käyttekö puolisonne kanssa kahdestaan milloinkaan ravintolassa? olen seurustellut reilun 4 vuotta josta 3 vuotta ollaan asuttu yhdessä, mutta ulkona ollaan käyty "ihan kahdestaan" noin kaksi kertaa.
Minun mielestä voisi joskus käydä puolisonkin kanssa, mutta hänen mielestään se ei ole normaalia. ja kuitenkin jos joku hänen kaveri pyytää, niin se on asia erikseen ja kaverin kanssa voi lähteä ulos. olisin vaan halunnut tietää, ajatteleeko kaikki miehet samalla tavalla...
Minun mielestä voisi joskus käydä puolisonkin kanssa, mutta hänen mielestään se ei ole normaalia. ja kuitenkin jos joku hänen kaveri pyytää, niin se on asia erikseen ja kaverin kanssa voi lähteä ulos. olisin vaan halunnut tietää, ajatteleeko kaikki miehet samalla tavalla...
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ollaan yli kolmekymppisiä kumpikin, joten enää ei kumpaakaan meistä kiinnosta rampata jatkuvasti juhlimassa, mutta jos menemme, haluamme mennä yhdessä. Miehen kaikki kaverit eivät oikein ymmärrä tätä, koska haluaisivat mielellään jatkaa ikuista nuoruutta aina vain, mieheni onkin saanut paljon siitä siipeensä, ettei biletys kiinnosta. Perhe-elämä kiinnostaa. Viihdymme hyvin yhdessä, miksipä siis emme myös "juhlisi" yhdessä kun sille päälle satumme. Joskus hyvin harvoin on tilanteita, että on vain "tyttöjen" tai "poikien" ilta, ja silloinkin kumpikin meistä toteaa jälkikäteen, että olisi tuon vapaa-ajan viettänyt mieluummin yhdessä toisensa kanssa. Arkea kun näet piisaa, ja se millä parisuhteessa elää on juuri ne pienet kohokohdat arjen lomassa.
Onneksi on myös muita samanhenkisiä kavereita, jolloin voi heidän kanssaan halutessaan juhlia ja suunnata kodin ulkopuolelle. Meille silti parasta hyvää on aina ollut toisen läheisyys ja kiireetön hetki, levähdyspaikka elämän oravanpyörässä.
Noin se kulkee meilläkin :)
"Ollaan yli kolmekymppisiä kumpikin, joten enää ei kumpaakaan meistä kiinnosta rampata jatkuvasti juhlimassa..."
Kuulostaa ihan varhaiseläkeläistouhulta...minäkin olen yli 30 vee ja viihdyn loistavasti esim. yökerhoissa.
Kerran viikossa, joskus kaksi.
käydään ehkä kerran kuussa tai parissa ulkona syömässä, ja siinä samassa jossain olusella tai kuuntelemassa jotain bändiä tms. Pitkälti nämä muut aktiviteetit ovat minun ehdottamia, miehelle kyllä riittäisi se pelkkä ravintolassa käynti :) Hän on nuorempana ravannut kolme kertaa viikossa ulkona, nyt ei jaksa enää ollenkaan.
"Kunnolla" mennään ehkä kerran puolessa vuodessa, tällöin jossain isommassa porukassa, jos jollain on tuparit tms. Joskus saattaa olla poikien iltaa esim. varpajaisten yhteydessä. Miehellä ei kuitenkaan ole kuin yksi hyvä kaveri tällä seudulla, joten sekin selittää sitä miksi ei mennä, tai miksi mennään korkeintaan kahdestaan. Ystävät minun puoleltani ovat jo moni perheellisiä, eikä heistä saa yleensä muuta kuin kahvitteluseuraa :)
Exän kanssa tilanne oli aivan pänvastainen. Siksi suhteemme lopulta kariutuikin. Hänen oli PAKKO päästä juhlistamaan joka viikonloppu (2-3 pvää putkeen), ja yhä useammin hän halusi mennä ilman minua. Ei kestänyt omatunto, tiesi että kohtelee mua kuin kakkaa.
Täysin päinvastaiseen tottuneena arvostan kyllä avokissani suuresti tätä vastuullisuutta ja sitä, ettei tosiaankaan tarvitse mennä kuin joskus. Itse kuitenkin tykkään kaikenlaisista tapahtumista, joista hän taas ei kauheasti innostu. Nyt ollaan jo vähän liikaa koti-ihmisiä :) eihän koskaan voi kaikki olla täysin hyvin :D
Kyllä sitä kävisi oman miehen kanssa ulkona yhdessä mutta rahat eivät riitä moiseen laskujen jälkeen. Edes kavereiden kanssa..
Millä rahalla te käytte useamman kerran viikossa kuppiloissa?
Ilmeisesti teillä ei ole vielä lapsia eikä asuntolainaa? :)
Lue uudelleen... Siinähän sanottiin että kerran kuussa tai kahdessa käydään yhdessä ulkona, ei joka viikko...
Suhteen alkuaikoina kun olimme nuorempia kävimme useinkin yhdessä juhlimassa.
Nykytilanne on se, että syömässä ravintolassa käydään ehkä pari kertaa vuodessa. Baarissa (ns. yöelämässä) ehkä 1-2 krt vuodessa. Mutta sitten kyllä käydään päivä/ilta kaljalla pubissa useammin. Jos mies lähtee viihteelle, hän menee kavereidensa kanssa. Eikä joukossa ole muidenkaan puolisoita. Joskus kyllä jos on jonkun synttärit, tuparit tms. istutaan iltaa pariskuntien kanssa. Muutaman kerran ollaan oltu jonkun pariskunnan kanssa viihteellä tai istuttu iltaa heidän kodissaan tai meillä.
Jos alkoholia käytetään niin meille tulee helpommin silloin riitaa, joten ehkä hyväkin ettei käydä yhdessä juhlimassa. Niin ja unohdin mainita, että kaikki juhlat Uusi Vuosi, Vappu yms. kyllä ehdottomasti vietetään yhdessä. Ei kyllä ihan kahdestaan.
Ja lapsia meillä ei ole joten ei ole lapsenhoito-ongelmaa.
Jotkut miehet tuntuu naljailevan kavereilleen, että eikö muijas päästä, jos eivät lähde baariin. Myös mun miehelle on joskus sanottu. Vaikka annan kyllä aina luvan (tai ei tarvitse edes pyytää). Jos mies ei lähde niin häntä ei vain huvita! Ei mies kyllä usein käy baarissa ja onhan se hyvä välillä olla kavereidenkin kanssa. Sitten olisi eri asia jos jatkuvasti viihtys baarissa!
epänormaaliahan se musta on jos ei oman puolison kanssa lähetä ihan kahdestaan johonkin.
itse seurustellut nykyisen mieheni kanssa kohta kaksi vuotta ja ulkona käydään aina kuin mahdollista ja kun varat siihen antavat myötä. Yleensä käydään syömässä, elokuvissa tai parit bisset vetämässä.
Kavereitten kanssa ei ole kertaakaan lähteny iltaa viettämään vaikka oon sanonnu et voi mennä, tosin eihän tuo kauheen paljon noista kapakoista välitäkkään.
Kun käydään juhlimassa mennään aina yhdessä. Mukana voi olla miehen tai minun kavereita, pariskuntia tai sinkkuja ja kaikki mahtuu hyvin porukkaan. Jos mies haluaisi välttämättä mennä ilman minua epäilisin että on joku muu nainen kiikarissa.
Lohdutuksen sana sulle, että meillä taas ei käydä yhdessä oikeastaan missään.
Oon ite miettiny ihan samaa kuin sinä. Käydään ulkona syömässä ehkä noin 2 kertaa puolessa vuodessa (tietenkin ollaan opiskelijoita, joten rahaa ei siihen niin kauheesti oo). Elokuvissa viimeks yhdessä.....en edes muista!
Eniten mua kuitenkin harmittaa se, että aina ku pyydän sitä baariin mun ja mun opiskelukavereitten kanssa niin saan lähteä ilman häntä. Kaipaan kauheesti yhteisiä baari iltoja...oltiin niissä sitte kylki kyljessä tai omien kavereiden kanssa vähän erikseen.
melkeinpä aina, mutta historiikkimme aikana olemme käyneet ehkä kaksi kertaa kahdestaan (siis ilman muita kavereita) ulkona
Ulkona ei pysy käymään, kun vaimon mustasukkasuus saa parin viinin jälkeen sellaisen katalyytin, että hävettää.
Kokkareihin työni kautta olen ottanut hänet yhden ja sen viimeisen kerran.
Hienommassa ravintolassa on käyty syömässä kahdestaan yhden kerran, seurustelun 5-vuotispäivänä. Kiinalaisessa ja ei niin hienossa raflassa on 6 vuoden aikana käyty 3-4 kertaa. Leffassa yhtä monesti.
Baariin ei koskaan lähdetä kahdestaan, mutta useimmiten yhdessä isommassa porukassa.
lähdetään, mutta se on tuo meidän "olohuone" semmoinen, että "suvun" kanssahan sitä tulee ilta sitten vietettyä, mutta sehän on vaan hauskaa, ei vissiin kahdeksan yhteisen vuoden jälkeen aina osaisikaan vaan kahdestaan kyhjöttää pöydässä. Reissut on sitten asia erikseen, siellähän ollaan sitten se n. viikonverran aivan kahdestaan, ja on sekin välillä hauskaa. Erikseen ei oikein voida lähteäkkään, kun molempien luonne sellainen, että aina tulisi varmasti sanomista, ei siis mistään oikeasta syystä, mutta tuo mustasukkaisuus, mustasukkaisuus.
Vuodessa 3 - 4 kuukautta matkoilla, joista osa kansainvälisiä täysihoitoristeilyjä, riittää minulle.
Vaimo täydentää niitä vuosittain muutamalla 'soolomatkalla'. Nyt on 3:n viikon matkan jälkeen oltu viikko kotona.
13.05. lähtee tyttäremme kanssa Maltalle, vain viikoksi.
Kotimaassa minua ei saa kapakkaan millään ilveellä.
Vaimolla on jonkin verran yhden kunnallisen 'klubin' kokouksia.
Joten en tiedä onko tämä kyllä vai ei?