Vihdoinkin hyväksynyt ikisinkkuuden kohtaloani, lopetan turhat hössötykset ja keskityn omaan elämään työn, ystävien ja harrastusten parissa.Niitä tipahtelee.Mutta.Miten pitää naisena suhtautua kosmeettiseen ja estettiseen hygieniaansa (ei SUIHKU-!)jos tavallaan on "poissa" kaikesta? Haluaisin "ylläpitää"..Jonkinlaista tasoa kuitenkin, ettei ihan mainstreamnaama vaikka olen jo melko kypsä naiseksi.Miten on meikkaatteko aikuiset miehettömät(kin) naiset, itsejänne tai kaupankassoja kenties varten? En tiedä miten tehdä tämän suhteen, kun ilman ei kehtais näyttäytyä.Ex-bailaajan rutiinilla tiedän kuitenkin miten maanantaiaamu "huolletaan" ja sovellan sen toimistonaiseuteen.
Itseruskettava voide ja mascara ovat vakioita minulla nykyään.Ei kai paha? Sopimatonta?? Koska ilman niin en näytä yksinkertaisesti kivalta.
Voi ei, mikä DILEMMA!Olen siis myös hieman kipeä että julkisivuahan tässä konservatoidaan.
Vinkkejä, miehiltäkin kiitos.En meikkaa kuten nuori, huom.Enemmän maanläheisesti ja adult.
Itseruskettava voide ja mascara ovat vakioita minulla nykyään.Ei kai paha? Sopimatonta?? Koska ilman niin en näytä yksinkertaisesti kivalta.
Voi ei, mikä DILEMMA!Olen siis myös hieman kipeä että julkisivuahan tässä konservatoidaan.
Vinkkejä, miehiltäkin kiitos.En meikkaa kuten nuori, huom.Enemmän maanläheisesti ja adult.
Vastaukset 7
Vanhimmat
samaan malliin! :D
kropasta on vain hyötyä. Kun kroppa voi hyvin, voi pääkin ja sitä kautta koko elämä.
Itselläni on ollut ERITTÄIN epäonninen on-off-suhde kaksi kertaa itseäni vanhempaan mieheen (itse ole 27-vuotias), ja välillä on ollut vuodenkin tauko, ettemme ole tavanneet. Tästä johtuen olen suhtautunut hyvinkin boheemisti ulkonäkööni, joten jos mies on yllättäes ehdottanutkin tapaamista, on ollut pakko kieltäytyä, kun on ollut tukka rasvainen, kynsissä vanhat lakat, iho hoitamaton, rikkinäiset vaatteet jne. Toki hänet tavatessani pyrin olemaan suihkunraikas, tyylikkäästi pukeutunut ja meikattu, mutta on vaikea löytää motivaatiota itsenä "hoitamiseen" kun on jollekin vakituinen vara-/kakkosnainen, jota ei tavata vältäämättä pitkiinkään aikoihin. Toisaalta, jos pitäisin jatkuvasti huolta ulkonäöstäni, olisin saattanut löytää jonkin toisen, jonka kanssa olisi voinut kehkeytyä kunnollinen suhde. Olen aina ajatellut niin, että jos mulla joskus on vakituinen suhde, sitten kyllä kuntoilen (tosin olen luontaisesti hyvin hoikka), käyn suihkussa säännöllisesti, hankin säännöllisesti uusia kauniita vaatteita jne. Näin sinkkuna (puolisinkkuna) voin elää "pellossa" (huom! ja en ole provo/trolli!).
" ... tukka rasvainen, kynsissä vanhat lakat, iho hoitamaton, rikkinäiset vaatteet jne."
Siis eikö sitä itseä varten huolehdita omasta ulkonäöstä ja kehosta, eikä suinkaan kenenkään miehen takia?
Kyllä minullakin on edellisestä varpaankynsien lakkauksesta viikko (tai kaksi), mutta iho hoitamatta saati sitten että jättäisin kuntoilematta - ei ikinä! Vaikka ukko lähetettäisiin seuraavaksi Marsiin, niin taputtelisin edelleenkin iltaisin tehotippoja kasvoille ja urheilisin samaan malliin.
Keho on sielun koti, eikös Raamatussakin käsketä pitämään siitä huolta?
"läpeensä"tyytymättömiä kireitä kantturoita,sääli miestäsi,jos sinulla sellainen on,luultavasti ei.
on minulla, pidä vain omastasi huolta.
tolla ikää alkaa katsella jo vanhainkoti paikkaa itselleen,ei siinä kuule enää mascarat ja voiteet auta,jos pärstä on kuin petolinnun perse.