Taa on viides paiva siita kun me erottiin erottiin ja tuntuu niin raskaalta..tai siis...en tieda miten kuvailla. Niin tyhja olo...
tuntuu niin voimattomalta
joskus nauran
joskus yritan nauraa
joskus hymyilen
joskus olen vain
ja joskus itkettaa niin
useimmiten tuntuu voimattomalta
en tiennytkaan et voi olla nain paska olo kun eroo.
Vihaan ja rakastan. Haluan jatkaa eteenpain, mutta toisaalta toivon, etta kaikki olisi niinkuin ennenkin. Kaikki sanovat, etta aika parantaa, mutta mita teen kun aika menee niin hitaasti enka jaksa tehda mitaan.
Lopputentitkin tulossa, mutta ei oikein ole kiinnostustakaan....
tuntuu niin voimattomalta
joskus nauran
joskus yritan nauraa
joskus hymyilen
joskus olen vain
ja joskus itkettaa niin
useimmiten tuntuu voimattomalta
en tiennytkaan et voi olla nain paska olo kun eroo.
Vihaan ja rakastan. Haluan jatkaa eteenpain, mutta toisaalta toivon, etta kaikki olisi niinkuin ennenkin. Kaikki sanovat, etta aika parantaa, mutta mita teen kun aika menee niin hitaasti enka jaksa tehda mitaan.
Lopputentitkin tulossa, mutta ei oikein ole kiinnostustakaan....
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kaikki tapahtui kahdessa viikossa. Sita ennen ei ollut "ongelmia" suhteessamme. En ymmarra. Onko se sita, etten pysty ymmartaa vai mita se on? 3vuotta takana ja oli ensimmainen rakkaus. Tiedan etta olen viela nuori (21v.) ja elama jatkuu, mutta se tuntuu nyt niin raskaalta. Hairitsevinta on se kun tuntuu etten osaa paattaa luovutanko, annan olla ja menen eteenpain vai yritanko saada hanta takaisin. Se hairitsee kun valilla olen "paattaivainen" ja suunnan eteenpain mutta toisinaan toivon etta kaikki olis kunnossa.
Olen niin sekaisin.
Liian hyvin tulee vieläkin mieleen omat fiilikset tuosta kuvauksestasi. Voimaa varmasti voi löytää monestakin asiasta, jos hyvin käy. Ehkä parasta on tässä hetkessä, jos on laaja ystäväpiiri, joiden seurassa viihtyy. Liikunta auttaa myös ja samalla asioiden kelaaminen ja omaan mielentilaan sopiva musiikki. Samaten se, että syö terveellisesti, mutta ei liikaa, ainakin itse olen huomannut, että jos vaan pystyy olemaan syömättä turhia herkkuja, niin olo on tasaisemmin parempi kuin syöpöttelemällä.
Sitten voisi kuvitella, että uusi seurustelukumppani auttaisi, edellyttäen että rakastuisi ensi silmäyksellä - mutta onko sellaisella tulevaisuutta? Ehkä ei olisi juuri nyt. Parempi on toipua rauhassa vaikka siihen meneekin aikaa. Joku voi toipua siitä kokonaan, ja sanoa, että kaikki mikä ei tapa, niin vahvistaa. Itse olen edelleen sitä mieltä, että ei se tee muuta kuin satuttaa ja opettaa.
Mutta entä uskotko sinä Jumalaan? No nykyisin on kyllä niin paljon tarjolla kaikenlaista kosmista rakkautta ja muuta sen kaltaista, joihin ei kannata omasta mielestäni eksyä, Mutta edelleen Raamatun Jumala, jonka uskon luoneen ihmisen, myös rakastaa ihmistä. No ei tietenkään niin kuin nainen ja mies toisiaan, vaan enemmänkin sellaisella rakkaudella, että vaikka ihminen tekee väärin, niin silti Hän tahtoo rakastaa luotuaan (agape rakkaus), vaikka ei todellakaan sitä mihin ihminen on langennut. Itse uskon, että on kuitenkin olemassa Jumala, joka rakastaa myös sinua vaikka kukaan ihminen ei sinua rakastaisikaan.
25 Siihen aikaan Jeesus johtui puhumaan sanoen: "Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille.
26 Niin, Isä, sillä näin on sinulle hyväksi näkynyt.
27 Kaikki on minun Isäni antanut minun haltuuni, eikä kukaan muu tunne Poikaa kuin Isä, eikä Isää tunne kukaan muu kuin Poika ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa.
28 Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon.
29 Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne.
30 Sillä minun ikeeni on sovelias, ja minun kuormani on keveä."
http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=Matt. 11:1&rnd=1146473520944
Jos haluaa ymmärtää mistä on kysymys, niin mielestäni tuolla on luotettavaa Raamatun tutkimista:
http://www.rkk-sansa.net/
niin sitä oltiin onnellisia mutta, vappu särki kaiken.... sain selkääni samalla kun mies heitti aamulla pihalle. mitä nyt pitäs tehä että unohtais ja vois jatkaa elämäänsä?
Sama juttu,eilen loppui mun suhde,mies on pettänyt.
Tiedän miltä sinusta tuntuu ja oikeasti aika ei auta asiaan, vaan on aina niin paska olo ja jos hetkeksikin pysähtyy niin sattuu..
sain viisaalta ihmiseltä neuvon eroni alussa, että aluksi huomaat ettet ole miettinyt asiaa vaikka viiteen minuttiin, sitten huomaat ettet tuntiin, päivään jne. ihmisten seurassa viettäminen pohdiskelu ja puhuminen auttaa, ja joskus täytyy tehdä jotain ettei oikeasti ajattele koko asiaa, vaikka vaan sen viisi minuuttia ja huomaa että pysyt pystyssä kuitenkin! koittakaa kaikki jaksaa!
Kylläpäs on paljon samoja juttuja kun mun ja tyttöni suhteessa, todella vaikeaa saada se ihminen mielestä ja jollakin tavalla kokoajan roikkuu siinä ja toivoo että se ottais vielä takaisinkin. Todennäkösesti näin ei tuu käymää, mutta aina siitä haaveilla voi. Kaikki jäi jollain tavalla ihan kesken ja kahdessa viikossa Rakastan sua tekstiviestit on muuttunu siihen että mä yritän soittaa ja hän ei viitsi edes vastata.
Sama kun sulla, ettei jaksa tehdä mitään. Ei kiinnosta mikään, ajattelee että lopettaa kaiken vaan tekemällä jotain ittellee, mutta se taitaa olla liian helppo keino päästä tästä. Ei se kovin kaukana silti ole ollut. En tiedä. Sanokaa itse mitä mieltä olette.
Tsemppia sulle! Elama jatkuu. Emme haluaisi hukata elamaamme sellaisten ihmisten takia, vai mita? Voimia sulle...
tottahan se on mutta kyseinen tyttö on ainoa jota olen rakastanut nii että millää muulla ei ole väliä ja koko elämän kestävä suhde on ollu ajatuksissa. Nyt se kuitenki näyttää todella kaukaiselta. En ole rakastanut ketään muuta niin valtavasti ja nyt kaikki on mennyttä. Auttaakohan hänen päänsä selkiämiseen etäisyys? Jos ei pidä minkäänlaista yhteyttä?
Joo ja tsemiä tietysti myös sinne! Eiköhän elämä vielä näytä ne parhaat puolensa kohta puoliin, kun ensin on potkinut päähän. Toivottavasti.
Mullakaan ei ollut ketaan elamassa ja mulla oli myos mielessa elamankestoinen suhde, mutta ei. Minkas sille kun ihmiset muuttuvat? Meille ei jatetty vaihtoehtoja. Ainut vaihtoehto mika meilla on eteenpain meno!
Parempaa paivia odotan tassa. Han on tekstannut ja kysellyt voimia. En ymmarra miksi!! Miksi kyselee voimia jos kerran ei rakastanut tarpeeks, jotta yrittaisi. Ei vaan lopuksi sanoi yksinkertaisesti, etta halusi olla vapaa minusta eika ole valmis olemaan suhtees joka kestaa loppuun elamaan.
Sydameeni sattui ja sattuu edelleen.
Tosiaa, voimia sulle!
mun erosta on pari päivää. Yhdessä oltiin 3 vuotta ja tätä eroa tehtiin pitkään, tavallaan koko talvi. Ensin muutettiin erilleen, mut jatkettiin seurustelua. Kumpikaan ei pystynyt kai vielä päästämään irti kokonaan. Kai tavallaan me saatettiin toisiamme vähän matkaa ja nyt pitais sitten jaksaa jatkaa yksin eteenpäin. Tää tekee tosi kipeää, mutta tiiän ja uskon, että tulee semmonen aamu, kun haistan kasteen tuoksun ja se saakin mut hymyilemään. Mutta nyt jo alkavan kesän tuoksukin aamulla saa kyyneleet silmiin. Sekin muistuttaa menneestä rakkaudesta, kun ekaa kertaa katseltiin toisiamme silmiin pehmeässä, tuoksuvassa kesäyössä. Luotan kuitenkin, että elämä kantaa, pitää vaan jaksaa yksi päivä kerrallaan. Voimia sulle (ja mulle).