Halusin kirjottaa tänne ja kertoa vaan, että olenkohan vain vainoharhainen vai olisiko mun aavistuksilla ihan perää..
Eli oon nyt ollut aivan ihanan miehen kanssa n10kk ja olen ollut onneni kukkuloilla. Onhan meillä riitoja ollut, mutta sehän kuuluu asiaan. Nykyään kuitenkin mies on sanonut et hän on epävarma tulevaisuuden suhteen, mutta silti rakastaa ja haluaa jatkaa suhdettamme koska on onnellinen.
Olemme suunnitelleet muuttoa yhteen, mutta nyt siitä ei ole oikeen tietoa..
Sanoo aina välillä haluavan olla yksin ja sitten pian taas ollan onnellisia..
Olen vähän ymmälläni että mihin tämä kaikki vie..??
Mielipiteitä olisi mukava kuulla.. =)
Eli oon nyt ollut aivan ihanan miehen kanssa n10kk ja olen ollut onneni kukkuloilla. Onhan meillä riitoja ollut, mutta sehän kuuluu asiaan. Nykyään kuitenkin mies on sanonut et hän on epävarma tulevaisuuden suhteen, mutta silti rakastaa ja haluaa jatkaa suhdettamme koska on onnellinen.
Olemme suunnitelleet muuttoa yhteen, mutta nyt siitä ei ole oikeen tietoa..
Sanoo aina välillä haluavan olla yksin ja sitten pian taas ollan onnellisia..
Olen vähän ymmälläni että mihin tämä kaikki vie..??
Mielipiteitä olisi mukava kuulla.. =)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mitä nyt sitten aavistelet? Sitäkö, että mies ei enää haluakaan sinua elämäänsä?
Ja oletteko keskustelleet syistä miksi hän epävarma tulevaisuudesta? Josko ei edes koske teidän suhdettanne suoranaisesti.
Niin, se asia on käynyt mielessä..
Ei olla keskusteltu asiasta ihan kokonaan, mutta on sanonut kaiken olevan kunnossa.. silti on sellanen tunne, ettei ole.
Saanut siipeen niin monta kertaa,et jo tällänen asia tuntuu pahalta..
Avomieheni oli alussa ihan samanlainen jahkaaja, halusi muuttaa yhteen mutta toisaalta ei halunnut luopua vapaudestaan jne jne. Sitä pelotti yhteenmuuttokin koska oli nähnyt niin monen kaverin eronneen riitaisasti. Juteltiin siitäkin moneen otteeseen ennen kuin tajusin sen pääsyyksi miehen epävarmuuteen.
Annoin aikaa ja vapautta niin paljon kuin hän tarvitsi kunnes alkoi tuntua taloudellisestikin pöljältä ravata kahden kämpän väliä. Mieskin kypsyi viimein tilanteeseen ja muutti luokseni, koki nopeasti ettei mikään oikeestaan muuttunut ja rentoutui. Siitä lähtien on asuttu yhdessä ja hyvin menee. ; )
Alku joskus hankalaa...
Toivon mukaan, niin käy meillekin.. Olemme kyllä todella onnellisia.
Ehkä kiiruhdamme ja hän ehkä haluaisi asua yksin, ennen kun muutamme yhteen ja jatkamme eteenpäin..
Eihän meillä kiirettä ole.. Kiitos
Niin kauan kun on vielä tuollaista "jahkaamista", niin kannattaa odottaa, että tilanne selkeytyy. Ei ainakaan kannata yhteen muuttaa, ennen kuin on siitä varma. Voihan sitä muuten olla yhdessä, vaikka ei saman katon alla asukaan, tutustuu toiseen kunnolla ja antaa ajan näyttää :)