Alempana joku vaahtoaa siitä miten pitäisi etsiä täydellisyyttä. Toki kuka tahansa voi satunnaisesti kokea minkä tahansa asian tai hetken täydellisenä, mutta suurin osa ihmisistä joutuukin sitten yleensä tyytymiin vain satunnaisiin huippuhetkiin.
Mutta ajatelkaapa sitä miten elämänne on MIELENKIINTOISTA juuri sen vuoksi että se on teidän elämänne! Vaikka siihen kuuluu kaikenlaista kakkaa ja huonoja päiviä... Vaikka itkeä olisi saanut silmät päästään... Teidän jokaisen elämä on kuitenkin ainutlaatuinen koska toista täysin samanlaista ei ole. Ei edes identtisillä kaksosilla.
Ja katsokaa sitä sukankuluttajaa siinä vierellänne: hän on myös oma ainutlaatuinen yksilönsä, vaikkei vastaisikaan täysin omien lapsellisten unelmienne ihmeprinssiä/prinsessaa.
Mielestäni ainutlaatuisuus on hemmetin paljon hienompaa kuin tylsä täydellisyys joka viittaa siihen että jokainen päivä on täsmälleen samanlainen ja se kuninkaallinen siinä vierellä he-le-ve-tin tylsä jatkuvassa täydellisyydessään!
Mutta ajatelkaapa sitä miten elämänne on MIELENKIINTOISTA juuri sen vuoksi että se on teidän elämänne! Vaikka siihen kuuluu kaikenlaista kakkaa ja huonoja päiviä... Vaikka itkeä olisi saanut silmät päästään... Teidän jokaisen elämä on kuitenkin ainutlaatuinen koska toista täysin samanlaista ei ole. Ei edes identtisillä kaksosilla.
Ja katsokaa sitä sukankuluttajaa siinä vierellänne: hän on myös oma ainutlaatuinen yksilönsä, vaikkei vastaisikaan täysin omien lapsellisten unelmienne ihmeprinssiä/prinsessaa.
Mielestäni ainutlaatuisuus on hemmetin paljon hienompaa kuin tylsä täydellisyys joka viittaa siihen että jokainen päivä on täsmälleen samanlainen ja se kuninkaallinen siinä vierellä he-le-ve-tin tylsä jatkuvassa täydellisyydessään!
Vastaukset 4
Vanhimmat
menettäisi puolet merkityksestään (vähintään) mikäli ei olisi yhtään jännitettävää tai mitään ongelmia. Tylsää sellainen olisi.
Usein ennen mietin millainen olisi "unelmieni prinssi". En millään keksinyt. Ajattelin,että onpahan sellainen kun on, mutta yhtä asiaa hänestä toivoin käytännön tasolla. Hänen pitäisi osata siivota.
No mieheni ei sitten kuitenkaan täyttänyt tuota toivettani, tai kyllä hän siivota osasi, muttei kovin usein... Jankutin ja mäkätin ja käkätin asiasta, mutta hän siivosi vain silloin kun hänelle itselleen sopi. Olin tyytymätön.
Kunnes sitten kuulin ystäväni miehestä, joka oli heidän perheen "siivoustoimenjohtaja". Aina kun mies päätti, että nyt siivotaan, siivottiin (tosi usein) eikä kenellekään saanut olla siihen vastaansanomista. AIVAN KAUHISTUIN! Kuvittelin jo itseni tilanteessa jossa halusin tehdä jotain minulle tärkeää asiaa ja mieheni päätöksestä pitäisikin alkaa siivota! Mielikuvaharjoittelusta oli apua. Lopetin jankuttamisen täysin. Minusta on kiva saada edes harvoin mieheltäni apua, mutta se on pääasia, että voin siivota silloin kun minulle sopii :D.
Pieni tai vähän suurempikin riita on vain piristysruiske. Olen sitä mieltä, että riitely yhdistää kunhan sen tekee "oikein".
Mul tuli vaan mieleen, et rakkautta ei mitata siinä kuinka täydellistä se on, vaan siinä mitä kaikkea se kestää :)
Hyvin sanottu, personal person! Jäin sanattomaksi :)
Niin, minustakin se on hyvin sanottu ja ihan tottakin, olen kuullut sen faktan poikaystäväni äidiltä :)