määräaikainen

Luottamusmieheen, jos liittoon kuulut. Jos et, niin ota yhteyttä työsuojelupiirin työsuojelutarkastajaan. Hän selvittelee asian.

Jos työantaja tekee jatkuvasti puolen vuoden määräaikaisia sopimuksia, ei se taida ihan laillista olla. On aika käräyttää tuollaiset työnantajat.

Ethän sinä varsinaisesti ole potkuja saamassa. Määräaikainen sopimus vain päättyy eikä uutta tehdä.Työnantajan ei tarvi sitä juuri kummemmin perustella kuin, että ei tarvita enää. Yleensä silloin lähtee se uusin tulokas. Määräaikainen sopimus ei muutu itsekseen vakituiseksi. Sillä työnantajalla on oltava perusteet miksi sopimus on määräaikainen ja silloin se on todellakin määräaikainen.

Kyllä sinun täytyy itse saada suusi auki ja kertoa työnantajalle syyt sairasteluun. Jospa niihin sairasteluihin tätäkin kautta apua löytyisi. Minäkin joudun joka kerran uutta pätkää hakiessani selittelemään jos vaikka mitä itsestäni riippumattomia kuvioita edellisten työsuhteiden loppumiselle (kaikki alamme työnantajat eivät tulkitse samalla tavalla edes lainsäädäntöä), mutta juuri koskaan ei kysellä, että onko sairasteluita ollut. Olen aikoinani äitiyslomatkin pitänyt omalla kustannuksellani.

... on nykyään aika yleistä vaikka työsopimuslain 1 luvun 3 § kieltääkin sen. Määräaikaiselle työsopimikselle pitää aina olla peruste tai muuten se on toistaiskesi voimassa oleva. Jostain syystä en löytänyt oikeustapauksia asiasta!! Syy lienee se että työnatajat sopivat asiat ennen oikeuteen menoa. Kannattaa ottaa rahat pois tuollisilta työantajilta.

"Työsopimuslaki 26.1.2001/55
--------
1 luku
--------
3 §
Työsopimuksen muoto ja kesto

Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti.

Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina."

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055

3.2. Työnantajan aloitteesta tehty määräaikainen työsopimus

Työnantajan aloitteesta tehdyllä määräaikaisella työsopimuksella on oltava työsopimuslain mukainen perusteltu syy. Perustellun syyn pitää olla olemassa joka kerta, kun määräaikainen työsopimus tehdään.

Ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus on automaattisesti voimassa kuten toistaiseksi voimassa oleva (ns. vakituinen) työsopimus. Tällaisen työsopimuksen päättäminen edellyttää lain mukaisia irtisanomis- tai purkamisperusteita sekä irtisanomisajan noudattamista.

Jos työntekijän kanssa on tehty useita peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia, joista yhdeltäkin puuttuu peruste, on työsopimus siitä lukien voimassa toistaiseksi. Vaikka myöhemmälle määräaikaiselle työsopimukselle olisikin lain edellyttämä perusteltu syy, ei jo toistaiseksi voimassa olevaksi muuttunut työsopimus voi enää muuttua määräaikaiseksi ilman työntekijän nimenomaista suostumusta.

Toistaiseksi voimassaoleva työsopimus syntyy myös silloin, kun työnantaja sallii työntekijän jatkaa työn tekemistä sen jälkeen, kun määräaikainen työsopimus on päättynyt.

Työsopimuslain määräyksellä siitä, että määräaikainen työsopimus voidaan tehdä vain perustellusta syystä, on tarkoitus estää määräaikaisen työsopimuksen käyttämistä irtisanomissuojan kiertämiseksi. Tarkoitus ei ole ollut rajoittaa määräaikaisten työsopimusten käyttämistä silloin, kun työnantajan todelliset tarpeet sitä edellyttävät.

Kun arvioidaan perustetta määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle, vastakkain ovat työnantajan tarve käyttää määräaikaista työvoimaa ja työntekijöiden intressi mahdollisimman pysyvään työsuhteeseen.

Perusteltua syytä arvioitaessa otetaan huomioon kaikki asiaan liittyvät seikat ja niissä mahdollisesti tapahtuneet muutokset. Määräaikaista työsopimusta tehtäessä on otettava huomioon ainakin työsopimuslaissa olevat määräykset taloudellisista ja tuotannollisista irtisanomisperusteista, irtisanomisajoista, lomauttamista koskevat lain säännökset sekä mahdollisuus sopia osa-aikatyöstä jne.

Jos työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve, määräaikaisten sopimusten käyttöä ei voida pitää sallittuna, vaan työsopimusten tulee olla voimassa toistaiseksi.

Riitatilanteissa työnantajalla on velvollisuus näyttää toteen, että määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle on ollut peruste.

3.3. Määrätty työ

Perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle on kertaluontoisen työn tai työkokonaisuuden teettäminen, kuten tietyn tilauksen valmistamisen tai toimittamisen kestoaika. Lisäksi työantajan tulee perustellusti olettaa, että tämän jälkeen hänellä ei ole tarjota määräaikaisille työntekijöille uutta työtä.

Tilauksen toimittaminen voi toistuvanakin olla perusteltu syy tehdä määräaikaisia työsopimuksia, esim. ruuhkahuippujen tasaamiseksi. Mitä harvemmin työhuiput toistuvat, sitä perustellummin määräaikainen työsopimus on mahdollinen samankin työntekijän kanssa.

Määräaikainen työsopimus ”määrätystä työstä” voidaan tehdä myös silloin, kun työnantaja varautuu jo ennakoitavissa oleviin muutoksiin toiminnassaan. Lisäksi edellytetään, että nämä muutokset vaikuttavat työnantajan mahdollisuuksiin tarjota työtä myös jo työsuhteessa oleville työntekijöille.

3.4. Kausiluontoinen työ

Työn kausiluontoisuus on myös yleensä perusteltu syy määräaikaisten työsopimusten tekemiseen. Kausiluontoisessa työssä työn määrä lisääntyy vuodenaikojen vaihtelun mukaan, kuten maa- ja metsätaloustöissä, matkailualalla, jäätelö- ja virvoitusjuomateollisuudessa, hiihtokeskuksissa jne.

3.5. Työn luonne, alan vakiintunut käytäntö jne.

Määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen edellytetään perusteltua syytä, jolloin myös työn luonteella ja alan vakiintuneella käytännöllä voi olla merkitystä. Aikaisemman lain perusteluissa on näiden osalta viitattu mm. talorakennusalaan ja oikeuskäytännössä tienrakennusalaan.

Pelkästään alan vakiintunut käytäntö ei kuitenkaan voi olla perusteltu syy määräaikaiselle työsopimukselle, jos työnantajalla on tarjota työtä jatkuvasti ja työsopimus olisi käytännössä mahdollista tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi.

Kovin pitkää määräaikaisten työsopimusten ketjua ei alan luonteen tai käytännönkään perusteella voida pitää lain mukaisena.

Pelkästään se seikka, että työntekijöiden palkkaukseen käytettävät varat ovat budjettisidonnaisia tai riippuvat vuosittaisten budjettien hyväksymisestä ei ole perusteltu syy käyttää määräaikaisia työsopimuksia.

Budjetissa on kuitenkin varat voitu osoittaa johonkin tiettyyn määräkestoiseen työhön. Juuri tähän työhön tarvittavat työntekijät, joita työnantaja ei muutoin työllistä, voidaan ottaa määräaikaiseen työsuhteeseen, ellei esim. työsuhteiden toistuvuudesta muuta johdu. Samalla tavalla arvioidaan yleishyödyllisten yhteisöjen teettämiä töitä, jotka rahoitetaan ulkopuolisen tuen (toiminta-avustus, määräraha) avulla.

Työn luonne ja alan vakiintunut käytäntö yhdessä voivat olla perusteltu syy määräaikaiselle työsopimukselle myös hieman poikkeuksellisissa töissä. Tällaisia ovat esimerkiksi joukkueurheilijat ja valmentajat, ainakin ylemmillä sarjatasoilla, sekä joissakin tapauksissa näyttelijät, muusikot jne. Usein näissä töissä on kummankin osapuolen intressissä erilaista syistä välttää pitkäaikaisia ja ainakin toistaiseksi voimassaolevia sopimuksia.

3.6. Sijaisuus

Sijaisuus on peruste määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle, kun henkilö palkataan toisen, työstä väliaikaisesti poissaolevan työntekijän tilalle. Poissaolevan työntekijän työsuhde jatkuu sijaisuuden ajan ja hän palaa poissaolon (loma, sairaus, perhevapaa, opintovapaa) jälkeen takaisin töihin.

Sijaisen ei tarvitse välttämättä tehdä juuri vapaalla olevan työntekijän töitä, vaan työnantaja voi järjestellä ja jakaa työtehtävät uudelleen työpaikan sisällä. Sijainen voi siten käytännössä hoitaa muita kuin poissaolevan työntekijän tehtäviä.

Sijaisuuksien yhteydessä voi tulla esiin myös tulkintaongelmia:

kuinka monta peräkkäistä ja kuinka kauan kestävää sijaisuutta saman työntekijän kanssa voidaan tehdä ja
kuinka tarkasti sijaisuus tulee määritellä.
Työsopimuslain mukaan on selvää, että jokaiselle peräkkäisellekin määräaikaiselle työsopimukselle tulee olla perusteltu syy. Sijaisuuksien lukumäärää tai kokonaiskestoa keskeisempää on, että sijaisuuksien tarve ja peruste on aito. Sijaisuuksilla ei saa pyrkiä kiertämään laissa säädettyä työntekijän suojaa.

Työnantaja arvioi ensisijaisesti oman työvoiman tarpeensa ja siitä johtuvan perusteen tarjota uutta joko toistaiseksi voimassaolevaa tai määräaikaista työsopimusta. Toistuvien määräaikaisten sopimusten tekemistä on ohjeistettu työsopimuslain soveltamista ohjaavissa perusteluissa siten, että jos työvoiman tarve on arvioitavissa pysyväksi, jatkuvasti toistuvien määräaikaisten sopimusten käyttöön samoissa töissä ei ole perusteltua syytä. Määräaikaisten työsopimusten toistuva tekeminen sijaisuudestakin edellyttää siten aikaisempaa painavampaa perustetta.

3.7 Toiminnan vakiintumattomuus

Työnantajan aloittaessa toimintaansa se voi usein olla vakiintumatonta. Tällöin määräaikaisen työsopimuksen käyttö voi aluksi olla perusteltua. Kysynnän ja toiminnan vakiintuessa ei määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ole enää perustelua.

Tulopoliittisen sopimuksen 1.2. 2003-15.2. 2005 liitteessä 1 asetettiin Määräaikaiset työ- ja virkasuhteet – työryhmä, joka jätti raporttinsa toimeksiantajille 30.5.2003. Raportissa todetuin tavoin työryhmä laati myös siihen pohjautuvan oheisen lyhennelmän määräaikaisten työsopimusten tekemistä.

Ohjeistuksessa ei käsitellä pääsopijajärjestöjen erikseen ohjeistamia virkasuhteessa olevien kunnan ja kirkon viranhaltijoiden eikä valtion virkamiesten määräaikaisten palvelussuhteiden edellytyksiä

menee oikeuteen ja on toinen määräaikainen samalla työnantajalla, katsotaan se jatkuvaksi sopimukseksi ja samat ehdot pätevät. Tästä on olemassa jo ennakkotapaus.
Siis teoriassa, jos sopimuksesi päättyy ja haluat jatkaa samassa paikkaa töissä, ei sinua pois sieltä saa ajettua ilman irtisanomisaikaa.

minäkin olen ollut samalla työnantajalla nyt 4v ja joka kerta on tehty 6kk määräaikainen sopimus. kirjoitin kahdeksannen alle kuukausi sitten. mutta, mitä voit...jos kyselee oikeuksiensa perään vastataan että: ei täällä pakko ole olla, kyllä tänne tulijoita riittää. mutta jossakin on pakko olla, eikä muita töitä ole, ja ikäkin on jo korkeampi. jollain on perhe elätettävä. ja mulkero työnantaja on hoksannut nämäkin seikat, ja kohtelee meitä ihan mielivaltaisesti. olemme pieni liike, eikä ole esim. luottamusmiestä, koska kukaan ei halua ryhtyä sellaiseksi. hyviä puolia on, että vuosilomat pyörii ikäänkuin vakituisessa työsuhteeessa.