Visainen kysymys palstalaisille:
Erosimme juuri miltei vuoden kestäneestä parisuhteesta. Syy: Naisella ei ollut enää samanlaisia tunteita mua kohtaan kuin suhteen alussa. Tästä seurasi että hän alkoi viimeiset pari kuukautta olemaan hieman onneton ja passiivinen, joka heijastui minuun käytökseeni samalla tavalla.
Mutta...Syy-seuraus-suhteita tässä askarruttaa. Onko syy että romanttinen rakkaus häneltä loppui (kaveruus rakkaus jäi) ja seuraus että suhteemme muuttui passiiviseksi?
Vai onko syy se että koska emme hoitaneet ja otimme suhteen itsestäänselvyytenä (näimme harvoin kiireiden takia, ei romanttisia iltoja tai ulkona käymistä yms.) niin seurauksena oli että hänen tunteet muuttuivat?
Sanotaan että kaikkia suhteita pitää hoitaa jotta ne kestää. Näinkö meille kävi, kun emme tehneet niin? Vai oisiko silti vaikka olisimme hoitaneet suhteemme, niin loppu vaan lykääntynyt, mutta jossain vaiheessa kuitenkin tullut vastaan?
Puolisen vuotta meidän suhteemme oli kuitenkin ihanaa, rakkauttaa oli, ei pelkästään alkuhuumaa.
Erosimme juuri miltei vuoden kestäneestä parisuhteesta. Syy: Naisella ei ollut enää samanlaisia tunteita mua kohtaan kuin suhteen alussa. Tästä seurasi että hän alkoi viimeiset pari kuukautta olemaan hieman onneton ja passiivinen, joka heijastui minuun käytökseeni samalla tavalla.
Mutta...Syy-seuraus-suhteita tässä askarruttaa. Onko syy että romanttinen rakkaus häneltä loppui (kaveruus rakkaus jäi) ja seuraus että suhteemme muuttui passiiviseksi?
Vai onko syy se että koska emme hoitaneet ja otimme suhteen itsestäänselvyytenä (näimme harvoin kiireiden takia, ei romanttisia iltoja tai ulkona käymistä yms.) niin seurauksena oli että hänen tunteet muuttuivat?
Sanotaan että kaikkia suhteita pitää hoitaa jotta ne kestää. Näinkö meille kävi, kun emme tehneet niin? Vai oisiko silti vaikka olisimme hoitaneet suhteemme, niin loppu vaan lykääntynyt, mutta jossain vaiheessa kuitenkin tullut vastaan?
Puolisen vuotta meidän suhteemme oli kuitenkin ihanaa, rakkauttaa oli, ei pelkästään alkuhuumaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tulee mieleen kirjoituksestasi, että loppuiko 'vain' rakkaus, vai myös toisen kunnioitus. Teittekö toisillene jotain ikävää, kun huomasitte tilanteen?
Kysyn siksi, että joskus tuntuu, että ihmiset vakuuttavat kyllä rakkauttaan, ja sitten tekevät toisilleen ties mitä, pettävät, kävelevät suhteesta yht'äkkiä ulos ym., eivätkä mieti hetkeäkään, miltä toisesta tuntuu. Ja ollaan muka rakkaussuhteessa.
Ei loppunut kunnioitus toisiamme kohtaan. Mitään pettämisiä, eikä mitään muuta sellaista ei ole tapahtunut. Ainoastaan intohimoinen rakkaus on hänen osapuolelta pikkuhiljaa viimeisimmän muutaman kuukauden aikana hiipunut. Sinällänsä hän on jo kukauden pohtinut tätä ongelmaaa ja toivonnut että olisi ollut ohimenevää. Kuukauden aikana muutoksia ei tapahtunut. En ole tästä aikasemmin tiennyt, sillä hän nyt vasta kertoi. Olen kuitenkin jotain aavistanut. Jos olisin heti tiennyt, olisinkohamme voineet korjata tilanteen. Lisää romanttisia illallisia, lisää aktiviteettejä. Tietyllä tavalla tuntuu että suhteemme kuoli tylsyyteen, sillä emme juurikaan koskaan tehneet mitään erikoisempaa, oleskeltiin vain ja katottiin ehkä tv:tä tai DVD:tä. Iältään olemme kahdenkympin ja kolmenkympin välissä, eli ei aivan teinejä, muttei myöskään keski-ikäisiä :)
Hyvä asia, että pohdit asioita näin, vaikka suhteenne on nuori, sinä olet nuori ja suhteenne ehkä hiipumassa. Hyvä tiedostaa tällaisia asioita ajoissa tulevaa elämää varten. Moni ikäisesi saattaa alkaa pitää suhdetta jonkinlaisena itsestäänselvyytenä, jossa vain ollaan siinäkin tapauksessa, että ei erikoisesti tunnu miltään ja intohimo on kuollut. Moni pohtii tätä samaa yhä 20 vuotta myöhemmin, ja sitten eroa paukauttaa... ja mitä kaikkea siitä seuraakaan.
Onnea sinulle, sinulla on hyvä asenne!
Alissa..
Ihan oikeassa olet siinä että ihmiset väittävät rakastavansa toista, ja silti pettävät, ja eivät kunnioita.. Kyllä rakkaussuhteessa täytyy olla kunnioitusta. Jos toinen ei toista kunnioita, tai kunnioitus hiipuu, kyllä rakkaus vähenee.