auto-ongelmaa kerrakseen

Olinkin jo muutaman päivän hajamielisesti miettinyt, mitä mahtoi olla se sinertävä neste,
joka oli eräänä aamuna jättänyt lammikon autoni alle uimahallin parkkipaikalla. Mutta
sellaisia asioita, joita ei voi ymmärtää, ei kannata murehtia - kuten jumalan luomistyötä
tai auton moottoria. Kaikki selviää aikanaan.
Sinisen liuoksen arvoitus selvisi minulle Lahden moottoritiellä. Se oli jäähdytys-
nestettä.
Moottorin lämpötilaa osoittava punainen neula singahtaa hetkessä oikeaan reunaan.
Pistän lämmittimen täysille, koska olen kuullut, että se on kätevä keino viilentää moot-
toria.
Kun se ei auta, kurvaan huoltoaseman pihaan. Tai eihän se mikään huoltoasema ole;
tiskin takana seisoo nuori tyttö, joka vakuuttaa, ettei ymmärrä autoista yhtään mitään.
Kun huoltoa ei kerran saa, ekö asemia voisi suosiolla kutsua bensiini- ja perunalastu-
asemiksi?
Ostan pullon jäähdytysnestettä. Sitten etsin auton käyttöohjekirjasta moottorin
karttakuvan, joka esittää jotain minulle täysin vierasta maanosaa. Täytyy käyttää loo-
gista päättelyä.
Tunnistan pissapojan säiliön, koska se vuotaa, joten sitä pitää olla koko ajan
täyttämässä.
Keskellä oleva suuri kapistus on varmaankin itse pääjehu, moottori. Siihen pannaan
tietääkseni öljyä, eikä jäähdytysnestettä.
Kolmannen aukon täytyy siis kuulua jäähdyttimelle? Ei tämä niin vaikeaa olekaan.
Käyttöohjeissa neuvotaan, että jäähdytysnestettä lisättäessä jäähdyttimestä pitäisi
ensin irrottaa jokin pikku letku. Höpsistä! Panen lorisemaan.
Lopuksi viilennän moottoria leyhyttämällä konepeltiä muutaman minuutin ylös alas.
Dieselautomaatilla rekkakuskit seuraavat toimiani typertyneen näköisinä. Huomaan, etten
pidä rekkakuskeista.
Sitä paitsi he ovat väärässä. Kun käynnistän moottorin, punainen neula on kiltisti
asteikon keskikohdalla. Ajelen hissukseen kotiin.
Olen ansaitun ylpeä korjausurakkani onnistumisesta, mutta ehkäpä moottoria kannattaa
viilentää vielä hiukan?
Otan puutarhaletkun ja ruiskutan kylmää vettä moottorille, joka sihisee kuin hiisipiru,
mutta alistuu vähitellen kohtaloonsa. Samallahan se tulee pestyksikin.
Vähän myöhemmin päätän lähteä lähimarkettiin ostamaan pari voitonsiideriä. Lämpötila-
nuoli on nyt ihan pohjilla, mutta auto krohii ja kröhii. Taitaa olla vilustunut.
Mäkilähdöllä auto käynnistyy ja pomppii kauppaan asti, mutta takaisin tullessa se ei
enää starttaakaan. Outoa, moottorihan on nyt 15 minuuttia kuivempi. Miten moottoreita
voisi edes yrittää ymmärtää, elleivät ne käyttäydy loogisesti?
Kun työntelen autoa alamäkeen, viereiseen parkkiruutuun pysähtyy naapurini upea Alfa
Romeo. Katselen tiukasti toiseen suuntaan, mutta hän on huomannut minut ja tarjoaa
iloisesti apuaan. Mutisen jotain epämääräistä sytytystulpista. Samalla hetkellä paikalle
saapuu iso pakettiauto, joka hinaa autoni kotiin asti. Hieno mies.
Nyt kun vielä tietäisi, miksi jäähdytysnesteet päättivät valahtaa sinne uimahallin
parkkipaikalle. Oliko siihen ehkä jokin syy vai oliko se selittämätön luonnonilmiö?
Päätän, etten vaivaa asialla päätäni.
3392
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Aattelin että onhan tie palvelu ja korjaamot jo keksitty! Jos kun autoista ei juurikaan mitään tiedä niin konepeltiä ai kannata täten avata!

Paitsi tien varressa jos hajoo ja jne. sitten vilautat vielä hieman pintaa niin saat apua nopeasti.

Äänestä

Olihan?

Äänestä

Kirjotelkaa edes omia tarinoitanne, nämä copy/pastet eivät ole kovin omaperäisiä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


ami kirjoitti:

Olinkin jo muutaman päivän hajamielisesti miettinyt, mitä mahtoi olla se sinertävä neste,
joka oli eräänä aamuna jättänyt lammikon autoni alle uimahallin parkkipaikalla. Mutta
sellaisia asioita, joita ei voi ymmärtää, ei kannata murehtia - kuten jumalan luomistyötä
tai auton moottoria. Kaikki selviää aikanaan.
Sinisen liuoksen arvoitus selvisi minulle Lahden moottoritiellä. Se oli jäähdytys-
nestettä.
Moottorin lämpötilaa osoittava punainen neula singahtaa hetkessä oikeaan reunaan.
Pistän lämmittimen täysille, koska olen kuullut, että se on kätevä keino viilentää moot-
toria.
Kun se ei auta, kurvaan huoltoaseman pihaan. Tai eihän se mikään huoltoasema ole;
tiskin takana seisoo nuori tyttö, joka vakuuttaa, ettei ymmärrä autoista yhtään mitään.
Kun huoltoa ei kerran saa, ekö asemia voisi suosiolla kutsua bensiini- ja perunalastu-
asemiksi?
Ostan pullon jäähdytysnestettä. Sitten etsin auton käyttöohjekirjasta moottorin
karttakuvan, joka esittää jotain minulle täysin vierasta maanosaa. Täytyy käyttää loo-
gista päättelyä.
Tunnistan pissapojan säiliön, koska se vuotaa, joten sitä pitää olla koko ajan
täyttämässä.
Keskellä oleva suuri kapistus on varmaankin itse pääjehu, moottori. Siihen pannaan
tietääkseni öljyä, eikä jäähdytysnestettä.
Kolmannen aukon täytyy siis kuulua jäähdyttimelle? Ei tämä niin vaikeaa olekaan.
Käyttöohjeissa neuvotaan, että jäähdytysnestettä lisättäessä jäähdyttimestä pitäisi
ensin irrottaa jokin pikku letku. Höpsistä! Panen lorisemaan.
Lopuksi viilennän moottoria leyhyttämällä konepeltiä muutaman minuutin ylös alas.
Dieselautomaatilla rekkakuskit seuraavat toimiani typertyneen näköisinä. Huomaan, etten
pidä rekkakuskeista.
Sitä paitsi he ovat väärässä. Kun käynnistän moottorin, punainen neula on kiltisti
asteikon keskikohdalla. Ajelen hissukseen kotiin.
Olen ansaitun ylpeä korjausurakkani onnistumisesta, mutta ehkäpä moottoria kannattaa
viilentää vielä hiukan?
Otan puutarhaletkun ja ruiskutan kylmää vettä moottorille, joka sihisee kuin hiisipiru,
mutta alistuu vähitellen kohtaloonsa. Samallahan se tulee pestyksikin.
Vähän myöhemmin päätän lähteä lähimarkettiin ostamaan pari voitonsiideriä. Lämpötila-
nuoli on nyt ihan pohjilla, mutta auto krohii ja kröhii. Taitaa olla vilustunut.
Mäkilähdöllä auto käynnistyy ja pomppii kauppaan asti, mutta takaisin tullessa se ei
enää starttaakaan. Outoa, moottorihan on nyt 15 minuuttia kuivempi. Miten moottoreita
voisi edes yrittää ymmärtää, elleivät ne käyttäydy loogisesti?
Kun työntelen autoa alamäkeen, viereiseen parkkiruutuun pysähtyy naapurini upea Alfa
Romeo. Katselen tiukasti toiseen suuntaan, mutta hän on huomannut minut ja tarjoaa
iloisesti apuaan. Mutisen jotain epämääräistä sytytystulpista. Samalla hetkellä paikalle
saapuu iso pakettiauto, joka hinaa autoni kotiin asti. Hieno mies.
Nyt kun vielä tietäisi, miksi jäähdytysnesteet päättivät valahtaa sinne uimahallin
parkkipaikalle. Oliko siihen ehkä jokin syy vai oliko se selittämätön luonnonilmiö?
Päätän, etten vaivaa asialla päätäni.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu