jos olisitte työtön ja saisitte työpaikan toiselta paikkakunnalta 300 km:n päästä, oletetaan että puoliso on rakas ja avioliitto muuten hyvä. Mutta Puoliso sanoisi: Joko minä tai työ, niin kumman ottaisitte?
Jos mies käskee
valita työn ja itsensä väliltä
131724
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Hullua edes laittaa sinut valinnan eteen! Nykyään työpaikan saaminen on lottovoitto. Miettisi miehesi ennemmin miten tilanteessa pitäisi järkevästi toimia. Onko hänellä itsellään työpaikka asuinpaikkakunnallanne? Jos ei niin mikä estäisi muuttoa uudelle paikkakunnalle?
Ei asioita voida hoitaa noin yksioikoisesti, tai sitten jos hän toteuttaa uhkauksensa sinun ottaessa työn vastaan, niin hän ei ehkä rakastanutkaan sinua oikeasti.....
Ottakaa asia aikuismaisen vakavasti, eikä miehesi tavoin lapsellisella tavalla.
jos miehesi on sinulle rakas ni tottakai valitset sen... todella tyhmä kysymys....
miehesi ehkä pelkää jäävänsä ihan yksin kun muutat niin kauas,miehet nyt vaan reagoi tolleen,kun ne ei osaa sitä muuten ilmaista!Ehkä hän kuvittelee,että kohta et tule edes käymään...vaikea tilanne!
Hyvä parisuhde on aina tärkeämpi kuin työ.
Töitä saa aina uusia ja toinen toistaan parempia, mutta sopivia kumppaneita on todella harvassa.
Oikeasti rakastava puoliso ei laittaisi sua tuollaisen valinnan eteen. Kyseessä ei todellakaan ole kuin 300km välimatka eikä mikään toiselle puolen maapalloa muutto.
On kai sinunkin elämälläsi merkitys? Miksi estää puolison työssä käyntiä itsekkäistä syistä? Keskustelehan ukkosi kanssa pitkään ja hartaasti. En ymmärrä noita kommentteja, että valitsemalla työn avioliittosi kärsisi automaattisesti. Monet pariskunnat joutuvat nykyään asumaan eri kaupungeissa töiden vuoksi. Ei tämä ole enää nykyään mikään elämää suurempi asia, ennen vanhaan ehkä oli, kun naiset muuttivat aina miehen ja miehen työn perässä. Miksi 2000-luvulla naisen pitää olla se, joka uhrautuu?
Kyllä se valitettavasti on niin, että pitemmän päälle on todella rasittavaa asua ison välimatkan päässä. Eikä sen välimatkan tarvitse olla tuhattakaan kilsaa.
Näillä bensan ja joukkoliikenteen lippujen hinnoilla ei ole taloudellisesti järkevää matkustella säännöllisesti edes 300km:n matkaa, puhumattakaan siitä ajasta ja vaivasta jonka se vaatisi. Kyllä se rassaa, kun vaikka viikonloppuisin jomman kumman puolisoista on pakko matkustaa pitkä matka nähdäkseen rakkaansa. Joku puolen tunnin ajomatka naapurikunnasta ei nyt ole mitään, mutta 300km alkaa jo tuntua jossakin.
Moisesta välimatkasta alkaa väkisinkin avioliitto kärsiä.
Siinä olen kyllä kanssasi samaa mieltä, että 2000-luvulla sen ei pitäisi automaattisesti olla nainen, joka uhrautuu. Jos on loogisesti perustellumpaa, että mies uhrautuu, niin sitten miehen pitäisi tehdä se.
Kuten sinä, suosittelen viestiketjun aloittajalle pitkää keskustelua miehen kanssa. Sukupuoleen katsomatta sen pitäisi uhrautua, jonka taloudellisista ja/tai urakehityksellisistä syistä kannattaisi tehdä se. Mutta mielestäni ei ole järkevää asua pitkän matkan päässä toisistaan, koska se on pitemmän päälle tuhoisaa suhteelle. Eli silloin pitää valita joko ura tai puoliso.
miksi sä tollaista täällä kyselet?? Kertoaksesi mihellesi, että "keskustelupalstallakin oltiin tätä mieltä että...". Vai mitä? Eiköhän toi ole puhtaasti sun ja sun miehesi välinen asia ja päätös.
kysellä mitä muut ajattelee asiasta.
Mitäs pahaa siinä on?
Miten hän miehenäsi voi laittaa sinut tuollaisen valinnan eteen? Valitsisin työn. Se on turvasi myös silloin, jos miehesi vaikkapa kuolee tai menettää oman tienestinsä.
Hymyilisin kauniisti ja sanoisin , että valitsen työn! Soitellaan rakas pusi pusi
...mikä kysymys!
Vastaus riippuu aika monesta asiasta. Itse olen aina pitänyt periaatteena sitä, että puoliso ennen uraa. Asioista täytyy toki keskustella, ja kummankin pitäisi olla valmis tekemään kompromisseja.
1) Onko mies töissä? Jos ei ole, muuttakaa yhdessä tuolle paikkakunnalle.
2) Jos mies on töissä, kannattaisiko hänen jättää nykyinen työnsä, muuttaa kanssasi ja hakea töitä tuolta paikkakunnalta? Tämä vaatisi toki todella ison uhrauksen mieheltäsi, eikä sinun ole järkevää pyytää sitä, ellei se ole taloudellisesti perusteltua. Olisiko se?
Mieti seuraavia kysymyksiä:
* kuinka hyvää palkkaa miehesi saa nykyisessä työssään?
* saisitko sinä uudessa työssäsi enemmän vai vähemmän palkkaa kuin miehesi nykyisessä?
* kuinka hyvin miehesi viihtyy nykyisessä työssään, ja kuinka tärkeä se on hänen ammatilliselle kehitykselleen?
* kuinka tärkeä sinulle tarjottu työpaikka olisi sinun ammatillisen kehityksesi kannalta? Olisiko se tärkeämpi vai vähemmän tärkeä kuin miehellesi?
* kumpi teistä saisi enemmän päivärahaa työttömänä?
* kuinka helppoa miehesi olisi saada töitä udelta paikkakunnalta?
* kuinka helppoa sinun olisi saada töitä nykyiseltä paikkakunnalta?
* kauanko olet ollut työttömänä? Mitä pitempään, sitä perustellumpaa on ottaa vastaan tarjottu työ.
mutta asiahan on niin ettei sinun missään nimessä pidä noin suuria päätöksiä tehdä toisten mielipiteisiin perustuen!!!Me ihmiset olemme erilaisia ja elämäntilanteet ovat myös hyvin toisistaan poikkeavia.Minun oma tilanteeni on se,ettei mieheni piittaa pätkääkään muista kuin itsestään,joten se ja sama,missä minä olen.
Työn. Tuossa tapauksessa. Kuulostaa nimittäin aika erikoiselta tuollainen ehtojen asettelu. Miehen pitäisi ymmärtää, kuinka tärkeä asia työ sinulle on, ja tukea, kannustaa ja sopeutua omalta osaltaan. Ihan eri asia olisi, jos sinä vaatisit puolisoasi jättämään oman elämansä siellä, missä nyt elätte, ja muuttamaan sinun työsi takia sinne 300 kilometrin päähän. Pitäähän tuollaisessa tilanteessa pystyä juttelemaan ja löytämään jonkinlainen kompromissiratkaisu. Voisithan sinä esimerkiksi lähteä aluksi työn perässä pois ja hakea sitten koko ajan töitä läheltä tämänhetkistä asuinpaikkaasi. Työn saaminenkin on sitten varmasti helpompaa, kun on jo töissä jossain.