onko pettämisen jälkeen

kerran petin jätkäkaveriani kun olin kännissä! Kaduin tosiaankin todella paljon! En ois uskonut että petän mutta niin vain kävi. En kertonut jätkakaverilleni. En todellakaan ole pettänyt sen jälkeen enkä petä! Öh ... näin kyllä sanoin sillonkin ennenkuin petin mutta kuitenkin...

luoton menettää niin se on mennyt ikiajoiksi.

Jos toista pettää, on se mielestäni merkki, että suhteessa ei ole kaikki hyvin. Meidät se ainakin pysäytti aikoinaan. Meni ja menee edelleenkin kauan, että luottamus palaa. Mutta havahduimme huomaamaan, että mikä on tärkeää. Se on juuri se toinen ihminen. Puolisoni ei tule pettämään minua enää. Ja uskon siihen täysin. En tiedä miksi, mutta uskon. Voimia sulle. Ei pettämiseen tarvitse muuten hyvän suhteen kaatua.

mies petti ja mulla ollu koht vuoden luottamus kadoksissa. Yritän ja haluun luottaa ja uskoo mitä mies sanoo mut en pysty.. :(. Mies sanoo ettei oo enää pettäny sen jälkee kun kiinni jäi mut minkäs teet ku ei oo luottamusta ni ei ole.

Olin pari vuotta yhdessä jätkän kanssa joka oli pettänyt paria viimeistä kumppaniaan. Kävi sitten niin että minuakin hän petti vaikka vannoi ennen sitä ettei sellaisesta pidä. Tämä ei pystynyt muuttumaan mutta joku ehkä jopa pystyy.
Monesti sen toisen tärkeyden tajuaa siinä vaiheessa kun on vaarassa "menettää" hänet. Pettäminen saattaa saada suhteelle vahvistusta, tai sitten ei. Itse olen pettämistä vastaan sillä jos suhde on kunnossa niin ei pitäisi olla tarvetta pettää

Uskon, että ihminen joka kerran on käynyt vieraissa voi elää loppuelämänsä parisuhteessa pettämättä toista kertaakaan.
Olen aikoinani kokenut molemmat puolet. Olen pettänyt ja tullut petetyksi.
Siihen tekoon on niin monta syytä kuin on tekijääkin. Joillekkin se on itsetunnon kohotusta, toiselle kostoa, kolmannelle seikkailunhalua jne.
Paljon riippuu siitä, mikä on ajanut ihmisen tuohon tekoon.
Joillekkin se on ollut vain vahinko ja ajattelmattomuutta joskus kännissä seikkaillessaan ja kun niitä tilaisuuksia on.
Jos pettämisen on kertonut puolisolleen ihan ilman tivaamista ja salailua, voisi melkein vannoa, että sellainen ihminen ei halua tehdä sitä toista kertaa.
Olen sitä mieltä, että luottaa kannattaa jos aikoo rakentaa kestävää parisuhdetta. Ja anteeksianto on aina olemassa, sitäkin kannattaa käyttää.
Jatkuva epäily ja kysely ja painostus kumppanin taholta myöskin saattaa viedä toisen syliin.
Monesti ainakin meillä naisilla on taipumusta jankuttaa miehen kapakkailloista, kaveriporukoissa menemisistä ja kaikesta missä itse emme ole läsnä. Aina on se pieni epäily ja mustasukkaisuus vaikka ei olisi mittään aihetta.
Kumppanille täytyy antaa vapaus olla myös omana itsenään eikä aina vaatia olemaan häntä osana minua itseäni ja minun mieleni mukainen.

Itse olen ehdottoman uskollinen miehelleni ja luotan mieheeni täysin vaikka hänellä on hyvinkin paljon omia menojaan.
Olenkin huomannut, että mitä vapaammin annat toisen mennä sitä vähemmän hän sitä vapauttaan käyttää. Hän alkaa viihtyä kanssasi kun ei aina tarvitse kuunnella jotain natinaa millon mistäkin asiasta.
Tämä kokeneemman vanhemman naisen näkökulmasta.