En ymmärrä kakkosia jotka hehkuttavat miten kaunista ja ihanaa salasuhde on/oli! Mitä kaunista on pettämisessä? Kehtaavat vielä onnettomat puolustella tekemisiään ja olevansa oikeutettuja siihen! Mitä kaunista on siinä, että koko perhe saa kärsiä? Mitä kaunista on siinä, että niin moni avioliitto hajoaa turhan takia? Haloo seksikeskeiset ihmiset, menkää itseenne ja asettakaa elämän arvot uuteen järjestykseen! Haluaisiko kakkonen todella alkaa elämään ihmisen kanssa jos suhde tähän on alkanut pettämisellä? Aika hatara pohja rakentaa tulevaisuutta!
Ja "sinulle", joka olit mieheni kakkonen, säälin sinua oikeasti, sillä tajuan nyt, että mieheni käytti sinua törkeästi hyväkseen sinun omaa elämäsi ahdinkoa hyödyntäen. Siinä tilassa olit heikko itsekin ja mieheni oli helppo purkaa oma paha olonsa sinuun. Ehkä se helpotti sinua hetkeksi?
Ja "sinulle", joka olit mieheni kakkonen, säälin sinua oikeasti, sillä tajuan nyt, että mieheni käytti sinua törkeästi hyväkseen sinun omaa elämäsi ahdinkoa hyödyntäen. Siinä tilassa olit heikko itsekin ja mieheni oli helppo purkaa oma paha olonsa sinuun. Ehkä se helpotti sinua hetkeksi?
Vastaukset 45
Vanhimmat
jos tykkäsi siitä. Eiks niin? Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää? =0
Sitäpaitsi, kaikki täällä käyttävät toisaan hyväksi - mikä tahansa suhde voidaan nähdä haluttaessa siten. Voidaan myös yhtä hyvin olla katsomatta siten ja nauttia elämästä. Kannatan kakkosta. ;)
Puolustelkaa vaan itseänne! Joskus se elämä teitäkin opettaa raskaamman kautta!
Minulle seksi on ollut ihanaa oman miehen kanssa, en ole siihen vierasta tarvinnu! Eikä kakkonen ole oikea ihminen analysoimaan meidän aviollisia ongelmia ja perhe elämää ja syitä miksi mieheni sortui hetkellisesti hyväksi käyttämään ystäväänsä.
oel mikään kakkonen. Mistä sä sellaista? Mä olen mies. hertättelin tässä juuri keskustelua sika-narsisti-psykopaateista (jollaiseksi sinunkin miehesi on nyt muuttunut) tuossa Uskottomuus-aiheen alla.
Miten se, että miehesi on nauttinut seksistä kanssasi yhtä lailla kuin sinäkin, estäisi häntä nauttimasta seksistä myös kakkosen kanssa? Tiedän, että sinun on naisena todennäköisesti mahdotonta ymmrtää sitä - mutta niin se vain on. :)
Eipä ole nauttinut. Seksi toisen kanssa ei kuulema ole lähellekkään yhtä hyvää kuin oman tutun turvallisen vaimon kanssa. Hätäistä hosumista vain ja jälkeen päin paha olo sekä huono omatunto. On kakkosen asia jos on siitä pystynyt nauttimaan. Minä en ikinä voisi kuvitella nauttivani ja kokevani samoja tunteita vieraan kanssa kuin oman mieheni kanssa. Ällöttää ajatuskin!
mies hädissään juttelee. =D
Toihan on just yks klassinen vitsi:
nainen yllätti miehensä "rysän päältä", mutta homma ei ollut vielä edennyt niin pitkälle, että vaatteita olisi vähennetty. Mies vetosi siihen: ei ollut aikomustakaan mennä pidemmälle, ja eihän mulla edes seisonut!" No nainen painoin asian villaiselle. Kävi toinen paska flaksi, mutta tälläkertaa oltiinkin jo ilkosen alasti, ja seisoihan äijällä oikein tanakasti! Mies hädissään selittämään: "seisoi joo, mutta en ollut aikomustakaan pistää sitä sisään!" Nainen koetti nieleskellä selitykset ja asia rauhoittui ajan mittaan. No,aika kului ja sattui taas kärähdys. Nyt oltiin sitten jo täydessä tohinassa sisään-ulos-leikissä. Vaimo karjui äijälleen, että mitäs vittua nyt sitten selittelet!?!? Mies totesi hädissään: "EN NAUTTINUT!!"
=D että silleen...
Miksi on sitten vieraisiin mennyt jos ei ole "halunnut"? heh heh. Voi sun kanssas. Luuletko sinä miehes kertovan miten on nauttinu toisen kanssa. Yleensäkin on sairasta mieheltäs kertoa mitään toisen kanssa nainnista. Valehtelee miehes tai itse keksit noita juttuja. Jos pahalta on tuntunu niin tuskin olis käyny useammin kuin kerran. Mutta jos on kerran käynyt ja tuntunut hyvälle niin on halunnut toisenkin kerran. Sama kai se miltä on tuntunu, mutta vieraisiin on pitäny päästä silti. Uskomattomia juttuja noi sinun jutut. Nauttinu se on ukkoski, usko vaan. Sen takia varmaan tuollaisia juttuja keksit kun itsestäsi pahalle tuntuu kun miehesi on toisen kanssa saanut nautintoa ja ollut muutenki kiva olla. Herätys vaimo raukka.
..itsekin kokeilemaan onko se niin ihanaa vieraan kanssa kun kerran tuntuu olevan..
Mite niit kauniita muistoja on tullu jos olla vaa hätästä hosumista...
Ei se ole vastenmielistä miehellesi ollut, jos käyny vierasta törkkimässä kalullaan useastiki. Mitä pitempään törkkiny niin sitä varmempaa on että kivaa on ollut.
yksi ihminen, joka ei olisi nauttinut naimisen tuomasta orgasmista. Eli osittain olet oikeassa.
Mutta kyllä on käynyt niinkin, että vaikka orkku on tullut ja siltä osin kaikki ollut "natittavaa", on kumppani ollut sellainen, että kokonaisvaltaiselta "nautinnolta" mennyt terä pois ja hatutus jäänyt.
Muista, että ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus. Muista myös se, että sinä et voi kenestäkään tietää, koska hän valehtelee ja koska ei.
Ja eikö uskottomuuden satuttavuus perustu juuri siihen olettamukseen, että toisen kanssa on kokenut jotain "hyvää"? Joku pelkää sitä, että kumppanilla oli tunteita toista kohtaan, joku pelkää sitä, että fyysinen kontakti oli "unohtumaton". Mies tai nainen, petetyksi tuleminen tuntuu pahalta. Mutta vain naisella tulee mieleen ilkkua naista tämän tullessa petetyksi. Nautitko sinä siitä? Vai tuntuuko sinusta oma suhde pahalta, kun muita ilkut?
Vitun tompiot! Ettekö tajua että pettäjäkin voi tuntea syyllisyyttä ja pahaa oloa tekonsa johdosta! En kiellä etteikö seksi vieraan kanssa ole kutkuttavaa ja kiihottavaa ja itsessään siksi siihen ajavaa, mutta itse ainakaan en niillä muutamilla kerroilla koskaan pystynyt kokemaan sitä samaa huippuhyvää rakastelua ja onnea mitä oman rakkaan ja turvallisen vaimoni kanssa. Ehkä olen vielä harjaantumaton tässä pettämisen touhussa, mutta päätin lopettaa pettämisen, sillä syyllisyyden taakka on ollut helvetillinen. Ei vieras pillu ollut sen arvoista - minulle ainakaan.
Säälitä sitten itsesi, että elät hyväksikäyttäjän kanssa. Jos on hyväksikäyttäjä, niin eihän sellainen rakasta muuta kuin itseään. Pettäminen on perseestä.
Ei asiat vain ole niin yksinkertaisia!
Kriisit ovat paholaisen valepukuun pukeutuneita enkeleitä..
Jos me vielä tästä kriisistä selvitään, vain kuolema voi meidät eroittaa! Ja ensimmäinen asia on TAHTO!
Tsemppiä kaikille petetyksi tulleille!
Tai kunnes pettää taas uudelleen. Tai käy ilmi että vanha suhde jatkuu edelleen. Näin kävi minulle. :(
Ei ole vakaalla pohjalla teidän tulevaisuus myöskään. Mies pettäjä, hyväksikäyttäjä... En ymmärrä vaimoja jotka tuollaisia miehiä vielä katsovat ja "hyväksyvät" miestensä "pienet vieraissa käynnit". Miehellä ja kakkosella on/on ollut varmaan muutakin kuin seksikeskeisyyttä, kun ovat helpottaneet toistensa ahdinkoa, selittää kauniit muistot sekä kakkoselle ja miehellesi. Ei sinun tarvitse sääliä kakkosta kauniista muistoista. Hatara on ollut sinunkin liiton pohja kun miehesi on karannut vieraisiin.... Et ole ainoa... Minä en tuollaiseen alistunut vaan jätin mieheni vaalimaan omia muistojaan. Pois muistuttamasta minua heidän suhteestaan.
siis sille kakkoselle on voinut olla muutakin kuin seksi. Miehelle tuskin. Tai harvoin.
tuolta ylempää luin että heillä on ollut aviollisia ongelmia ja ymmärsin että mies on niitä purkanut kakkoselle joten kyseessä on ollut muutakin kuin seksi. Eli siellä on myös henkistä hyvinvointia hoidettu kun vaimosta ei siihen ole ollut. Pettämisellä ongelmat ovat siis vain lisääntyneet ja silti pitää epätoivon vimmalla liittoa kasassa yrittää pitää. En ymmärrä... Ehkä en vain ole niin anteeksi antavainen. Ongelmia perheessä, pettämistä ja valehtelua... Ei minä en anteeksi pystynyt antamaan omalla kohdallani niin käydessä...
vaimon oletus ja näkemys. Ihan tyypillinen selitysmalli naiselta, joka ei vain voi tajuta miten mies toimii. Ei siihen mitään pahaa oloa tarvita.
Ei siihen mies tekosyytä tarvitse kun haluaa jonkun muun kanssa seksiä. Jälkeen päin selityksissä miksi on pettänyt tulevat ilmi tekosyyt. Miehestä kakkosen kanssa seksi ollut hyvää ilmeisesti koska on jatkanut niin kauan että voi puhua suhteesta. Niin hyvää että on käynyt useammin kuin yhdesti... Sitähän se elämä on. Kerropa miehenä mielipiteesi millä todennäköisyydellä miehet pettävät useammin kuin vain yhden kerran.
ottaa tähän asiaan muutoin kantaa kuin vain tuomalla esiin sen (minun mielestäni) tosiasian, että useimmat miehet tuntevat aina tai jossain vaiheessa elämäänsä vetoa seksiin muidenkin kuin oman kumppanin kanssa. Rakkaus omaa kumppania kohtaan voi silti olla aitoa ja suurtakin. Mies kyllä ymmärtää teon loukkaavuuden naisen kannalta ja yleensä pyrkii siksi peittämään tekonsa. Mies ei silti välttämättä - ja useinkaan koe tekevänsä jotakin vastoin omaa sisintä tahtoaan. Päinvastoin, yhteen seksikumppaniin pidättäytyminen on usein vastoin miehen sisintä tahtoa. Naisilla asia on toisin. (Kai? En tiedä kun en ole nainen enkä tunne naisten sielunmaailmaa "sisiltä päin") Paljon harvemmassa kuitenkin ovat käsittääkseni ne naiset, jotka ovat halukkaita seksiin ulkopuolisten kanssa RIIPPUMATTA siitä miten hyvä parisuhde on samanaikaisesti. Tästä syystä naiset eivät yleensä voi käsittää miehen tekoa (vieraissa käyntiä) vaikka varsinainen parisuhde on molempien mielestä hyvä.
Toki mieskin kokee itsensä loukatuksi, jos nainen käy vieraissa. Pääsääntöisesti se on loukkaus riippumatta siitä kumpi teon tekee. Lähtökohdat vain ovat erilaisia. En tiedä, mutta väitän, että miehet paljon suuremmalla prosentilla nielisivät ja hyväksyisivät siippansa teon, mikäli voisivat tulla vakuuttuneeksi siitä että kyse on todellakin ollut pelkästään seksistä, ei muusta. Ongelma vain on siinä, että asetelma on perin hypoteettinen. Sellaisia naisia ei ilmeisesti juurikaan ole, jotka voisivat käydä samalla tavalla vieraissa, kuin miten miehet hyvinkin usein voivat - ja sen miehen toki "munaskuissaankin" tietävät. Siksi mies pelkää naisen vieraissakäyntiä - koska liittää siihen välittömästi oletuksen naisen tyytymättömyydestä parisuhteeseen. Valitettavasti naisetkin tekevät miesten osalta saman johtopäätöksen, mikä menee siis useinmiten pieleen.
Täytyy taas muistaa lisätä, että yksilöerot menevät tässäkin asiassa yli sukupuolierojen aina silloin tällöin. Puhunkin siis yleistäen.
Toinen asia, mikä on syytä ottaa esiin on se, että suuri(n) osa miehistä tahtoo kuitenkin säilyä kumppanilleen uskollisena salaisista mielihaluistaan huolimatta, ja pysyykin - ainakin pitkään. Sitten on jonkin verran niitä, jotka ovat huolellisia ja kantavat tietyllä tavalla vastuunsa, eivätkä jää kiinni ellei aivan äärettömän huono tuuri käy, eivätkä todellakaan itse kerro tekemisistään (koska tietää sen loukkaavan kumppania)! Toki ajan mittaan voi tulla huolimattomaksi. Se riski on ongelmana "vakipanoissa", kuten ilmeisesti sinunkin miehesi tapauksessa. Tässä astuu siis kuvaan se "hiihtoliittomoraali", jolloin ei itse asiassa olla pahoillaan siitä mitä ollaan tehty, vaan siitä että ollaan jääty kiinni ja siten loukattu myös itse teolla. Sitä mitä ei näe, sitä ei ole. Vai mitä?
Ehdotan, että vapautat miehesi olemaan rauhassa aito ja oma itsensä miehenä ja menette yhdessä kohti totuutta ja suurempaa ymmärtämystä toisianne kohtaan. Jos se onnistuu, uskoisin se olevan miehellesikin vapauttavaa saada olla selittelemättä käytöstään syillä joita ei ole. Syyksi riittää se tosiasia, että on sattunut mieheksi syntymään. Samalla pääset ehkä itse huonommuuden ja riittämättömyyden tunteestasi, jos kykenet ymmärtämään ettei kummastakaan ole kyse.
On sitten eri asia, hyväksytkö miehesi teon ja kykenettekö jatkamaan yhteiselämää tapahtuneesta huolimatta. Siihen on ulkopuolisten mahdotonta sanoa mitään.
Onko sinussa tässä lauseessa jotain outoa? Tai kenties jotain naismaisen lapsellista ja turhaa..?
Ei ole ihme, että niin moni parisuhde Suomessa epäonnistuu, kun sinunkin mielestä kahden aikuisen onni ja suhteen hyvinvointi on vain toisen osapuolen - vaimon - vastuulla.
Onko mielestäsi niin, että minun onni on toisen ihmisen vastuulla? Ja jos hän ei kykene minua pitämään onnellisena, voin kostaa sen tekemällä hänestä onnettoman. Asiasi vaan ontuu heti ja paljastaa vaimoja vihaavan naisen: miehen vastuulla oli sinun logiikalla vaimon onni, ja se henkinen hyvinvointi. Eli miehelle sattui osoitteessa virhe..?
Mutta hyvä, jos sopii sinun ajatusta käyttää muissakin asioissa. Plajastui vappuna, että yksi ystävättäreni on ollut aikoinaan pienen hetken kakkonen. En pidä pettämisestä ja moinen tieto tietysti aiheutti pahaa mieltä. Ystävälleni on turha asiasta puhua, joten lienee parasta, että juttelen hänen asiastaan vaikka hänen uuden avokkinsa kanssa; ja kenties hänen vanhempieen, joiden tiedän järkyttyvän siitä kovin. Ongelma - siis minun pahamieli ystävättäreni teosta - ei poistu, mutta lisää monen muun ja erityisesti ystävättäreni murheita.
Että olisiko mitään rajaa mielipiteiden esittämisessä? Niitä kun luulisi nyt voivan sanoa ilman turhaa loukkaamista.
Tällä hetkellä olen ihmisille yleensä katkera. Oma tilanne on sekaisin vielä kaiken käsittelyn keskellä. Teettää vielä paljon töitä minulla itselläni. Ehkä olen katkera pettäjille, koska kohtelevat vaimojaan noin. Katkera vaimoille, koska antavat miehiensä päästä kuin koira veräjästä, että pääsevät uusimaan pettämisen. Minä olen vain katkera, ystävillenikin jotka tiesivät tilanteesta kertomatta sitä minulle. Välillä toinen päivä on parempi ja toinen pahempi. Päivä kerrallaan...
Tunteet heilahtelevat hyvin nopeasti välillä. Joskus olen onnellinen vain siitä kun olen päässyt eroon siitä että mieheni olisi läsnä olollaan muistuttamassa minua tapahtuneesta. Tunti eteenpäin ja katkeruus pääsee irti.
Hyväksy tosiasiat! Suhde on voinut antaa miehellesi ja kakkoselle jotain mitä miehesi ei sinun kanssasi ole saanut. Siellä on voinut olla jotain "lämmintä" josta nämä kauniit muistot ovat muotoutuneet. Jos olisin sinä, jättäisin tuommoisen luuserin. Sinua minä säälin, kun et ymmärrä elämän tosiasioita vaan selittelet asioita mieleiseksesi. Katso kunnolla miestäsi tietäen mitä hän on tehnyt ja mieti sen jälkeen onko hän anteeksi annon arvoinen. Mieti myös sitä, että jos sinä pettäisit mietäsi, mitä miehesi tekisi? Katsoisi sormienläpi? Tuskin. Tuskin hän jäisi suremaan pettämistä ja rimpuilemaan sinun kanssasi. Hän etsisi "lohduttajan"... no, hänellä taitaakin sellainen jo olla... Miehille sama kohtelu kuin naisille.
sulta on pointit pahasti hukassa, jos tuollaiseen "tasa-arvoon" uskot. Että miehen pitäisi olla kuten nainen ja naisen kuten mies? Puolitetaanko ominaisuudet ja tehdään sellainen kompromissi, vai miten ajattelit?
Enpä usko kahdenkymmenen vuoden avioliiton jälkeen, että sataprosenttisesti yhteen sopivaa paria on olemassakaan. Ihan varmasti se on niin, että pettävä mies saa kakkoselta jotain sellaista, mitä vaimolta ei saa. On myös niin, että pettäminen sattuu petettyyn. Toisaalta on myös niin, että pettäjä on useimmiten paljon muutakin kuin pettäjä. Hän voi olla mukava ja hauska aviomies, hyvä isä, kiva kaveri jne. Yksi ominaisuus tai vielä vähemmän yksittäinen teko tuskin kuvaa koko ihmistä. Siksi on hieman yksinkertaista todeta, että jätä se luuseri. Mikä tekee kenenkin mielestä toisesta ihmisestä luuserin?
Uskottomuus lienee yksi yleisimmistä syistä avioeroon, muttei yleisin. Avioliitto voi jatkua pettämisen jälkeenkin, mutta se vaatii erittäin lujaa tahtoa ja hyvää itsetuntoa. Itse erosin mieheni uskottomuuden jälkeen, muttei mieheni kyllä ole enää salarakkaansa kanssa. Minä en pystynyt elämään pettäjän kanssa, mutten kyllä ajattele exäni olevan missään nimessä kelvoton kumppani jollekin toiselle. Jos hänen mahdollinen uusi tyttöystävänsä kysyisi kantaani mieheni uskottomuuteen, en kyllä sanoisi, että kerran pettäjä aina pettäjä.
Oma mieheni petti minua naimisissa olevan naisen kanssa. Minä jätin mieheni, toisen naisen mies ei jättänyt vaimoaan, vaikka tiesi pettämisestä. En usko heidän avioliittonsa olevan edes onneton. Ehkä avioliiton jatkamisen motiivi oli aika suurelta osin lapset jne, mutta en usko pelkästään ulkoisten seikkojen pitävän liittoa pystyssä.
Meillä ihmisillä on niin monenlaisia kohtaloita. Jotkut saavat onnensa halvalla, suorastaan ilmaiseksi – toisten pitää maksaa kalleimman kautta. Kyllä minäkin olisin toivonut, että kun tapaan vihdoin Elämäni Miehen hän olisi vapaa kuten sinun miehesi oli. No, ei ollut.
On niin helppo sanoa, että lopettakaa se vanha toimimaton suhde ja aloittakaa sitten vasta uusi. Kuka sen tietää ihastuessaan, että tämä rakkaus kantaa hautaan asti? Kuka sen perheensä jättää jos yhtään epäilyttää, että arki saattaa kuivettaa uuden suhteen? Eipä se niin mene, vaikka teoria on nätti.
Nyt meillä on pari ihanaa vuotta takana, muistot ovat elämäni kauneimmat. Olen saanut rakastaa ja saada rakkautta. Mitä tahansa tapahtuukin, kukaan ei näitä asioita voi minulta viedä.
Tilanne on se, että mies on kertonut vaimolleen ja he selvittelevät nyt omaa suhdettaan ja tulevaisuuttaan. Mies on kysynyt minulta, huolinko hänet kun vaimo heittää hänet ulos ja olen sanonut huolivani. Tietysti haluan Elämäni Miehen kokonaankin itselleni jos siihen ilmenee mahdollisuus. Sinusta on huono pohja, kun suhde on alkanut pettämisellä, mutta en ole siitäkään niin vakuuttunut. Mies rakastaa minua ja minä häntä. Tämä suhde on olemassa vain siksi, ei minkään silkan seksin takia. Hän oli uskollinen aviomies siihen asti, että rakastui minuun. Miten minä kaikista ihmisistä voisin syyttää häntä siitä? Kiitos, minun elämäni arvot ovat samassa järjestyksessä kuin sinunkin, ensin rakkaus ja sitten jossain myöhemmin seksi.
Ja kyllä, olen pahoillani siitä yleisestä kärsimyksestä, mitä suhteestamme on aiheutunut. Sikamaisempaa minusta olisi kuitenkin haavoittaa ihmisiä vain leikin varjolla, jos siis emme olisi vakavissamme. Sellaista en voi käsittää, pettämistä pettämisen vuoksi, sen silkan seksin. Mutta minähän olenkin nainen ja täällä on kerrottu miehen kaipaavan muuta.
Epäilemättä maksan ja olen maksanut tästä rakkaudesta kalliisti, samoin rakkaani ja hänen perheensä. Muistot ovat silti kauniit, niin minulla kuin miehelläkin. Ihan varmasti hänen perheelläänkin on paljon kauniita muistoja ajoilta jolloin vielä meni hyvin.
Mutta ihan varmaa on, ettei kukaan ole käyttänyt hyväkseen ketään.
Ei se kakkonen suinkaan aina halua miestä omakseen. Ottaa sen minkä saa, eikä välitä tuon taivaallista miehen perheestä. Mitäs se hänelle kuuluu? Eiköhän sen miehen pitäisi sitä perhettään ja vaimoaan ajatella?
Ajatteleeko mies perhettään kun kakkosen ottaa??? Eikö miehen pitäisi perhettään ajatella eikä jättää sitä ajattelua kakkoselle??? Miksi kakkoselle jätetään se vastuu joka ei hänelle kuulu? Aina kakkonen ei tiedä edes miehellä perhettä olevan.
En ymmärrä miehiä jotka hehkuttavat miten kaunista ja ihanaa salasuhde on/oli! Mitä kaunista on pettämisessä? Kehtaavat vielä onnettomat puolustella tekemisiään ja olevansa oikeutettuja siihen! Mitä kaunista on siinä, että koko perhe saa kärsiä? Mitä kaunista on siinä, että niin moni avioliitto hajoaa turhan takia? Haloo seksikeskeiset ihmiset, menkää itseenne ja asettakaa elämän arvot uuteen järjestykseen! Haluaisiko mies joka pettää todella alkaa elämään ihmisen kanssa jos suhde tähän on alkanut pettämisellä? Aika hatara pohja rakentaa tulevaisuutta!
Ja "sinulle" mies, säälin sinua oikeasti, sillä tajuan nyt, että kakkonen käytti sinua törkeästi hyväkseen sinun omaa elämäsi ahdinkoa hyödyntäen. Siinä tilassa olit heikko itsekin ja kakkosen oli helppo purkaa oma paha olonsa sinuun. Ehkä se helpotti sinua hetkeksi?
No niin, uskotaan jo että paras erota tällaisessa tapauksessa. Paras erota, vaikka mies haluaa vilpittömästi jatkaa. Vaikka mies pyytää anteeksi ja kertoo rehellisesti syynsä tekoihinsa. Paras erota vaikka neljä lasta jää suremaan ja osa siinä iässä että henkiset jäljet jää ja pahat. Paras erota vaikka rakkautta on, sillä ei ne tunteet kuole, se vain sattuu niin vitusti se pettäminen meihin molempiin. Paras erota, vaikka sängyssä menee hyvin. Paras erota, vaikka on normaalia, että avioliitossa on sekä ylä- että alamäkiä. Paras erota, vaikka on normaalia, että ihminen muuttuu, keski-ikä tuo omat kriisinsä. Paras alkaa hyppiä vieraissa itsekin ja maksaa potut pottuina ja tuhota sekin mikä jäljellä on, sillä mieheni ei ollut mikään patologinen pettäjä. Paras erota vaikka kohta on vuosi käyty terapiassa purkamassa tuntoja. Paras erota vaikka ystävät sanovat että se on hölmöin teko meiltä. Paras erota vaikka viihdymme yhdessä ja tykkäämme puuhastella kaikenlaista yhdessä ja on yhteisiä harrastuksia. Paras erota, jos sairastun henkiseen uupumukseen ja masennukseen taas ensi syksynä ja mieheni ei kestäkkään sitä - tälläkään kertaa!
Ei mittään eroja! Samanlaisia me kaikki äijät ollaan. Ei se vaihtamalla miksikän muutu. Älä ota sitä ittees, jos mies on käynyt vieraissa. Ei se sinuun mitenkään liity. Ei muuta ku juttelette asiat kuntoon ja kaikki taas okei. :)
Kuullostaa siltä että sinulla on itselläsi pahaolla ilman pettämisiäkin ja tarvitset miestäsi vain pönkittämään sinun masennuksiasi. Pelkäät ettet yksin jaksa. Todennäköistähän on että miehesi on pettänyt ennenkin mutta nyt vain kärähtänyt. Varmaan joka syksy hakenut helpotusta että on jaksanut pönkittää sinua masennuksissasi. Ei pidä olla noin riippuvainen toisesta "henkisesti". Miehesi on tykännyt puuhastella jotain muuallakin kuin sinun kanssasi.
Menköön sitten kerran meillä ei ole lupa rakastaa! En ala joka vitun kriisiä teille selittelemään sillä ei elämä ole niin vitun yksinkertaista! Kriisejä on ja tulee olemaan. Ja tarkoitus oli että yhdessä niistä yli mennään. Tämä vain tuntui niin ylivoimaiselta jo, takana sentään 25 vuotta yhteiseloa!
Ei se auta sinua yhtään että miehesi sinun puolesta joutuu jatkuvasti sinua masennuksista syksyisin nostamaan. Tuo on jo henkistä riippuvuutta, ei rakkautta. Oletko sinä aikuinen ollenkaan? Mies juoksee vieraissa ja purkamassa henkisiä asioitaan kun ei jaksa sinun masennuksiasi? Sellaista elämää sinä itsellesi haluat? Joka kerta masennuksen ja kriisin tullessa mies lähtee vieraisiin lohtua hakemaan? Ei kuullosta rakkaudelta. Ripustautumiselta enemmän.
Kaltaisiasi sairaita ihmisiä sikiää??!!
Ilmeisesti kakkoseksi jääneitä kakkosia ja narsisteja.. On se kumma, kuinka usein käy niin, että henkisesti hiriintynyt näkee toisissa omat oireensa. Ja tämä on ihan psykologinen fakta.
Jos et ole tajunnut, niin nyt on kevät!!
Walpuri meni ja sinä jauhat jollekin syysmasennuksesta, Mutta kovin vähän asiasta tiedät. Lue masennuksesta ja läeisriippuvuudesta enemmän, nolaat näin vain itsesi.
Ja jos mies ei jaksa jotain, niin se nyt on sen jaksamattoman ihmisen ongelma, ja hänen kuuluu lähteä. Mikä ihmeen vimma sinulla on viestistä toiseen saada ap. tuntemaan olonsa vielä kurjemmaksi??!! Itselläsi ternmistöstäsi ja katsontakannoistasi päätellen on asiat todella huonosti. Kun ei tasapainoiselle ihmiselle tule mieleen mennä henkilökohtaisuuksiin ja tehdä kaikkensa, jotta toiselta menisi itsetunto kokonaan.
Käseken hävetä, mutta tiedän, ettet kykene. Jos sinussa olisi yhtään normaalia ihmistä, olisit kyllä keksinyt toisenlaisia kommentteja aiheesta, eikö?
Ihmisen pitää itse tehdä töitä masennuksesta pois pääsemiksi. Ei sitä toinen voi tehdä kenenkään puolesta. Minulle auttoi se kun minut suututettiin niin pahasti että sisuunnuin siitä itse näyttämään muille etten ole riippuvainen kenestäkään. Itsetunto kohosi humisten. Vaikea selittää mitä tarkoitan. Mutta sitä että jokainen on oman onnensa seppä, eikä pidä jäädä odottamaan että toinen sen onnen tekee valmiiksi. Ei pidä jäädä pelkäämään seuraavan syksyn masennusta ja odottamaan lähteekö mies taas vieraisiin. Pitää tehdä jotain OMAN elämän parantamiseksi ettei näin pääse käymään ja pelätä etukäteen tulevan syksyn masennusta ja sitä kestääkö mies sen vai meneekö vieraisiin taas. Jos mies on niin nulkki että vieraissa juoksee ei vaimon kannata mokoman perään ruikuttaa ja olla noin riippuvainen hänestä. Tuossa tilanteessa olisin antanut ukolle kenkää ja pitkälle.
Vaikka en tunnekkaan. Ole maailman itsekkäin ihminen,.Särjit kaikkien sydämet ja pilasit elämän ja vielä viitit siellä jankuttaa miten ihanaa miten ihanaa. Tukehdu vaikka kanankoipeen. Toivon ettei se mies tule luoksesi. TAi että tulette onnettomiksi. Ja kaikkea pahaa teille!
Luin tuota viestiketjua ja mietin mielessäni että jollaikin vaimo raukalla on mies riesanaan joka pettää, valehtelee ja käy vierasta hässimässä vaikka se on pahalle tuntunu. Sitte vielä vaimolle sen kertonu niin. Miksi se mies on sitten vieraisiin lähtenyt jos se on niin kauheaa ollut? Hätäistä hosumista mutta kuitenkin on kerennyt avioliitto ongelmiaan kakkosen kanssa puhua? Jotenkin herää epäluulo siitä että mies valehtelee kakkosen kanssa huonosta seksielämästä sekä vaimon kanssa hyvästä seksielämästä saadakseen vaimon rauhalliseksi. Vähätelläkseen tekoaan. Raukkamainen ukko, ei voi muuta sanoa. Jos olisin hänen vaimonsa asemassa en uskoisi mitään mitä hän sanoo, laittaisin kylmästi kävelemään. Kukaan järkevä mies ei hässisi naista suhteeksi asti jos se ei hyvältä olisi tuntunut. Masentaahan tuommoinen mies pidemmän päälle kenet tahansa naisen. Viskaa hyvä ihminen pellolle ukko ja ala elää. Häviää masennuksetkin pois.
Mulla on sata tenoxsia ja korkkaamaton pullo viron valkiaa! Eiköhä se siitä..
siis noin alas yhden miehen takia??? Ei kannata. Elämän ei tarvitse olla kiinni yhdestä miehestä. Taidat tosiaan olla henkisesti liian riippuvainen miehestäsi. Ei miehesi sinulle voi onnea taata. Sinun on itse tehtävä elämäsi mieleiseksesi, itse onnellisuus etsittävä, ei miehesi sitä voi sinun puolesta etsiä. Tee jotain kivaa, mieltä piristävää, ilman miestäsi, ystävien kanssa. Huomaa pienetkin asiat mistä on iloa ilman miestäsi. Oletko puhunut kenellekään esim. terapeutille tuosta henkisestä riippuvuudesta? Se on voinut ahdistaa miestäsi ja siksi ruvennut suhteeseen toisen kanssa, halunnut jonkinlaista vapautta(?). Jos miehesi on niin heikko että vieraisiin menee, ei sinun tarvitse olla heikko ja kuvitella että onnesi on yksin ja ainoastaan kiinni miehestäsi. Kohota itsetuntoasi. Näytä itsellesi että pärjäät! Saatat hämmästyä itsekin lopputuloksesta.
Ollaan molemmat halukkaita jatkamaan ja unohtamaan menneet vaikka se vitun vaikeaa on! Täällä vain tuomitaan petetty vaimo läheisriippuvaiseksi ja vaikka miksikä surkimukseksi sen takia että haluan jatkaa ja luottaa! Elämän paineille en vain voinut mitään eikä minulla ollut muuta keinoa kuin puhumattomuus ja nukkuminen eikä miehelläni ollut muuta keinoa kuin pettää!
Ollaanko siis aivan surkeita paskaluusereita kun halutaan jatkaa?
no eikö se sitä ole jos pitää miettiä lääkkeitä ja viinaa sekaisin kun ei voi ilman miestä elää?