Takana on kaikin puolin niin mukavaa kuin suruakin aiheuttanu noin kolmen vuoden suhde. Olemme riidelleet koko suhteen ajan jonkin verran liikaa, ja nyt minuun vaan kolahti että en enää jaksa. Ex-tyttöystäväni tunsi menettäneensä kaiken ja yritti lähes itsemurhaa. Edelleen hän uhkaa asialla, enkä tiedä mitä tehdä. En toivo hänelle kuitenkaan pahaa, mutta pelkään palaavani hänen vierelleen enemmänkin säälistä, vaikka kyllä rakkauttakin molemmilla vielä on.. mitä teen.. erosta on aikaa vasta muutamia tunteja.
Pelkään jätetyn puolesta...
Eikka
41264
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Puhuminen ja tukeminen on tärkeää, joten eikö ex-tyttöystävälläsi olisi joku läheinen perheenjäsen tai ystävä, joka voisi häntä nyt tukea? On hienoa, että välität ja toivottavasti olet puhunut eronne selväksi hänen kanssaan. Haitteko muuten ulkopuolista apua ennen eroanne? Säälistä en sinua kuitenkaan hänen luokseen kehoittaisi palaamaan, sillä suhteenne ongelmat ovat pian ennallaan, jollette ole molemmat valmiit työskentelemään suhteenne parantamiseksi ja sittenkään ei ole mitään takeita...
Itse vähän aikaa sitten jätettynä olisin toivonut puolisoltani, että olisimme istuneet alas ja puhuneet erostamme ja hänen tunteistaan, koska hän oli se jättävä osapuoli. Puhuminen on kaikkein tärkeintä tässä tilanteessa... meillä se ei onnistunut.
tyttöystävällesi on todellakin paras neuvo. On se sitten oma äiti tai hyvä ystävätär. Ehkä tuo itsemurhalla uhkailu on viimeinen keino jolla hän yrittää pitää sinusta kiinni. Aika raaka keino sinänsä, yleensä vain ihminen joka tuohon ratkaisuun päätyy, ei puhu siitä kenellekkään. Jokainen ihminen on vastuussa omasta elämästään, riittää kun hankit hänelle tukea niin voit jatkaa omaa elämääsi. Säälin takia ei kenenkään pidä suhteessa olla, silloinhan tavallaan "uhraisit" oman elämäsi. Ajan myötä tyttöystäväsikin varmasti toipuu asiasta.
Teidän pitäisi harjoitella positiivisessa hengessä keskustelemaan lyhyesti, ilman vatvomista tai kummankaan loukkaamista. Sinäkin voit olla syytämättä erilaisia tuntemuksiasi aina hänen niskaansa ja toisinpäin. Ei riitelyä. Vaan positiivista. Jotenkin näin ehkä...
Kylläpä sinun tilanteesi kuulostaa varsin tutulta. Erona on vain se että olet jo rohkaissut mielesi ja tehnyt päätöksen, minä en ole uskaltanut edes yrittää. Älä enää peräänny vaikka tiedän että sinua pelottaa ja tuntuu pahalta. Jos tapahtumasta on vasta noin vähän aikaa, tietysti tyttöystäväsi on vielä hysteerinen. Itsemurhalla uhkailu on niin voimakas ja pelottava asia että sitä usein yritetään käyttää viimeisenä oljenkortena. Yritä saada hänet ymmärtämään ettei ole hänenkään kannaltaan viisasta elää tuollaisessa suhteessa. Jos itse tietäisin että mieheni haluaisi eron, toki antaisin hänen mennä koska haluan itsekin suhteen jossa tunteet ovat molemminpuolisia ja suhde on muutenkin onnellinen ja tasapainoinen. Toista kun ei voi pakottaa rakastamaan.