Lähetetty Aamulehteen vastineeksi paperimies Timo Mäkipään mielipidekirjoitukseen 10/4/06, joka oli vastine aiemmin kirjoittamaani mielipidekirjoitukseen Paperiliiton toimintatavoista. Julkaistu Kauppalehden internetsivuilla otsikolla "Paperiliiton toiminta kestämätöntä".
Tarkoitukseni oli osoittaa toimintatapanne kestämättömäksi
Kansainvälinen pörssipääoma ei tunne rajoja tai sillä ei ole moraalia. Näin ollen on turha odottaa siltä minkäänlaista epäitsekkyyden ilmausta. Jos riskit pääomalle täällä saatavasta tuotosta nousevat, siirtyy pääoma ja sen mukana tuotanto maailmalla sinne, missä se saa korkeamman tuoton verrattuna riskiin. Tämä on vapaata markkinataloutta ja kylmää realismia, mutta se pajunköysi, jota korkeapalkkaiset sosialistiset ay-johtajanne syöttävät teille tavoitteenaan vain turvata omat valta-asemansa, johtaa lopulta paperityöntekijöiden perikatoon ja paperiteollisuuden poistumiseen Suomesta.
Presidentinvaaleissa nähtiin ammattiyhdistysliikkeen johtajien todellinen luonne. Sauli Niinistön herätellessä suomalaisia tunnustamaan tämän päivän vapaan markkinatalouden ja kapitalismin lainalaisuudet, jakoi Ihalainen soppajonoissa Niinistöstä ”totuuksia”. Tällainen toiminta osoitti sen, että ay-liikkeen johtoa ei kiinnosta pätkääkään, kuinka Suomen kansantalous ja sen kansalaiset menestyvät ja pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa. Sitä kiinnostaa vain omien valta-asemiensa vahvistaminen ja turvaaminen.
Teidän on ymmärrettävä, että maailma on kapitalistinen ja se pyörii markkinatalouden lainalaisuuksien mukaan kysynnän ja tarjonnan ohjaillessa tuotantoa. Kun täällä lyödään koneet kiinni ja tuotanto pysähtyy, yhtiöiden menetetty voitto voidaan korvata esimerkiksi Brasiliassa. Tämän tunnustaminen olisi ammattiyhdistysliikkeelle ja sen tuuletusta tarvitsevalle johdolle olennaisen tärkeää.
Paperiteollisuuden työehtosopimuksia on heikennettävä jos paperiala haluaa säilyttää työpaikkansa Suomessa. On käsitettävä, että saavutettu etu 1970-luvulla ei ole saavutettu etu välttämättä nykypäivänä vaan ennemminkin haitta, josta pitäisi ehkä osata luopua kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Uskon suomalaisten osakkeenomistajien pystyvän osoittamaan suomalaiseen kansansieluun olennaisesti kuuluvaa kohtuutta jos paperityöntekijätkin pystyvät. Jos te ette kuitenkaan ole valmiita joustamaan eduntavoittelussanne, miksi pitäisi osakkeenomistajienkaan olla? Onhan Paperiliitolla lakkokassoissaan roimasti rahaa. Miksi ette osta paperiyhtiöiden osakkeita, sillä osakkeenomistajathan viime kädessä päättävät miten yhtiössä toimitaan?
Jos te paperityöntekijät pelkäätte suostumisen työehtosopimusten heikentämiseen aiheuttavan dominoseurauksen ja tämän kautta muiden alojen työehtosopimusten heikennyspaineita, teidän täytyy ymmärtää se, että paperiala nauttii Suomessa ennen paperiyhtiöiden kansainvälistymistä harjoitettujen jatkuvien lakkouhkausten ja voimakkaan ammattiyhdistysliikkeen kautta saavutetuista korkeista palkoista ja työehdoista, joihin käsittääkseni patruunat taipuivat, koska tuotantolaitosten siirtäminen ulkomaille oli epäedullista. Nyt asetelmat ovat muuttuneet. Patruunat ovat Clausewitzinsä lukeneet ja paperiteollisuus on kansainvälistynyt. Ammattiyhdistysliike yrittää vielä kuitenkin pelata shakkia tammen säännöillä.
Mäkipää listaa Metsäteollisuus ry:n vaatimuksia joustoista ja kirjoittaa: ”Mitähän muut alat olisivat edestään löytäneet, jos vahva Paperiliitto olisi nämä kaikki vaatimukset hyväksynyt?”. Tuskinpa siitä olisi mitään yleistä rintamaa syntynyt vaatimaan kaikkien alojen työehtosopimusten heikentämistä, mutta pääosin tämän vuoden paperin irtisanomisilta olisi saatettu välttyä kokonaan. Syntynyttä ylituotantoa oli supistettava ja sattuneesta syystä se tehtiin Suomessa. Paperiliiton suostuminen Metsäteollisuus ry:n vaatimiin täysin kohtuullisiin ja tarvittaviin heikennyksiin olisi ollut enemmänkin solidaarisuuden ja yhteiskuntavastuun osoitus kuin Mäkipään ja Helsingin Paasivuorenkadun pelkäämä perääntyminen ja työtaistelurintaman luhistuminen. On yhdentekevää kansainvälisen pörssipääoman silmissä, olivatko lakot laillisia työtaistelutoimenpiteitä vai eivät. Se on sivuseikka. Sitä kiinnostaa vain tuotannon jatkuvuus ja tuotettujen hyödykkeiden toimitusvarmuus.
Mitä yritysten yhteiskuntavastuuseen tulee niin Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Anne Brunila linjaa selkeästi: ”Yritys hoitaa yhteiskuntavastuunsa parhaiten pysymällä kannattavana ja kilpailukykyisenä. Jos tuijotetaan vain tätä päivää ja huomista eikä huolehdita pitemmän aikavälin kilpailukyvystä, meillä on tulevaisuudessa vielä vähemmän työpaikkoja. Lyhyen aikavälin tehostaminen tukee sitä, että pitkällä aikavälillä voidaan työllistää paljon suomalaisia. Se on parasta yhteiskuntavastuuta.”
Te paperityöntekijät olette valinneet itsellenne johtajat, jotka edustavat sellaisia toimintatapoja ja uumoilevat takaisin sellaiseen järjestelmään, joka on osoittautunut aikoja sitten kestämättömäksi ja joka ei enää koskaan palaa. Koko ihmiskunnan keskinäinen vapaaehtoisuuteen perustuva hajautunut järjestys on ottanut voiton keinotekoisesti järjestetystä talousjärjestelmästä ja tuotannosta. Tämä meidän kaikkien olisi ymmärrettävä. Mielestäni näkemykseni tässä asiassa on kaikkea muuta kuin epäasiallinen ja virheellinen.
Tarkoitukseni oli osoittaa toimintatapanne kestämättömäksi
Kansainvälinen pörssipääoma ei tunne rajoja tai sillä ei ole moraalia. Näin ollen on turha odottaa siltä minkäänlaista epäitsekkyyden ilmausta. Jos riskit pääomalle täällä saatavasta tuotosta nousevat, siirtyy pääoma ja sen mukana tuotanto maailmalla sinne, missä se saa korkeamman tuoton verrattuna riskiin. Tämä on vapaata markkinataloutta ja kylmää realismia, mutta se pajunköysi, jota korkeapalkkaiset sosialistiset ay-johtajanne syöttävät teille tavoitteenaan vain turvata omat valta-asemansa, johtaa lopulta paperityöntekijöiden perikatoon ja paperiteollisuuden poistumiseen Suomesta.
Presidentinvaaleissa nähtiin ammattiyhdistysliikkeen johtajien todellinen luonne. Sauli Niinistön herätellessä suomalaisia tunnustamaan tämän päivän vapaan markkinatalouden ja kapitalismin lainalaisuudet, jakoi Ihalainen soppajonoissa Niinistöstä ”totuuksia”. Tällainen toiminta osoitti sen, että ay-liikkeen johtoa ei kiinnosta pätkääkään, kuinka Suomen kansantalous ja sen kansalaiset menestyvät ja pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa. Sitä kiinnostaa vain omien valta-asemiensa vahvistaminen ja turvaaminen.
Teidän on ymmärrettävä, että maailma on kapitalistinen ja se pyörii markkinatalouden lainalaisuuksien mukaan kysynnän ja tarjonnan ohjaillessa tuotantoa. Kun täällä lyödään koneet kiinni ja tuotanto pysähtyy, yhtiöiden menetetty voitto voidaan korvata esimerkiksi Brasiliassa. Tämän tunnustaminen olisi ammattiyhdistysliikkeelle ja sen tuuletusta tarvitsevalle johdolle olennaisen tärkeää.
Paperiteollisuuden työehtosopimuksia on heikennettävä jos paperiala haluaa säilyttää työpaikkansa Suomessa. On käsitettävä, että saavutettu etu 1970-luvulla ei ole saavutettu etu välttämättä nykypäivänä vaan ennemminkin haitta, josta pitäisi ehkä osata luopua kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Uskon suomalaisten osakkeenomistajien pystyvän osoittamaan suomalaiseen kansansieluun olennaisesti kuuluvaa kohtuutta jos paperityöntekijätkin pystyvät. Jos te ette kuitenkaan ole valmiita joustamaan eduntavoittelussanne, miksi pitäisi osakkeenomistajienkaan olla? Onhan Paperiliitolla lakkokassoissaan roimasti rahaa. Miksi ette osta paperiyhtiöiden osakkeita, sillä osakkeenomistajathan viime kädessä päättävät miten yhtiössä toimitaan?
Jos te paperityöntekijät pelkäätte suostumisen työehtosopimusten heikentämiseen aiheuttavan dominoseurauksen ja tämän kautta muiden alojen työehtosopimusten heikennyspaineita, teidän täytyy ymmärtää se, että paperiala nauttii Suomessa ennen paperiyhtiöiden kansainvälistymistä harjoitettujen jatkuvien lakkouhkausten ja voimakkaan ammattiyhdistysliikkeen kautta saavutetuista korkeista palkoista ja työehdoista, joihin käsittääkseni patruunat taipuivat, koska tuotantolaitosten siirtäminen ulkomaille oli epäedullista. Nyt asetelmat ovat muuttuneet. Patruunat ovat Clausewitzinsä lukeneet ja paperiteollisuus on kansainvälistynyt. Ammattiyhdistysliike yrittää vielä kuitenkin pelata shakkia tammen säännöillä.
Mäkipää listaa Metsäteollisuus ry:n vaatimuksia joustoista ja kirjoittaa: ”Mitähän muut alat olisivat edestään löytäneet, jos vahva Paperiliitto olisi nämä kaikki vaatimukset hyväksynyt?”. Tuskinpa siitä olisi mitään yleistä rintamaa syntynyt vaatimaan kaikkien alojen työehtosopimusten heikentämistä, mutta pääosin tämän vuoden paperin irtisanomisilta olisi saatettu välttyä kokonaan. Syntynyttä ylituotantoa oli supistettava ja sattuneesta syystä se tehtiin Suomessa. Paperiliiton suostuminen Metsäteollisuus ry:n vaatimiin täysin kohtuullisiin ja tarvittaviin heikennyksiin olisi ollut enemmänkin solidaarisuuden ja yhteiskuntavastuun osoitus kuin Mäkipään ja Helsingin Paasivuorenkadun pelkäämä perääntyminen ja työtaistelurintaman luhistuminen. On yhdentekevää kansainvälisen pörssipääoman silmissä, olivatko lakot laillisia työtaistelutoimenpiteitä vai eivät. Se on sivuseikka. Sitä kiinnostaa vain tuotannon jatkuvuus ja tuotettujen hyödykkeiden toimitusvarmuus.
Mitä yritysten yhteiskuntavastuuseen tulee niin Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Anne Brunila linjaa selkeästi: ”Yritys hoitaa yhteiskuntavastuunsa parhaiten pysymällä kannattavana ja kilpailukykyisenä. Jos tuijotetaan vain tätä päivää ja huomista eikä huolehdita pitemmän aikavälin kilpailukyvystä, meillä on tulevaisuudessa vielä vähemmän työpaikkoja. Lyhyen aikavälin tehostaminen tukee sitä, että pitkällä aikavälillä voidaan työllistää paljon suomalaisia. Se on parasta yhteiskuntavastuuta.”
Te paperityöntekijät olette valinneet itsellenne johtajat, jotka edustavat sellaisia toimintatapoja ja uumoilevat takaisin sellaiseen järjestelmään, joka on osoittautunut aikoja sitten kestämättömäksi ja joka ei enää koskaan palaa. Koko ihmiskunnan keskinäinen vapaaehtoisuuteen perustuva hajautunut järjestys on ottanut voiton keinotekoisesti järjestetystä talousjärjestelmästä ja tuotannosta. Tämä meidän kaikkien olisi ymmärrettävä. Mielestäni näkemykseni tässä asiassa on kaikkea muuta kuin epäasiallinen ja virheellinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Kappale 1, kansainvälinen pääoma:
Miksi edes suomalaiset eläkeyhtiöt eivät sijoita Suomeen? Yksi syy on hallituksen määräämä rajoitus sille määrälle pääomista, jota voidaan Suomeen suomalaisista eläkeyhtiöistä ohjata. Kyse on kuulemma riskinhallinnasta, vaikka EU on lähes samassa syksills USA:n kanssa = riskiraja on EU:n (pl. uusimmat 10 jäsenmaista) ja jopa "vanhan EU:n" ja USA:n muodostaman klusterin ulkopuolella.
Kappale 2, SAK:n toimita vaaleissa/Työväen pre$identti vai työväen presidentti
Se episodi kuvastanee lähinnä SAK:n juuttumista 70- ja 80-lukujen poteroon. Ei puhuttele pätkääkään alle 30-vuotiaita, joita on opetettu ajattelemaan omilla aivoillaan. Aika on kypsä johtajavaihdoksille.
Kappale 4, TES:n heikentäminen
Selviä paineita PL:n TES:ehtojen keventämiseen on, mutta tuskin pitkäjaksoisia tai suuria periaatteellisia muutoksia on luvassa. 10%:n kustannusvaikutus (vs. kansainvälinen kehitys) työvoimakuluissa voi olla totta muutaman vuoden aikana. Viime kevään työtaistelu nosti Suomessa toimivalle paperiteollisuudelle uuden riskin, jota parhailaan diskontataan mm. Voikkaalla: laajaa lakkoasetta ei oltu käytetty Suomen paperiteollisuudessa n. 10 vuoteen. Työnantajan toimitatavat kriisitilanteessa (voikkaallaisille tämä on mitä suurin kriisi) voisivat toki olla ihmisläheisemmät.
Kappale 6, yritysten yhteiskuntvastuu
Siinäpä se ja valtiovallan tehtävä on *mahdollistaa* toimintaympäristö, joka luo työpaikkoja. On todella säälittävää kuunnella eräiden tahojen paatosta *yritysten yhteiskuntavastuusta*, kun yhteiskunnalla pitäisi olla se suurin vastuu yhteiskunnsta. Se tarokittaa meitä kaikkia, mutta jälleen valtion pitäisi *mahdollistaa* sellainen ympäristö, jossa meillä on mahdollista toimia vastuullisesti. Sellainen valtio ei ole kommunistinen tai ultrakapitalistinen luokkayhteiskunta. Kumpaakaan luokkayhteiskuntamallia ei enää löydy länsimaista.
Kiitokset ansiokkaista kirjoituksista. Minä hieman tuon omaa näkökulmaani klp 6;een
Yhteiskunta luo normit ja lait yritysten toiminnalle ja jos nämä lait ovat ristiriidassa "yhteiskuntavastuun kanssa" on lain laatija epäonnistunut tehtävässään ei lakia noudattava.
näissä kirjoituksissa on kirjasinkoko. Hyvin selvää.
markkinatalous? Kenelle se on vapaa? Kuka hyötyy? Siinä on kysymyksiä joihin ei ole tullut vastauksia.
Tuo täysin turha olettamus että Suomessa olisi paperiteollisuuden työehdot ja palkat jotenkin hirvittävän suuret ja erikoiset verrattuna muualle maailmaan on juuri täysin paikkaansa pitämätön väite.
Mikäli haluatte niin voin kyllä tuoda tähän vertailun että Suomalainen ansiotaso ja tehty työtuntimäärä on OECD maiden keskitasoa,ei sen kummempi.
Länsi-Euroopassa huonommassa asemassa ovat paperityöläiset Irlannissa (jossa vähäinen teollisuudenala sekä Portugalissa)
Kuitenkin suhteutettuna jokaisessa maassa palkat paperiteollisuudessa ovat teollisuuden keskituntiansion yläpäässä.
Sitten tullaan näihin itä-Euroopan maihin ja Kiinaan.Joissa pätee tavallaan sama suhde mutta huomioon täytyy ottaa että ansiotaso on siellä hyvin alhainen muillakin aloilla mutta suhteessa paperiteollisuuden ansiot ovat sielläkin teollisuuden kärkiluokkaa.
Jopa Venäjällä alalla on 90% yrityksistä työehtosopimusten piirissä mikä on maassa harvinaisuus.
Kiinassa paperityöntekijän ansio on noin 200€ kk luokkaa .Se ei ole paljon mutta voinkin kysyä paljonko hankkii esim.sairaanhoitaja Kiinassa?
Kun näihin tosiasioihin vielä lisätään se että Suomalaiset tuotantolaitokset ovat kilpailukyvyltään ja tuottavuudeltaan maailman ehdotonta eliittiä (Todistaa valtioneuvoston puolueeton globalisaatioraportti)
Yhteiskuntavastuu puhuttaa siinä suhteessa että Suomesta lopetetaan tuotantoa koska se on meillä edullisinta lopettaa koska siitä ei aiheudu yritykselle muita kustannuksia.
Tämä porsaanreikä johtuu siitä että työttömyysturva on meillä pääsääntöisesti kohdennettu valtion (yhteiskunnan harteille).
Muualla taas vastuu työntekijöistä on kohdistettu enemmän yrityksille joille aiheutuu kuluja irtisanomisista kun taas yhteiskunnan osuus irtisanottujen turvaan on pienempi.
Luonnollisesti metsäteollisuudessa on vaikeuksia .Tuotantoa kyllä saneerataan tälläkin hetkellä monissa muissakin maissa esim.USA:ssa ja Kanadassa.
Luonnollisesti Suomesta on turhan pitkä matka tuottaa paperia Kiinan markkinolle jotka ovat kasvavimmat tällähetkellä.
Eikä uusiokuitua kannata haalata tänne sieltä missä sitä on eniten.
Eikä koivu pärjää eukalle kasvunopeudessa mutta tervitaan kyllä vielä pitkää kuituakin eli havusellua.
Jota kuitenkin rajallisesti käytössä meidänkin maassamme etenkin kun koneiden tuotantotehoja nostettiin jopa Joulun ja Juhannuksen käyntimäärillä joista taitaa pari kekimääräisen paperikoneen vuosituotantoa tulla täyteen.
Ei työttömyysturvaa ole sälytetty valtion harteille.
Se kerätään veroluonteisina maksuina, suurin osa työnantajilta ja osa jopa työntekijöiltä.
Älä viitsi tietoisesti harhauttaa. Tunnut kuitenkin osaavan nämä asiat.
Kyllä siitä (työttömyysturvasta) suurin osa tulee valtion pussista osa työnantajilta ja osa ammattiliitoilta ,todellakin pieni osa näiltä mutta vastoin ihmeellisiä luuloja näillä ei mahtavia omaisuuksia ole.
Toinen asia on sitten se mitä yritykset joutuvat maksamaan per/irtisanottu työntekijä Suomessa ,ei mitään mutta muuaalla läntisissä teollisuusmaissa (ainakin) melkoisesti.
Ei tämä sen kummempaa harhautusta ole vaan valitettava todellisuus.
Suomesta on lopetettu pari paperikonetta viimeisen 5 vuoden aikana samaan aikaan kuin koko euroopasta 400 ja usasta 300. Ei siis pelkästään suomesta lopeteta, vaikka täällä se esim ranskaa helpompaa onkin.
Niissä maissa ei ole samanlaisia työttömyysvakuutusmaksuja kuten Suomessa.
Mihinkään et päääse siitä, että ihan samalla tavalla yritykset maksavat. Rahankeruutapa vain on eri.
Tarvitaanko tässäkin yrityksille tuplakulut ?
Vai oletko sitä mieltä että poistetaan työttömyysvakuutusmaksut ym. ja siirretään suoraan yritysten vastuulle ?
Anteeksi että en ehtinyt vastata tähän kun vasta nyt.
Koska en ole varma tästä käytännöstä työttömyysvakuutusmaksyjen suhteen yrityksille otan siitä selvää ja palaan asiaan myöhemmin.
Vaikka kuitenkin pitkäaikaisten kustannusten suhteen olisikin noin.
Niin silti yritykselle tulee halvemmaksi omalta kannaltaan kertaluontoisten kuluerien per.potkittava työntekijä lakkauttaa teollisuuslaitos Suomesta kuin muualta Länsi-Euroopasta.
Tällöin tälläinen päätös on nopea tehdä negatiivisesti Suomalaisen tuotantolaitoksen kannalta.Mikäli oikein olen käsittänyt.
Suomessa on suosittu tällaista vakutusluonteista keruutapaa.
Ehkäpä oikeampi olisi aiheuttamisperiaate?
Miksi ne joutuvat maksamaan jotka eivät koskaan aiheuta?
Eli muuttakaamme vakuutusjärjestelmä "rankaisumaksksi".
Mikähän on lopputulos ?
Ei ainakaan palkata suhdanneherkille aloille väkeä.
Taitaisi järjestelmästä tulla palkkaturvan kaltainen systeemi.
Silloin vain kyseiset suuret henkilöstövähennykset hoituisivat konkurssimenettelyn kautta.
Sitä kun mikään laki ei estä eikä voi estää.
Kyllähän asia on niin, että paras on järjestelmä joka sopeutuu joskus koviinkin muutoksiin.
Kallein on järjestelmä, joka ei vastaa yhteiksunnan kehityksen tarpeita.
Joko estää uutta kehitystä tai pitää vanhat huonoksi käyneet järjestelmät pystyssä.
Ei voi väkisin työllistää tai pitää työpaikkoja joihin ei ole varaa.
Muutosvaihe pitää hoitaa ja siihen nykyjärjsetelmä on aika hyvä kuitenkin.
Useimmiten nopea ja selvä päätös on pitkässä juoksussa paras. Vaikka kerralla aiheuttaakin enemmän hankaluuksia.
Ei tämä Suomen järjestelmä niin huono ole.
Kaikkea hyvää ei voi ottaa muista järjestelmistä ja unohtaa toinen puoli.
Ota selvää Tanskan järjestelmästä. Aika erilainen mutta toimiva. Hyvät lopputulokset.
"Paperiteollisuuden työehtosopimuksia on heikennettävä jos paperiala haluaa säilyttää työpaikkansa Suomessa."
Annat ymmartää että olet tutustunut alan työehtosopimukseen? Jos näin on niin kerropa miltä osin työehtosopimusta pitää heikentää? Alalla työskentevänä minua kiinnostaisi kovasti tietää mistä minun pitää luopua että saadaan varmistettua työpaikkojen pysyminen suomessa. Muistaakseni A.Tähtinen totesi syntyneen sopimuksen olevan hyvä ja että "tuotannon esteet on nyt raivattu pois tieltä".
Ilmeisesti suuri asiantuntija H Rusila on löytänyt tuotannon esteitä lisää. Kerro mihin konkreettisiin tekoihin on ryhdyttävä äläkä anna ympäripyöreitä "sopimuksia on heikennettävä" vastauksia.
Kyse kuitenkin lienee enemmän siitä, mistä sinun pitäisi luopua, jotta voisit säilyttää paikkasi muutaman vuoden pidempään.
mistä pitää luopua jos kerran tiedät. Tyhjänpäiväiset höpötykset ei ketään auta. Täällä tuntuu noita asiantuntijoita riittävän, muttei yhtään asiallista näkemystä ole näkynyt. Ehkä se asiantuntemus loppuukin näihin höpötyksiin.
Itse olisin kirjoittamatta jos en mitään ymmärtäisi. Ottakaa ressukat ensin selvää ja kirjoittakaa sen jälkeen. Maisterin paperit ei välttämättä riitä kaikkeen.
Pari perusasiaa lykkäisi tulevaa eli kilpailukykyisillä koneilla tulisi päästä samaan tuottavuuteen kuin vastaavilla esim saksassa. Eli tuottavuus on yksi ja kustannustaso toinen. Palkat muodostavat reilut 15 prossaa kokonaiskustanuksista, mutta kun mietitään alasajoa, mietitään vaihtoehtoja ja vaihtoehtoiskustannuksia/tuottoja. Tällöin palkat näyttelevätkin ihan toista osaa. Huomataan, että mm. palkoista, ulkoistamisesta ja koneiden jatkuvasta käytöstä muodostuukin kannattavuudelle pullonkauloja.
Kun tämä ynnätään pääoman realiteetteihin, niin joustot antaisivat peliaikaa. Ala tullaan ajamaan alas suomesta suurimmilta osin.
Ihmettelen, etteivät nyt irtisanotut ole vaatineet paperiliitolta solidaarisuutta. Hyvin on ahonen onnistunut kääntämään omien huomion yhtiöön ja yhteiskuntaan... hyvin pelattu ahoselta, mutta ei tietenkään työpaikkojen turvaamisen kannalta oikein.
Tuo tuottavuuden vertailu eri maiden kesken ei ole ihan helppoa. Saksassahan lähes kaikki mahdollinen on jo ulkoistettu eikä metsäteollisuus OMISSA, julkistamissaan vertailuissa laske näitä palveluja mukaan tuotantokustannuksiin vaan vertaa vain palkkoja.
..ja kansa nielee kaiken.
Ei voi kun hattua nostaa Tähtisen porukalle, niin hyvin se on julkisuuspelin hoitanut. Siltä rintamalta tuli selkeesti 6-0 turpaan.
Lupaat että joustot antaisivat peliaikaa mutta vieläkään ei löydy vastausta siihen mistä minun pitää luopua. Yövuorolisistä? sunnuntaityölisistä? vai pitäisikö mennä 12 tuntiseen työpäivään? Tai älä yritäkään vastata, annetaan Anne B:n kertoa se parin vuoden kuluttua.
Kyllä varmaan ala ajetaan pois suomesta aikanaan ja suomalaista paperia on yhtä vaikea löytää markkinoilta kuin suomalaista lenkkikenkää urheiluvälinekaupasta.
paperikoneen tuottavuus on ihan yhtä hyvä kuin saksalaisenkin. Nyt on kyse tuottavuuden kasvusta, joka ei voi olla suomalaisella koneella hyvä, koska ne käy suurimmalta osin täydellä käyttöasteella. Ei tässä ole palkoilla mitään osaa.
Tuottavuutta mitataan monin eri mittarein mm. tuottavuus per palkkakustannukset. Yleensä vertailu tehdään yrityksen sisällä eri yksiköiden kesken ja nähdään jos jossain yksikössä joku kustannusten osa on korostunut. Tällöin se paikka syyniin ja syy selville. Voikkaalla mm. sairauspoissaolot olivat käsittämättömän korkeita. Sairastaa toki saa, mutta syitä täytyisi lähteä etsimään.
En lupaa peliaikaa lisää sanon, että joustot mahdollistaisivat sen. Jousto ei välttämättä tarkoita palkkajoustoa. Keväällä saatiin esimerkki siitä, mitä joustamattomuus tarkoittaa.
Ulkopuolisena konsulttina on toki helpompi tarkastella tilinpäätös ja välitilinpäätös tietoja samoin kuten teen muidenkin yritysten osalta työssäni... Paikanpäällä näkee muutakin mm. työntekijöiden asenteen. Nämä keskustelut ja ahonen vastaan muut kertovat ta:n ja tt:n vastaikkainasettelusta, mikä ei koskaan ole johtanut pitkäaikaisiin win-win tilanteisiin.
on joustanut.
Muttei palkoissa.
Tulokset näkyvät.
Täystyöllisyys ja pulaa työvoimasta.
Ottakaa mallia viisaammista.
oikeasti tuota mieltä?
niin se voi selvitä sinullekin. Kyllä paperiteollisuuden muut kustannukset on nousseet palkkoja enemmän, mutta niiden supistamisesta ei kukaan sano mitään. Sellainenkin seikka on ihmetyttänyt, että pitääkö joka koneella olla muutamaa miestä kohti yksi vuoromestari.Niillä ei ole mitään tekemistä, kynsiään viilaavat.
tilastoja Saksan tuottavuudesta.
Sairaslomakuluista.
Moniosaamisesta.
Ja uskotko ihan aikuisten oikeesti ettei palkoilla tosiaan ole mitään tekemistä kustannusten kanssa?
Sitä en jaksa uskoa !
Ihan yhtä absurdi väite kuin se, ettei mitään meinaa jos palkkoaja pudotetaan parikymmentä prosenttia.
Valitettavasti kustannustaso nousee muiltakin osin.
Sen verran tunnen teollisuutta, että kaikkiin kuluryhmiin on pakko vaikuttaa niin paljon kuin mahdollista.
Kaikkiin ei vain paljoakaan voi.
Esimerkiksi öljyn hintaan lyhyellä tähtäimellä.
Kaikkiin kuluihin pyritään vaikuttamaan miten pystytään, niin raaka-aineisiin, energiaan kuin palkkoihinkin. Esim energian hintaa säätelee jonkin verran suomen energiapolitiikka, kuten palkkojakin.
On siis energiapolitiikkakin hallituksen käsissä.
Kukas siellä on kauppa- ja teollisuusministerinä?
Kukas pitelee vvm:n nyörejä?
Yritys ei energian hintaan paljoakaan voi vaikuttaa.
Ja kansa äänestää vanhaan malliin epäonnistujia.
Onhan jäsenkirja kuitenkin oikea (vasen)
Saksassa on käsittäkseni monella eri tavalla toimivia paperitehtaita.Tuo kone johon Myllykoski vetoaa on heidän koneensa jossa on todellakin ulkoistettu kaikki paitsi tämä tuotantoväki (No sehän on se porukka joka on suurimman kritiikin kohteena täällä)
Harmittelen ettei minulla nyt ole tähän sopivaa tilastoa käytettävissä (ja näytettävissä )mutta lupaan palata tähän aiheeseen (Ja tuolla ylempänäkin jäi eräs kesken)
Tietysti palkkakulut ovat kuluja nekin jopa kuluja joihin saattaa olla nykyään helpompi vaikuttaa kuin muuttuviin kustannuksiin.
Erityisesti nykyaikana jolloin nämä muut kustannukset saattavat nousta rajustikkin (esim.energian hinta)
Kuitenkin palkkakustannukset ovat pysyneet viime ajat vähintään nollatasolla jos eivät peräti pudonneetkin.
On tehty useita perräkkäisiä joko nolla tai työllisyys Tupoja joissa palkat ovat nouseet vain noin inflaatioasteen verran kun automatiosointi on samaan aikaan vähentänyt pikkuhiljaa työpaikkoja.
Tämä siis kemiallisessa metsäteollisuudessa.
Erityisestikkin kun tietää että työntekijäpalkat (joihin uskon erityisen kritiikin tällä palstalla kohdistuvan) ovat paperiteollisuudessa 8,2% .
Tästäkin vain osa on tämän varsinaisen halveksitun tuotantohenkilöstön palkkoja (Kaikkine toimihenkilöineen jne palkkakulut ovat se 15%).
Niin paljonko yrityksen kuluihin dramaattisesti vaikuttaa jos tästä karsitaan esim tämä 20% ?
Tätä osuutta kyllä ollaan karsimassa koko ajan esim juuri ulkoistamisilla mutta tekeekö ulkopuolinen työn sen halvemmalla ja jos tekee halvemmalla tekeekö paremmin.
Onko varaa ottaa huonosti tehdyn työn riskiä aloilla joita yritykset ovat ulkoistamassa eli korjaus,vartiointi ja siivous sekä laboratorityöt?
Eli ovatko nämä kustannus säästöt sittenkin lyhytnäköisiä,erityisesti näin toteutettuna.
Eli yritysten pitkäaikaisetu ei toteudu nopean kustannustason parannusyrityksen vuoksi.
Tietysti pörssikurssit palkitsevat nopeaa tuottoa etsivät kun yritys ilmoittaa tulosparannusohjelmasta tai vastaavista järjestelyistä.
Tosin ne notkahtelevat Ranskan presidentin eturauhas syövän vuoksikin (Tosi on).
Itse kyllä suostun aivan hyvillä mielin esim tuohon sanottuun 20% bruttotulojen alennukseen ,sillä on minun elintasooni niin pieni vaikutus loppujen lopuksi mutta kun ei ole mitään takeita että sillä pelastaisi mitään.
Ei TA anna takeita ettei ajaisi tehtaitaan alas minun aikanani vaikka palkkaani pudottaisinkin.
Jäisi se vähäinenkin rahamäärä yhteiskunnan kierrosta pois jonka minä saan siitä tulosta jonka työnantajaltani työstäni pyydän ja jonka kustantavat pääasiassa työnantajani asiakkaiden asiakkaat eli kuluttajat.
koskaan mieleen, kuinka monia urheiluseuroja paperitehtaat sponsoroi. Miten paljon näitä puoliammattilaisia on tehtaan kirjoilla? Ennen niitä oli aika monia ja on nykyisinkin. Otettaisiin nyt ensin niiden poissaolot pois, niin pienenisi varmaan nuokin luvut. Näitä ihmeellisiä poissaololukuja en muuten ymmärrä, tuotantopuolen kolmivuorossa ei ainakaan meidän tehtaalla niitä ole. Ehkä ne on nämä sairaalloisesti ulkoilevat toimihenkilöt, jotka niitä lukuja kasvattaa.
.....
olevan vastauksesi. Se edellinen vaan oli totta.
energiayhtiöiden hallituksissa istuu. Ahonen varmaan määrää sielläkin. Katsele nyt hiukan niiden energiayhtiöiden omistuksia. Hullu saa kyllä olla, mutta ei tyhmä.
Erittäin asiallista puhetta.Olin itsekkin ajatellut että näin tää juttu menee. En vaan osannut pukea ajatuksia sanoiksi.
Kuten joku aayy pamppu joskus muinoin jo sanoi;peli on pelattu kun yytee neuvottelut alkaa. Ja tän asiallisen jutun mukaan asia on just niin.