen ilman -lääkettä sekä viekkareita.
sitähän ei tiedä olisiko mennyt hyvin seinään lopettaessakin, mutta ainakin tämä toimi :)
Mulle tulee Cipralexista jo 1 päivän unohduksesta sellainen vihlova pääkipu nimenomaan päätä liikuttaessa (kuten moni on maininnut) että tuntuu kuin joku olisi tunkenut rautakangen pään läpi ja vetäisi sitä puolelta toiselle. Kipu on ihan hirveä, ja mitä kauemmin on ilman sitä useammin se tuntuu eli lopulta koko hereilläoloajan joka kerta kun liikahtaa.
Olen vuosia sitten lopettanut Optiparin (eri vaikuttava aine kuin näissä edellämainituissa) n. 6kk aikana, koska jopa 1/8 tabletin murusen ottamatta jättäminen aiheutti oireet.
Nyt olen lopettanut Cipralexin tarpeettomana ja ihan seinään, koska aloitin toisen lääkkeen eri tarkoitukseen, joka ei sovi Cipralexin kanssa. Saa nähdä kuinka kauan tätä kestää, nyt mennyt melkein viikko tän vihlonnan kanssa. Tiesin kyllä mihin ryhdyin, mutta houkutus on todella suuri ottaa edes pieni muru, että kipu hellittäisi...
Koitan juuri lopettaa 10mg.
Sähköshokit ja huimaus jatkuneet puolitoista viikkoa.
Söin 5v. aika-ajoin vähentäen 20mg 10mg:n.
Helpottavaa kuulla että tämä voi joskus loppua.
Lääke kyllä oli hyvää, koska olo muuten nyt hyvä.
Huomasitteko, että kaamosmasennus kasvoi ja kevätväsymys katosi, ainakin minulta.
Hyvää kevättä kaikille ja lopettakaa vähitellen, vasta kun olette siinä kunnossa, että se kannattaa.
Olen käyttänyt Sepramia ainakin 5 vuotta lievään masennukseen. Nyt vaimon vaatimuksesta päätin kokeilla lopettaa sen käytön ja kyllä itsekin haluaisin siitä jo päästä. Lääkkeet loppuivat viime viikolla ja olen nyt ollut vajaan viikon ilman niitä. Olo on ollut tosi outo koko ajan, yöllä pahimmillaan pukkasi hikeä ja näin painajaisia, pelotti kaikki, koko elämä mihin tämä johtaa. Olisin sillä hetkellä ottanut heti Sepramia jos olisi ollut mistä ottaa, Päivällä pää oli kuin usvassa unettoman yön jälkeen, niskasta lähti sellainen kumma juilahdus aina vähän väliä ja niin tuntuu vieläkin. Yhtenä päivänä oli nälkä koko ajan vaikka olis just syöny. Nyt on tosiaan lähes viikko takana ilman lääkettä ja pikkuhiljaa alkaa tuntua, että pahin alkaisi olla takanapäin, toivottavasti niin on. Niin pahimman pelkotilan vaiheessa mielessä kävi sellainenkin ajatus, että voiko tällainen lopetus johtaa johonkin katastrofiin vaikka perhe-elämässä. Tunnen tapauksia, kun lääkkeen käyttäjä on tehnyt itsarin lopetettuann yhtäkkiä lääkityksen. Tämä ajatus pyöri silloin yöllä mielessä, mielessäni olin vihainen myös vaimolleni joka aina vaatii lopettamaan lääkkeen käytön eikä mielestäni terveempänä voi ymmärtää asiatilaa oikein. Olen siitä myöhemmin puhunutkin hänen kanssaan ja suomentanut asia yksiselitteisesti.
Uskon nyt tällä hetkellä, että pääsen sepramista eroon ja mielessä elääkin jo toive siitä, että aidommat tunteetkin palaavat takaisin elämääni, niin ilon kuin surunkin ym tunteet, ehkä myös pelot!
En usko että mitenkään muutoin kuin kerralla lopettamisen kautta pääsisinkään vapaaksi, mutta aika tuskallista tämä on.
tääl kukun eikä uni tule (klo 3.57 ).... sähkösokkeja todellakin, (ovikello päässä) lisänä ihme kutiava olo koko ropassa, hermosto kait reagoi vieroitusoireisiin.
oon myös ollut tosi väsynyt ja ärtyinen perheelle...
onko tää nyt masennusta vai vieroitusoireita? mikäs niihin edes auttaa ja erottaa ?
en haluu koko ikääni olla koukussa , lääke loukussa.
Uni ei tule vaikka nukahtamislääkekin otettu.... voiko olla totta! hulluks tää vetää.....
Olen käyttänyt Sepramia n. 3 vuotta. Aloitin 20mg:lla ja suurin annos on ollut 60mg. Nykyään syön 40mg. En osaa sanoa onko se mitenkään merkittävästi auttanut. Masentunut olen edelleen, mutta itsetuhoisia ajatuksia ei ole enää juurikaan ollut.
Muutama kuukausi sitten apteekissa tarjosivat Sepramin rinnakkaistuotetta, jossa siis on sama vaikuttava aine ja sama määrä. Sain Citalopramia. En tiedä kuvittelenko vaan, vai voiko lääke jossa on sama vaikuttava aine ja sama määrä muuttaa mielialaa näin paljon, vai johtuuko jostain muusta? Nyt nimittäin itsetuhoiset ajatukset on palanneet ja muutenkaan mikään ei kiinnosta ja tuntuu, että elämällä ei oo mitään annettavaa. Mitään merkittävää vastoinkäymistä ei ole tapahtunut tai muutenkaan tapahtunut sellaista, joka mielen löisi näin maahan, mutta silti olen viimeiset pari kuukautta ollut tämmönen.
n. kolme viikkoa sitten lopetin seroli-lääkityksen (20mg) jota olen syönyt vuodesta 2004 masennukseen. Aluksi ei tietenkään tuntunut missään, oli jopa parempi fiilis (plasebo?) ja tuntui että luovuus palasi maalaamiseen. Kuitenkin aloin huomata jo ensimmäisen viikon aikana huimauksen, juoksin lenkkiä ja oletin sen tulevan juoksun ja hyvänolon tunteen yhteydessä. Nyt kuitenkin huimaa joka päivä, olen äärettömän itkuherkkä enkä saa unta ilman melatoniini lääkitystä jonka myös aloitin viikko sitten. Poikaystävän iloksi ja omasta tahdosta vähensin. Kuitenkin kuulun niihin "HARVOIHIN" joilta puuttuu normaali serotoniinin eritys, olen ollut "blue", surumielinen, melankolinen lapsesta asti. Mietin aloitanko lääkityksen uudestaan, ja vähentäisin pikkuhiljaa. Kapselia kun ei voi puolittaa, niin täytyy ottaa yhteys lääkäriin joka määrää 10mg. Minusta EI KOSKAAN pitäisi toisen ihmisen painostuksesta lopettaa lääkitystä, jos se tuntuu itsestä olevan kohdallaan.
Onpa helpottavaa lukea Sepramin lopetuksesta tarinoita muiltakin. Lääkärit kun eivät todellakaan myönnä, varsinkaan psykiatrit, että ssri-lääke voisi aiheuttaa vieroitusoireita.
Itse olen syönyt kolmen vuoden ajan eri annosmääriä Sepramia, nyt puolitoista vuotta 10mg. Lääkityksen rinnalla kävin tiiviissä psykoterapiassa, joka oli erinomainen yhdistelmä. Nyt elämä voittaa ja koen että on aika lopettaa lääkitys kokonaan.
Mutta voi itku näitä vieroitusoireita - huimausta ja pahoinvointia. Huimaus on niin hirveää, että en uskalla ajaa autoa, koska reagointinopeun on olematon. Risteyksessä voin katsoa useita sekunteja että auto tulee, mutta jarruttaminen tapahtuu viiveellä.
Toivon kovasti, että nämä oireet loppuvat pian. Sepram oli ainoa minulle sopiva lääke ja suosittelen lääkehoitoa muillekin - mutta erityisesti myös tiivistä psykoterapiaa sen rinnalle. Varsinkin silloin, kun kyseessä on esimerkiksi uupumus tai muu vastaava sairastuminen.
Älkää hyvät ihmiset nyt lopettako sitä sitalopraamin syömistä kuin seinään! Sitä annosta on vähennettävä pikkuhiljaa aina parin viikon välein tai miten LÄÄKÄRI suosittelee. Ei pitäis ikinä ominpäin lähteä ajamaan lääkitystään alas. Olen vierestä nimittäin seurannut kun sitä jätetään mielialalääkitys ottamatta ja sitten päädytäänkin osastolle tai pahempaan paikkaan kun päässä heittää niin mahdottomasti. Itsellä on tällä hetkellä annos 10mg päivässä ja hiljalleen olen lopettelemassa tätä lääkitystä. Lopetusoireita ei onneksi ole paljoa tullut, tosi eläväntuntuisia unia kylläkin olen nähnyt. Mutta tästäkin saan kiittää ihan sitä omaa lääkäriä joka antoi tarkat ohjeet kuinka sitä annosta vähennetään.
ite lopetin 20mg sepramit suorilta jaloilta viikko sitten. ehdin napata nappia naamaan pari vuotta. kieltämättä jonkinlaista nykimistä, kihelmöintiä jaloissa ennen nukahtamista ja ns. lagaamista päässä tuntuu, mutta eniten häiritsee itkuherkkyys. tälläkin hetkellä katson sivusilmällä jotain typerää tositv-ohjelmaa ja meinaan pillahtaa itkuun, kun ''oi ko on ihana kun ihmiset haluaa auttaa toisiaan tuolleen ja ja ja yhyy''. unen laatu ei sinäänsä ole muuttunut, mutta olo on selkeästi levottomampi kuin lääkkeitä syödessä. tunnetilat heilahtelevat muutenkin miten sattuu. ajattelin katella tässä vielä pari viikkoa, jos olo ei tasaannu tai pahenee, ei auta kuin aloittaa lääkitys uudelleen.
Yhdyn edelliseen ja edellisiin...;) Sepram 40 mg.sta mennyt pari kuukautta, ennen sitä (maalis-heinäkuu) Sepram 20 mg.sta. Puolitin noin pari viikkoa sitten tuon 40 mg.sen ja nyt taitaa olla neljäs päivä, kun en ole ottanut ollenkaan. Unia tulee kateltua kaiket yöt, mitä nyt unta saa. Heräilen tunnin välein. Unelmien paksua poikamiestä katellessa itkin silmät päästäni, samoin muissa "turhissa" kohdissa. Mutta pahin on kyllä tuo huippaus. Onneksi tulin tänne katsomaan, onko muilla samoja kokemuksia. Huomisaamuna lekuri. Joulukuu tulee olemaan todella rankka perheelleni, eniten itselleni. Mutta haluan selvitä siitä ilman näitä mömmöjä. Otan vaikka tarvittaessa Opamoxin, jos en meinaa jaksaa...Yöksi olen ottanut Mirtazapinia, mutta senkin jättämässä pois(en usko, että tuo samanlaisia fiboja-tiedä sitten). Kiloja kertynyt maaliskuusta lähtien noin 8 :( Makean himo on ollut pohjaton! Karkkia nimenomaan on tullut syötyä törkeät määrät kevään jälkeen. Lohtusyömistä masennukseen vai mitä sitten onkaan? Noh, tässä omia tuntoja, tsemppiä kaikille omissa taistoissaan!
Olipa hyvä, että tulin tälle sivustolle. Käytin itse Sepramia, 20 mg noin 10 vuotta ja päätin lopettaa sen käytön n. kuukausi pari sitten. Söin ehkä kuukauden vain puolikkaan ja sen jälkeen lopetin kokonaan n. 2 - 3 viikkoa sitten. Minulla oli flunssa alkuvuodesta ja se tuli aina välillä uudestaan ja Sepramin käytön jälkeen alkoi taas tulla kummia oireita. Tuntui, että pää räjähtää, kauhea paine päässä ja rinta kipeä. Ajattelin, että flunssa on tullut takaisin ja kävin lääkärissäkin valittamassa oireita ja sain lääkekuurin viime tiistaina. Onneksi en kuitenkaan aloittanut sitä. Minulla on olut huimausta, pahoinvoinita, rintakipua. Syön verenpainelääkkeitä ja verenpainekin on ollut koholla ja pulssi on korkealla. Tänänkin aamuna alapaine oli 100. Herään aikaisin aamulla(n. klo 5), mutta olen jo 10 aikaan valmis lepäämään, koska pulssi on niin korkea. Onko kenelläkään muulla tällaisia oireita, että verenpaineet ja pulssi heittelevät?
Pyörryttää, päätä särkee, väsyttää, voimattomuutta, itkettää herkästi, suututtaa herkästi, naurattaa välillä kamalasti. Sumuinen olo päässä, on kuuma/kylmä vuorotellen ja ahdistaa ajoittain. Keskittymisvaikeuksia. Tässä minun oireita 20mg :ta vähentänyt pikkuhiljaa 10mg:n ja viikko sitten lopetin kokonaan. Aion kärsiä nämä oireet nyt koska tiedän että ne johtuvat vain lopettamisesta ja haluan lääkkeestä eroon. Lääke kyllä auttoi keskivaikeaan masennukseen ja paniikki/ahdistushäiriöön. Kahteen otteeseen olen syönyt, yhteensä 5 vuotta.
Uskotko itsekään tuohon mitä kirjoitit?
Sulla on vaihdevuodet meneillään. Lopeta kaikki mahdolliset lääkitykset jos tahdot selvitä hengissä seuraavat 20 vuotta.
Minä aloin vähentää Sepramia kesäkuussa. Nyt olen ollut kuusi viikoa kokonaan ilman. Onneksi itkuisuus on jo mennyt ohi ja samoin pyörrytys. Viimeiset viisi päivää on tuntunut siltä, että aurinko paistaa. Toivottavasti tuo sumuisuus ei enää palaa. Pientä masennusta kyllä tuntuu välillä, mutta sen kanssa pärjää. Sähköiskun tunteita on silloin tälläin päässä. Tässä on se hyvä puoli kun tiedän mistä tämä johtuu eikä tilanne ole se kuin olen aikaisemmin yrittänyt lopettaa, että luulin masennuksen palaavan. Lopetin niillä kaikilla kerroilla liian nopeasti ja olotila oli kertakaikkisen karmea. Seksi haluja tässä vielä odottelen innolla.
Sepramista on ja on ollut hyvä apu paniikkioireisiin ja ahdistukseen.
Jossain vaiheessa pitkään Sepramia käytettyäni (40mg) huomasin että juuri mikään ei tuntunut miltään.
Kesällä aloinkin vähentämään annosta, ensin 20mg (kuukausi) ja sitten 10mg.
Kun vähensin 40mg - 20mg en huomannut vieroitusoireita lainkaan. Mutta nyt kun vähensin annosta 20mg - 10mg vieroitusoireet tulivat neljäntenä päivänä vähentämisestä.
Vieroitusoireina on juuri samankaltaisia oireita kuin mitä tässä on useaan kertaan mainittu huimausta jne. mutta sähköiskuja ei ole ollut.
Eilen sain kokea monen vuoden jälkeen pitkästä aikaa oikeaa kuplivaa ilon tunnetta:) Se tunnetila tuli odottamattomalla tavalla, katselin televisiota, vaihtelin kanavia ja jäin seuraamaan raviohjelmaa, vaikka hevoisista en mitään tiedä enkä ymmärrä, niin aina kun näin jonkun hevosen tulevan voittajana maaliin huomasin hymyileväni ja se, todentotta se kauan kaivattu ihana ilon tunne kupli mielessäni:)
Olen ollut lähes tunteettomana monta vuotta, se on nyt surukseni todettava. Mutta on myös todettava se, että ilman Sepramia tuskin olisin enää edes kirjoittelemassa tässä nyt.
Tässä ketjussa sai lukea että meitä on paljon jotka kamppailevat tässä elämisessään, ja tarvitsevat lääkkeitä selvitäkseen päivästä toiseen. Ja on hienoa että monet meistä ovat pystyneet jatkamaan elämäänsä ilman mielialalääkkeitä.
Itse tulen todennäköisesti käyttämään Sepram lääkettä lopunelämääni, jotakin on sen verran häiriötä aivotoiminnassa.
Halusin kertoa tarinani siksi, että jos joku miettii että onko oltava koko ajan sellainen tunteeton tila lääkettä käyttäessä, niin uskoisin oman kokemukseni perusteella että niin ei välttämättä tarvitse olla.
Lääkkeen annoskoko on ilmeisesti hyvin yksilöllinen jokaiselle. Jos itse muutun tunteettomaksi 20mg Sepram annoksella, mutta 10mg annoksella saan tunteeni takaisin, niin uskoisin että myös toisilla annoskoon tarkka etsiminen kokeilun kautta antaa mahdollisuuden elää tasapainoista ja tunnerikasta elämää vaikka lääkettä joutuukin käyttämään.
Tänään huomasin että kolmen vuoden tauon jälkeen aurinko paistaa :)
Mä oon syönyt ennen cipramilia, nyt sepramia 15 vuotta. Melkein kokoajan 40mg, n.10v. sit jonku aikaa 60mg. Mulla kokeiltu myös muita, kaikenlaisia pillereitä paniikkiin ja masennukseen mut ainut hyvä ja pitää mut työkuntosena on sepram 40mg. En sit tiedä onks mulle tullu kroppa niiin täyteen tota lääkettä, et jos oon joskus 3 päiväksi ollu ottämatta sitä, ei mulle tuu mitään vierotusoireita. Mua on hoitanut sama lääkäri 12v. ja se on ollut kyl sitä mieltä et se on mulle loppuelämän lääke. Eikä siin mitään, se toimii, on halpa (nykysin, 90-luvulla maksoi cipramil yli 500mk 100kpl), enkä tosiaan oo kokenu mitääm negatiivista. Kyllä mulla on hätävarana pameja ja tennareita, mut oon joutunut turvautumaan vaan pari kertaa kesän ja syksyn aikana esim. isän hautajaisissa. Jos nyt jotain sepramista miikkaa on se et miestä risoo ettei mua nappaa petihommat lainkaan, et kyl ne tietyl taval latistaa ihmistä, mut kun muistelee miten tuskanen, itkunen, ahdistunut olo oli ennen ni en kyl lopettais itse, olin myös kuin nälkäkurki, ei maistunut ruoka, enkä nukkunut kunnolla. Mut kaikille ketkä haluaa sen lopettaa, kannattaa suunnitella se lääkärin kanssa.
On kirjoitettava nyt kommenttia noista lopetusoireista. Ihan hyvä lääke, mutta melkoiset oireet lopettamisesta on ollut. Pää on kuin Haminan kaupunki. Voimakkaita valovälähdyksiä näkökentässä. vaikka olen vähentänyt 5 mg asti ja nyt sitten lopetan sen niin aika kovat oireet, enpä olisi uskonut. Hyvä ettei hallusinaatioita tullut. Mielialat vaihdelleet sadasosa sekunnissa ilosta suruun. Jos joskus depressio uusii niin sitten joku muu lääke.
Onko kellään tietoa siitä lihottaako sepram?Minulle lääkäri sanoi että laihduttaa, mutta painoni nousuut jo viitisen kiloa...Johtuuko lääkkeestä vai oonko vaa possuttanu huomaamatta;)?
Sitalopraami (sepram jne) on niitä masennuslääkkeitä, mitkä hyvinkin saattavat nostaa painoa, ei kuitenkaan niin paljon kuin esim. mirtatsapiini. Vähiten painoon vaikuttavia lääkkeitä ovat seronil ja voxra. Itselläni paino noussut 10 kg sepramin aloituksen jälkeen ja nyt lääkevaihto edessä.
Kiitos paljon vastauksesta! Laskeeko paino kun lopettaa lääkkeen?
Sepramista sen verran ,että vuosia käytettyäni, siis noin 15 vuotta tehot hävisi lääkkeestä. Kymmenen vuotta elin ihan normi elämää ja kävin töissä, mutta nyt masis/ahdistus puhkesi uudestaan. Kamalinta on , kun ei tunnu löytyvän enää yhtä hyvää lääkettä tilalle, koska todennäköisesti ssri lääkkeissä voi käydä niin, että ne pitkäaikasikäytössä lopettavat tehonsa jostain syystä, jota psykiatritkaan ei osaa selittää. Olin jo tottunut ajatukseen, että sepram on kaverini lopun elämää, koska sen avulla voin loistavasti. Mutta nyt kärvistellään lääkekokeiluiden kanssa, joihin en kuvitellut koskaan joutuvani.
ilmiö on poop-out. en tiedä suomen kielistä nimeä. tapauksesi on hyvä esimerkki siitä mihin suunnitelma loppuelämän käytöstä ennen pitkään johtaa. vika ei ole sinun vaan psykiatrisi joka ei ole tästä sinulle kertonut. 15 vuotta on itse asiassa aika pitkä aika, jos noin pitkään on pysynyt vaikutus yllä. poop-out tulee jollain vastaan jo noin 5 vuoden kohdalla ja siitä eteenpäin. vaikuksen häviämisen olen kuullut spekuloitavan johtuvan siitä että välittäjäaineet on kulutettu loppuun jatkuvalla myrkytyksellä ja siten ei ole ikään kuin enää mitään millä aivot voisivat toimia. ikään kuin oksaa olisi sahattu 15 vuotta kunnes se sitten lopulta katkeaa ja mistään ei saa enää kiinni.
Väitätkö "lennä Nykäsen Matti", että mikään lääke ei enää auta? Aika rohkeita väitteitä. Ja tuon väitteesi perusteella aivoni eivät sitten enää toimi, vai ?
Tyllerö67 on kohdannut elämässään ilmiön, joka on olemassa, mutta josta ei koskaan ole informoitu lääkkeiden käyttäjiä.
Kenelle kuuluu vastuu tiedon salaamisesta?
Tyllerön kaltaisia ihmisiä on paljon, ja lisää lääkärit tehtailevat päivittäin.
Masennuslääkkeiden haitoista täytyisi saada aikaiseksi samanlaista julkista keskustelua kuin esim. sikainfulenssarokotusaineesta. Yhtäläistä lopun elämää käsittävää tuhoa masennukseen käytettävät lääkkeet saavat myös aikaan.
LIsäksi Sepramin käytöstä tulee lääkeriiippuvuus,jonka vieroitusoireisiin voi kuola.Jos ei halua käyttää Sepramia säännöllisesti.Siis miksi tälläistä Alkoholin tasoista lääkkeeksi Autistisille.Kun Autismista on muutenkin parantua lääkityksen avulla.
Miksi Seprami aiheuttaa lääkeriippuvuutta ja tokkuraisuutta.Kun se ei ole mikään piristävä masennusta parantava lääke.Ja jos Sepramia ei käytä säännöllisin väliajoin voi siihen sitten kuola.Sepram riippuvuuden.
Alkoholi on paljon miedompaa ja vaarattomampaa kuin fluoksetiini.
olen syönyt viikon Sepramia, 3 pv 10 mg ja 4 pv 20 mg. Ahdistus, jota ei ollut juurikaan ennen lääkkeen aloittamista, on kasvanut sellaiseksi, etten pysty työtehtäviäni kunnolla hoitamaan. Voiko lääkkeen vaan lopettaa kuin seinään näin lyhyen "ihmiskokeen" jälkeen?
Viikon käytön jälkeen periaatteessa kannattaneekin lopettaa seinään, jotta altistuksesi toksiinille jää mahdollisimman vähäiseksi. Vieroitusoireita voi olla noinkin lyhyen käytön jäljiltä silti odotettavissa, joten varaudu siihen. Et sitten turhaan hämmästy, pelästy ja panikoi. Viekkareista yleisimpinä mainittakoon ahdistuneisuuden jyrkkä nousu, masentuneisuus, sekoamisen tunne, muisti- ja muut kognition ongelmat, flunssan kaltaiset oireet, pyörrytys, painajaiset jne.
Lue vaikka Aku Kopakkalan juttu viekkareista viime maaliskuulta. Saat siinä ainakin lyhyen katsauksen siihen millaista voi olla toisen käyttäjän näkökulmasta. Vertaiskokemukset ovat usein niitä parhaita ihmisiä vakuuttavia juttuja.
Piilotettu kansansairaus: SSRI-riippuvuus
maaliskuu 7, 2015, kirjoittanut akukopakkala
http://akukopakkala.fi/piilotettu-kansansairaus-ssri-riippuvuus/
Itse käytin sepramia ahdistuneisuuteen ja paniikkihäiriöön 2,5 vuotta. Lääke auttoi todella hyvin, mutta ensimmäiset pari kuukautta oli ensin tsempattava, alku oli erittäin haastava. Nyt olen ollut 2,5 kk kokonaan ilman lääkettä. Sähköshokit aivoissa katosivat n viiden viikon jälkeen, mutta sitten alkoi ankara veetutus. Kaikki ärsytti ja ärsyttää kyllä edelleenkin. Raivostuttavaa! Onneksi ahdistus ja paniikki ovat pysyneet poissa. Voiko tämä hermostunut olo olla vielä viekkareita vaiko uusi minä - vittumainen ämmä?