Mitä tehdä kun ei jaksa enää...? Kun haluaisi vain lopettaa hengittämisen, tuntemisen ainakin...Kun kaikesta huolimatta on yrittänyt, luottanut ja tullut hyväksikäytetyksi. Kun on rakastanut niin, että sattuu ja tajunnut ettei (pitkäaikainen) kumppani tiedä rakkaudesta mitään. Kun on niin tyhmä, että on antanut anteeksi kerran toisensa jälkeen. Kun on luottanut ja luottanut ja tullut petetyksi. Kun on kokenut henkistä, fyysistä ja taloudellista väkivaltaa. Kun on haukuttu kaikeksi mahdolliseksi vain siksi ettei toinen halua ottaa vastuuta tekemisistään. Kun on viety itsekunnioitus, taloudelliset edellytykset elämälle, kaikki. Kun ainoa mitä haluaisi olisi, että oma mies rakastaisi vain minua. Ja siis rakastaisi, ei hyväksikäyttäisi, satuttaisi. Sattuu niin helvetin paljon...Miten tämän kivun vain saisi loppumaan???
Mitä tehdä kun
feministimaho
2516
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
niin kurjaa kun tollanen onkin niin usko pois vielä se aurinko hymyilee sullekin.
kaikki mitä kirjoitit oli tosiaan kuin mun edellisestä elämästä!veloista selviää,jonain päivänä!sydän paranee pikkuhiljaa.
itsellä ero oli täysin uuden elämän alku.muutuin ulkoisesti huomattavasti.laihduin kiitettävästi,kävin kampaajalla tekemässä muodon muutoksen ja uskoin itseeni ja siihen että selviän mistä vaan!
jo alkoi kaks lahkeisia pyörimään ympärillä jopa ihan haitaksi asti =) itsetunto koheni ihan huimasti.
toki jonkin aikaa jouduin työstämään tunteitani mutta löytyi se ihana rinssi ratsullaan kuitenkin joka tuli ja vei minut.silloin ymmärsin vasta kuinka sairas edellinen suhteeni olikaan ollut.ei se ollut rakkautta vaan sairaan ihmisen luoma kupla mistä ei aluksi löytynyt ulospääsyä!
nyt mietit että olet vapaa ja elämä edessä.elä se!!!!!!!!
ei se mies muutu!
Hei feministimaho!
Ei tuollainen mies sinua ansaitse - vaikka kuinka olisikin lämpöisiä hetkiä ja toivoa, sekä lupauksia paremmasta.
Ansaitset turvallisen elämän ja sinua kunnioittavan kumppanin. Olen itse elänyt lapsena (erit. henkisen) väkivaltaisen vanhempien suhteen keskellä. Tiedän että siinä niin helposti kadottaa itsekunnioituksensa ja -luottamuksensa. Mutta niitä löytämällä tai niitä vaatimalla voi myös irtautua väkivaltaisesta suhteesta. Jokaisella ihmisellä on oikeus elää ilman väkivaltaa. Väkivalta ei myöskään ole sinun syytästi, koskaan. Väkivaltaa ei kukaan ansaitse.
Kuulostaa siltä, että tilanteesi tuntuu itseltäsi toivottomalta. Ymmärrän sen hyvin, mutta samalla se ei kuitenkaan ole sitä. Voit esim. ottaa yhteyttä suomen valtakunnalliseen naislinjaan, joka ylläpitää puhelinlinjaa, maksutonta. Apua on saatavilla, jos haluat sitä.
Olen samma mieltä kuin edellinen kirjoittaja, ei se mies muutu! Vain sinä voit muuttua, olet sen itsellesi velkaa.
nim. saman kokenut