Poikaystäväni on lähdössä työporukan kanssa laivalle ja minua kalvaa pelko siitä, että jos tarpeeksi humalaisessa olotilassa poikaystäväni pettäisi minua. Voisiko se edes olla mahdollista, ajattelen!?
Poikaystäväni ei ole koskaan pettänyt minua ja sanoo, että ei pystyisi siihen vaikka haluaisikin (ei kuulemma todellakaan halua). Mutta nämähän voivat olla vain sanoja, jotka tuudittavat minut valheelliseen turvallisuuden tunteeseen. Hän sanoo rakastavansa minua nyt ja aina. Mutta onko tämä yleistä? Siis että kun lähdetään poikaporukalla liikkeelle ja vielä eri maahan, monien kilometrien päähän emännästä, niin tuleeko miehille sellainen tarve, että pitäisi päästä vähän "vieraalle maalle"? Onko kellään kokemuksia?
Poikaystäväni ei ole koskaan pettänyt minua ja sanoo, että ei pystyisi siihen vaikka haluaisikin (ei kuulemma todellakaan halua). Mutta nämähän voivat olla vain sanoja, jotka tuudittavat minut valheelliseen turvallisuuden tunteeseen. Hän sanoo rakastavansa minua nyt ja aina. Mutta onko tämä yleistä? Siis että kun lähdetään poikaporukalla liikkeelle ja vielä eri maahan, monien kilometrien päähän emännästä, niin tuleeko miehille sellainen tarve, että pitäisi päästä vähän "vieraalle maalle"? Onko kellään kokemuksia?
Vastaukset 68
Vanhimmat
valitettavasti. Harvoin sitä muuten laivalle mennään kuin pettämään. Ainakin jos mennään isommalla porukalla tapahtuu kaikenlaista ikävää.
Että sun poikaystäväsi käy siellä reissussa naimassa jotain ja unohtaa sen seuraavana päivänä. Mitä sitten? Missä ongelma?
Oletko koskaan kuullut aviorikoksesta? Pettäminen vaikka ei olisi avioliitossa on siihen verrattava asia. Saako pahoja juttuja tehdä noin vain jos sitten "unohtaa" sen jälkeenpäin? Aika outo käsitys sulla jos se on ihan okei. Ei silloin tarvitse seurustellakaan jos pettää.
ajatuksilla saa kyllä itsensä sekoamaan, neuvoisin nyt unohtamaan koko asian, toivota hänelle aurinkoisena hyvää matkaa. JOS jotain tapahtuisi, et kuitenkaan sitä saisi tietää, siksi asiaa ei kannata miettiä, EIKÄ missään nimessä jankuttaa. PISTE.Keksi itsellesi mukavaa tekemistä kun hän lähtee jotta et miettisi liikaa.
asiaa toisinpäin...Jos huomaisin että poikaystäväni olisi kysellyt keskustelupalstalla siitä että minä olen lähdössä laivalle,että petänköhän häntä siellä, niin jättäisin hänet siltä seisomalta..Kyseessä olisi joku kamala takertuja jolla ei olisi omaa elämää..hui, oikein ajatuskin pelottaa...eroon ja äkkiä!
Joo, olen mä tietoinen että joskus vuonna kuokka ja kirves aviorikos on ollut oikein lainsäädännössä, kuten homoseksuaalisuuskin tautiluokituksessa ja kaikkea muuta kummallista, mitä nykyään harva enää käsittää. Siihen aikaan avioeroon todellakin TOMITTIIN, jos jompi kumpi puolisoista oli käynyt vieraissa. Naurettavaa! =D Mut miten sä siitä tiedät? Ethän sä varmaan ollut edes vielä syntynytkään siihen aikaan? Ja mitä siitä? Eihän sellaista asiaa enää ole olemassakaan kuin "aviorikos".
Jos mun käsitys on sun mielestä outo, se kertoo vain sun elämänkokemuksen puutteesta. Ei pikkuasioiden takia kannata hyvää ja toimivaa suhdetta vaarantaa. Miehet on miehiä ja ottavat yleensä pimppaa tilaisuuden tullen, jos siihen tarjoutuu sopiva tilaisuus. Näin on aina ollut ja tulee varmaankin aina myös olemaan. :)
Ehkei kannattaisi seurustella jos luottamus petetään törkeällä tavalla. Seurusteluun kuuluu tietyt käyttäytymissäännöt ja luottamus, joten pelimiesten ja panopekkojen sopii vaikka käydä maksullisissa jos toisen luottamuksen rikkominen on pikemminkin sääntö kuin poikkeus!
Sä et nyt tajua yhtään mitään tästä elämästä... Noh, toivottavasti joskus opit. ;)
Kato ei hyvällä parisuhteella, rakkaudella ja kaikella siihen liittyvällä ole mitään tekemistä sen tosiasian kanssa, että miehet käy silloin tällöin vieraissa. Käy toki jotkut naisetkin. Huolia ja murheita tulee vasta sitten, jos syntyy jotain ihastumisia ja ulkopuolisia suhteita. Ne syö parisuhdetta. Ei satunnaiset hairahdukset. Ne vain pitää homman kasassa ja miehen vireessä! Sulla on vielä paaaljon opittavaa. Aloita pipon löysennyksestä eläkä ressaa turhia. Et sä kuitenkaan saa tietää, ja jos saisitkin: mitä sä sillä tiedolla tekisit? Sanoppa se. :)
Haluaisin tietää, koska en haluaisi olla naimisissa ihmisen kanssa joka ei rakasta minua. Jos rakastaa ei petä.
pätee ehkä valtaosaan naisista (ei kaikkiin), mutta ei päde valtaosaan miehistä (joihinkin varmaan).
Näin väitän. Miehelle puolison rakastaminen ei ole este syrjähypyille. Näin vain on.
Eli tällaisen miehen mielestä ei haittaa vaikka vaimo pettäisi? Näistähän pitäisi puhua parisuhteessa eli jos itse muka rakastaa vaikka pettää niin se pitää sallia myös vaimolle.
Mutta yleensähän nämä asiat ei mene niin kuin itse ajattelee, eli jos väittää rakastavansa pitää toimia niin ettei aiheuta toiselle osapuolelle surua, eli jos naisen mielestä pettäminen tarkoittaa ettet rakasta niin silloin et saa pettää.
Tää on ihan tyypillistä. Kuulee hiekkalaatikolla päivittäin: "jos sä kerta saat niin munkin pitää saada!"
=D
Mut eihän se mene niin. Vai meinaatko, että jos olit mun kanssa kimpassa niin jos mulle ostetaan uus kössimaila niin sullekin ostetaan samanlainen, vaikket sä pelaiskaan kössiä? Tai jos sulle ostetaan hieno mekko niin mullekin samanlainen, vaikken sitä päälleni pistäiskään?
Arvaappa kaks kertaa kiinnostaako 95% miehistä pätkän vertaa romanttinen illanvietto pitkällä kaavalla kynttilän valossa ja siihen muut pitkät esileikit päälle ennen "upeaa seksiä"? Tai ei tartte arvata, mä voin kertoa: EI kiinnosta. Seksi on lähes miehelle kuin miehelle parasta silloin, kun nainen on kuuma ja pääsee pukille. Toki on niin, että NAINEN tarvitsee usein "huomiota" ja "pitkää kaavaa" ja "romantiikkaa" päästäkseen kuumaksi. Siksi miehet siihe suostuu. Mutta mies ei sitä tarvitse. Ei todellakaan.
Sen sijaan on vaikea löytää mistä joka (rehellisesti) ei lainkaan kiihottuisi ajatuksesta pikapanosta sopivasti tuhman ja kiimaisen ventovieraan naisen kanssa baarin vessassa.
Siinä on vissi ero. Eikö olekin? Harvassa ovat ne miehet, jotka saavat itselleen (muuten kuin sen ajatuksen varassa, mitä kärsivällisyys ehkä tuo tullessaan) kicksejä pitkästä kynttiläillallisesta, joka on norminaisen märkä uni. Yhtä harvassa ovat ne naiset (ymmärtääkseni, korjatkaa jos olen väärässä) jotka haluavat ventovieraan miehen rynkyttämään itseään baarin vessassa rajusti takaapäin - ilman mitään esileikkejä.
Mies voi vilpittömästi rakastaa vaimoaan, vaikka "miesten reissulla" kävisi polkemassa jotkauta tuntematonta. Naisten on todella vaikeaa käsittää saati hyväksyä tätä, koska naisille seksiin liittyy lähes aina ihastuminen, rakastuminen, tai vähintäänkin jonkinasteinen "kiintyminen", joka melkeinpä aina jää myös päälle seksin jälkeen. Toisin on parisuhteessa elävän miehen laita. Usko pois!
Toki erilaisuutta maailmasta löytyy ja sitä pitää kunnoittaa, mutta eiköhän suuret linjat tässäkin asiassa kutenkin päde käytännössä lähes jokaiseen tallaajaan.
Oliko tuo pitkä sepustus selitystä sille miksi naiselle ei voi sallia samaa kuin miehelle?
Et tosiaankaan tiedä mitä rakkaus tai tunteet ylipäätään on jos vertaat niitä johonkin kössimailaan :D
Mutta edelleen jos vaimosi mielestä pettäminen = et rakasta häntä niin niin se vain on, et sinä sitä asiaa saa muuttumaan millään selityksillä. Voit kai sinäkin tuntea, että sinusta vaimosi ei rakasta sinua jos ei anna sinun käydä vieraissa. Ja sen kanssa teidän on elettävä tai sitten erottava.
mä en voi tohon enää muuta sanoa kuin että elä ja opi. :) Toivottavasti et kovin pitkään hakkaa päätäsi harhaisen idealismisi seinään.
Onnea matkaan! ;)
Mies on meillä nainen: haluaa niitä hempeitä kynttiläillallisia, posken silittelyjä ja tunnetta.
Itse haluaisin joskus spontaania seksiä: yllättäen ja kiihkolla.
Tasan ei käy onnenlahjat. Tai tässä käy, koska suurimman osan ajasta haluan kuitenkin sitä herkkää ja hellää yhdessäoloa ennen seksiä. Tämän miehen kanssa se on must, mutta hän onkin täysin omaa luokkaansa. Minun oma kultahippuseni kaikkien vaimojaan pettävien kusipäisen joukossa.
Aurinkoa kaikkien keväisiin!
sinä vielä luulet. ;)
Ehkä se onkin sinä jonka pitäisi oppia elämästä paljon. Jos nainen ei halua elää pettävän miehen kanssa niin ei se mitään menetä jos jättää se miehen (vaikka mies kuinka väittäisi rakastavansa). Mies taas menettää. Kenenkään ei ole pakko pettää eli opi sinä se, että jos väität rakastavasi niin et petä ja niin et menetä rakastamaasi ihmistä.
On ihan totta, että mun pitää oppia elämästä vielä paljon. Mitä enemmän oppii sen paremmin tajuaa kuinka paljon on vielä oppimatta. Mutta usko pois, tiedän siitä takuulla sua enemmän. Se on helppo havaita sun kirjoituksista. :) Annan sulle neuvon: avaa vähän enemmän silmiä ja löysää pipon nyörejä. ;) Kaikkea hyvää elämän polulle!
En koskaan haluaisi elää maailmassa jossa tunteilla ei ole mitään merkitystä ja pano on tärkeämpää kuin rakkaus. Miehiä on maailmassa paljon, jos yksi pettää sen voi huoletta jättää ja aina löytyy uusi mies tilalle. Ja jos se taas pettää sekin jätetään.
Heh..lopulta voi käydä niin, että sitä pettäjää ei kukaan huoli kestävään parisuhteeseen (näitä vanhoja-luuseri-alkoholisti-sinkkuja on) kun taas minä saan oikean kunnollisen suhteen (tai monia, riippuu siitä kuinka monta pettäjämiestä pitää jättää =D).
ei sun multa tarvitse mitään oppia. Vaan elämästä. Kyllä se vaan niin päin tuppaa menemään, että maailma ja sen miljardit ihmiset, tuhansien vuosien historiaa unohtamatta, muuttavat ihmistä. Ei yksi ihminen muuta maailmassa mitään. Paitsi tarinoissa.
mies rakastaa sinua, ja sinä jätät hänet sen vuoksi että hän on käynyt vieraissa jossain reissullansa, silloin on käynyt niin että sinä petit hänet - hänen luottamuksensa ja rakkautensa sinuun. Sinä et hyväksynyt häntä sellaisena kuin hän on.
Jos hän olisi jo suhteen alussa kertonut että hänen mielestään saa käydä vieraissa ja silti hän rakastaa ja olisin hyväksynyt tämän niin silloin pettäisin miehen jos jättäisin hänet vieraissa käynnin takia.
Mutta jos hän ei kerro "taipumuksestaan" niin hän pettää.
En tiedä vanhako olet, tai vanhako miehesi on. Itselleni miehenä olemisen "koko totuus" alkoi paljastua alustavasti vasta jossain 25v tienoilla. Silloinkin se oli vasta sellaista "esiymmärrystä". Kunnolla "taipumuksiani" miehenä pystyin alkaa katsomaan silämästä silmään vasta paljon myöhemmin. Alussahan se tuntuu itsestäkin väärältä, mutta onko se? Minkä luonnolle ja todellisuudelle voi? Tai tietenkin voi, mutta pitäisikö todella pakottaa itsensä muuhun kuin mitä on ja rakennella monimutkaisia psyykkisiä ja sosiaalisia rakennelmia niiden estämiseksi, kun ne kuitenkin viimekädessä vievät vain kosketuksen omaan sisimpään ja omaan ihmisenä olemiseen. Eikö olisi parempi lähteä liikkeelle luonnollisesta todenmukaisuudesta? Luopua kulttuurin ja median meidän päähän juurruttamista pilvilinnoista ja katsoa rehellisesti sisäänpäin ja toisenkin osapuolen sisimpään?
Se, että miehillä on lähes poikkeuksetta tämä taipumus ja "kyky" käydä vieraissa sen olematta millään tavoin ristiriidassa rakkauden kanssa omaa puolisoa kohtaan, ei tarkoita sitä että mies olisi epäluotettava.
Entä jos ottaisit tämän puheeksi miehesi kanssa ilman sarvia ja hampaita. Heittäisit ikään kuin teemana ilmaan, odottamatta välitöntä vastausta (koska suurella todennäköisyydellä miehesi kuitenkin vastaisi kuten hän olettaa sinun haluavan hänen vastaavan - ja sehän ei ole yhtä kuin totuus). Ja sinä voisit pureskella sitä, mitä *todellista* haittaa siitä on sinulle, jos vaikka miehesi tietämättäsi kävisi/on käynyt vieraissa? Kannattaako itseään kiusata ja kiduttaa ja tehdä itselleen suureksi periaatekysymykseksi sellaista asiaa, jota a) et koskaan pysty kuitenkaan varmistamaan ja kontrolloimaan ja b) et miehen taipumuksena kuitenkaan koskaan pysty muuksi muuttamaan.
Eikö viisain asenne tuohon asiaan ole: "Käy tai ei, sillä ei ole suhteemme kannalta ainakaan negatiivista merkitystä"? Positiivista merkitystä sillä voi olla. ;)
Kylmää laskentaakin kannattaa harrastaa. Onhan seksissä vieraan kanssa omat riskinsäkin tietenkin, mutta missä ihmisen toiminnassa ei riskejä olisi? Vanha kulunut vertaus vaikkapa autolla ajoon. Jos miehesi ajaa ylinopeutta sinun istuessa vieressä, hän riskeeraa sekä omansa että sinun terveyden ja hengen paljon suuremmalla riskillä kuin jos hän käy vaikka nyt kerran vuodessa vieraissa. Tai jos miehesi ottaa kunnon kännin, hän rskeeraa ainakin oman henkensä ja terveytensä paljon suuremmalla riskillä, kuin pysyttelemällä parissa oluessa ja sitten vieraaseen punkkaan. Jne.
Minullekin alle kolmikymppisenä oli vielä epäselvää mitä ajattelen pettämisestä ja muutenkin parisuhteen säännöt ja miten sitä pidetään yllä oli hämärän peitossa.
Omalla kohdallani vieraissa kävisin vain siksi että en rakasta enää puolisoani, mutta jostain syystä (mitä en millään keksi) en voisi erota hänestä.
Minusta MIES on sellainen, jolla on selkärankaa erota jos ei enää rakasta ja joka kestää yksinoloa ja joka ei ole heikkona joka naisen perässä. Jos mieheni ei sellainen ole niin hän ei ole oikea minulle rakasti tai ei.
Joku ero sinkkuna olemisen ja parisuhteessa elämisen välillä on mielestäni oltava. Minulla ero tulee siinä, että seurustellessani intiimit asiat (henkiset ja fyysiset) ovat minun ja mieheni välisiä ja siihen ei muita ihmisiä kuulu. Eli jos minä tämän "annan" miehelleni odotan häneltä samaa.
Sä OOT toivoton. :) Et vaan millään tajua eroa naisen ja miehen välillä. Se mitä vieraissa käynti tarkoittaa sulle naisena ON ERI ASIA kuin mitä se miehelle tarkoittaa.
Mutta sinä noin "luonnonmukaisena" miehenä sitten varmaan hyväksyt senkin tosiasian, että kumppanisi voi myös käydä muualla, kun rupeaa haluttaan vierasta. Sehän on ihan normaalia, siis se, että saattaa himota toista miestä, kuuluu myöskin naisen luonnollisuuteen. Että siitä vaan, niinhän :)
Tuo vistihierarkia menee liian syväksi, joten sun viestiin en pystyny vastaamaan. Joten tässä siis vastaus:
Jep. Kyllä mä hyväksyn. Mutta kuten toi nimim. "very simple" tuossa juuri todisteli, sellaiset naiset jotka käyvät viraissa (muutoin kuin rakkauden sammuttua) ovat kai aika harvinaisia. Mut mikäli suhde on muuten kunnossa niin feel free vaan, ilman muuta! ;)
Vaikka se tarkoittaisikin eri asiaa niin ei se taas tarkoita sitä, että minun pitäisi se hyväksyä. Jos miehelle se vieraissa käynti on tärkeämpää kuin se, että minä olen onnellinen hänen kanssaan niin silloin ei ole muuta mahdollisuutta kuin erota.
Elämme kuitenkin onneksi sellaisessa maailmassa, jossa voi erota jos näkemykset ei osu yksiin.
Ja niin kuin jo aiemmin sanoin on miehellä myös mahdollisuus tehdä periaatepäätöksiä joita minun on joko noudatettava tai ei.
joten tässä vastaus viimeisimpääsi:
Jep. Eihän sun tarvitse sitä hyväksyä. Eipä sitten muuta kuin jäät vaan vainoharhaisena miehesi tekemisiä kyttäämään ja odottamaan sitä "pahinta" (siis sun mielestä pahinta) tapahtuvaksi ja sitten eroamaan. Siitähän se hyvä suhde kehkeytyy kun pelkäät, epäilet ja kuulustelet ja mies koettaa parhansa mukaan puolustautua (tai peitellä paniikissa tekojaan, koska tietää ettet koskaan hyväksyisi). En voi kuin ihmetelle teitä "periaatteen naisia" mutta kukun tyylillään...
Onnea sille! ;)
Ps. Mulla on koira. Se on tosi tottelevainen. Se ei esimerkiksi kuuna päivänä menisi ottamaan ruokaa mun silmien alta. Se ei meinaa ottaa edes vaikka mä en millään tavalla estelisi. Jos mä sitten laitan sille ruoan lattialle ja sanon "ole hyvä", sitten se syö mielellään. Mut jos mä en ole kotona, pöydiltä katoaa kaikki ruoat mihin se vain ylettää. Onko se paha koira? Juonitteleeko se ja laskelmoi? Ei. Se on vain koira. Enkä mä heitä sitä pihalle jos oon jättänyt sen yksin ja se on syönyt pihvit pannulta. Ei se koiraa kuitenkaan miksikään muuttaisi, ja seuraava koira ei olisi sen kummempi. Kuitenkin mä haluan että mulla on koira. Btw, se rakastaa mua ja tekis ihan mitä vaan mun puolesta. ;)
toivoton. Et ymmärrä sitä todistettua tosiasiaa, että sukupuolten väliset erot ovat pienempiä kuin erot saman sukupuolen kesken. Ymmärsitkö tuotakaan?
Sanoisin, ettet todella ole tavannut riittävän paljon erilaisia ihmisiä, niin miehiä kuin naisiakin, eri ikäisiä ja eri ammateista jne. jotta voisit ymmärtää riittävän hyvin, että kaikille esim. vieraissakäynti merkitsee aivan eri asioita. Ei ole olemassa miesten ja naisten ajattelutapaa, jota niin kovasti yrität väkisin tyrkyttää etenkin naisille. Erilaiset miehet kuin sinä taas kiertävät sinut kaukaa. Sinun mielestä vain sinä itse ja muut samoin ajattelevat (ne jotka eivät ajattele samoin, kaihtavat seuraasi, koska olet hyökkäävä) ovat olemassa, vai mitä?
Itselleni kävi joskus kauan sitten niin että oltiin työporukan kanssa risteilyllä ja yksi naispuolinen kolleega siinä sitten jotain juovuksissa lähenteli ja yritteli jotain, porukan miehet siinä hykerteli asialle ja itse en ollut oikeen vastaanottavainen koko lähentelylle.
Sitten jälkeenpäin, minun arvon kolleegani olivat menneet kertomaan vaimolleni että olin "varmasti" ollut sen naispuolisen kolleegan kanssa, vaikka kukaan ei "tietenkään nähnyt sitä", mutta kyllä minä varmasti olin ollut kun oli sen verran ahkeraa se yrittäminen.
Arvaa oliko siinä sitten selittämistä kun en oikeasti ollut tehnyt mitään ja omat kolleegat väittää vaimolle toisin. Jouduin loppujen lopuksi keksimään valheen väärään suuntaan, eli sanoin että oltiin oltu hytissä ja oli ollut lähellä mutta mitään ei ollut tapahtunut ja tämä sitten upposi pienen väännön jälkeen.
Nyt olen kyllä vuosien jälkeen tunnustanut että ei edes se pitänyt paikkaansa, mutta vaimon olotila silloin oli semmoinen että ei olisi millään mennyt uskottavasti läpi että minä en todellakaan tehnyt mitään, en edes mennyt hyttiin sen kanssa.
Lähimpänä pettämistä olen kuitenkin oikeasti ollut laivalla, eräs neiti otti baarissa pitkän juttelun jälkeen kädestä kiinni ja raahasi kohti omaa hyttiä, onneksi siinä tuli jotain pientä hälinää just ennen hyttiä käytävällä kun se tapasi jotain sen kavereita ja sen huomio herpaantui hetkeksi ja käytin tilannetta hyväksi ja katosin paikalta. Jälkeenpäin oli kuulema neiti kysellyt kolleegoiltani että minnes se teidän kaveri katosi, heh.
Oma suositukseni sinun tilanteeseen on ottaa huomioon se että vaikka monet pettää, niin monet jättää sen myös tekemättä. Omassa tilanteessani olin kyllä aikalailla nurkkaan ajettu kun perkeleen kolleegatkin olivat muuttaneet olettamuksensa tietämykseksi ja vielä kertoneet vaimolle satuja. Voit kuvitella miten vaikeata minulla oli päästä tuosta tilanteesta.
Ja jos ne perkeleen kolleegat isoine suineen eivät olisi olleet lainkaan paikalla, olisit tietenkin käynyt niitä yritteliäitä neitoja nusaisemassa. Eikö niin? Tunnusta pois vaan ihan reilusti, täällä sen voit anonyymisti rauhasa tehdä. Vai ulottuuko sun "hyväveli-solidaarisuus" niin pitkälle, ettei edes täällä voi myöntää? ;)
rassaako ja onko kiva kaikin keinoin pyrkiä olemaan uskollinen ja hyvä mies, kun EPÄILLÄÄN joka tapauksessa? Kyllä sellainen jos joku syö miestä ihan totaalisesti ja tekee jopa mieli olla sitten syyllinen, koska muuten saa olla syytön elinkautisepäilty, vaikka mitään ei ole koskaan tapahtunutkaan. Helpompi olisi istua elinkautinen pelsollakin.
Nimerkillä kokemusta epäiltynäolemisesta aiheetta. Nykyään ei onneksi epäillä ja kytätä enää, sillä se vain pahentaa tilannetta.
Jopa ihminen jonka et olisi koskaan uskonut sinua petävän voi tilaisuuden tullen sen tehdä. Miehet on sikoja. Ei heihin voi luottaa. Muna vie ja järki seisoo.
Te naiset ette nyt vaan tajua tätä asiaa. Mies on mies. Mies on erilainen kuin nainen. Nainen ei voi ymmärtää, että mies voi ilman tunnontuskia, vaimoaan samanaikaisesti syvästi ja vilpittömästi - siis ihan oikeasti - rakastaen, käydä nusaisemassa jotakuta halukasta neitoa jossain reissunpäällä. Jospa te vain voisitte käsittää, ettei siitä ole kenellekään mitään vahinkoa. Lakkaisitte miettimästä joutavia.
Tiedän vallan mainiosti, kuinka oksettavaa ja ällöttävää jne. tämä teidän naisenkorvissanne on - koska eihän missää tuoda esiin TODELLISUUTTA. Eihän missään naistenlehdissä tätä kerrota. Missään ei puhuta muuta kuin mitä ihmiset (tässä tapauksessa naiset) HALUAVAT kuulla. Sepä ei silti vaan muuta tosiasioita yhtään sen "kauniimmaksi".
Eikö kannattaisi lähteä liikkeelle siitä, että hyväksyisitte tosiasiat sen sijaan, että yritätte väkisin vääntää todellisuutta vastaamaan omia toiveitanne ja kiiltokuvamaailmaanne, ja sitten petytte? Viimekädessä kyse on kai siitä, että te naiset yritätte itsepintaisesti uskoa, että miehet ajattelevat ja toimivat kuten te naiset itse toimisitte. Sitten kun mies tomiikin toisin, hän onkin petturi ja törkimys. Ehei. Ei hän ole mitään muuta kuin ihan tavallienen mies. Ollut koko ajan. Kaikista rakentelemistanne kuvitelmista huolimatta. Ihan tavallinen mies, joka myös toimii kuten mies - siis ei kuten nainen.
Miksi tämä ei mahdu päähänne? Ei voi ymmärtää.
Kaikki miehet eivät halua naida ohimennen tuntemattomia, vaan nauttivat seksistä vain rakastamansa naisen kanssa. Miksi tämä ei mahdu päähäsi?
pidä paikkaansa. :)
Kyllä muuten pitää :)
Omasta puolestasi voit puhua, hmmm, mutta et muiden.
Ja muita on paljon ja heihin mahtuu kyllä niitä toisenlaisiakin. Mutta ehkä se on niin, että sitä helposti seurustelee samankaltaisten ihmisten kanssa, eikä tiedä toisenlaisista !
kenen kanssa sinä seurustelet. Ei kukaan koskan tiedä. Itseäänkään ei tiedä; et tiedä miten 10 vuoden kuluttua elät, mitä olet tehnyt ja mitä tahdot.
Eli ei se pidä. ;)
No niin, se sitten on tämä elämän luonne ja satunnaisuus, joka vaikuttaa. Sitähän ei kukaan tiedä siinä mielessä.
Ja voihan sitä saivarrella ihan loputtomasta tällaisista asioista :=)
Jos pitää tätä elämää saivarteluna... voi kait sen niinkin joku nähdä. :)
Ja sinä olet tomppeli joka ei erota fantasiaa todesta.
Eglannin yliopistossa tehtiin tutkimus naisille ja miehille. Tuntematon nainen/mies pyysi mukaansa vihjaillen "siitä". Kaksi miestä 100:sta "hämmentyi" niin, että oli suostua mukaan. Yksikään nainen ei lähtenyt. No sinä olit se muutama, mutta älä rieuhu täällä. Miehet puhuvat, naiset puhuvat, harvemmin tapahtuu. Muuten täällä olisi armoton kani-nylkytys päällä, niin kuin näköjään sinulla on.
sää et nyt käsitä alkuunkaan... eihän se nyt noin mene!! TOn täytyy olla jonkun äärifeministin laatima tutkimusasetelma, jolla se on koettanut saada normimiehet potemaan syyllisyyttä ja ajattelemaan että mussa on jotain vikaa. Siis sitä samaa mitä sä ja muutkin "periaatteen naiset", jotka luulevat että kotona on se "kultahippu mussukka", joka ei koskaan ikinä edes katsoisi vieraan perään. Voi voi..
Katoppa kun miehen pitää saada saalistaa. Ei nyt hemmetissä monikaan mies lähde sellaisen naisen mukaan, joka käy päälle jossain kirkkaalla päivänvalolla (vai missä olosuhteissa toi "tutkimus" tehtiin?) Lisäksi mihen pitää voida kontrolloida tilanne edes jotakuinkin omilla ehdoillaan jne.. mut turha tätä on teille selittää. Ette te kuitenkaan ikinä ymmärrä.. mut real-life on real-life ja tutkimukset on tutkimuksia enivei... ;)
Heh.. sinähän se "viisas" olet, kun tiedät kaiken niin paljon paremmin. Osaat sanoa muidenkin ihmisten ja nimenomaan miesten puolesta ja nimissä. Oikeastaan huvittavaa, kun mietin omaa ex-miestäni. Hänen näkemyksensä ovat niin kovin erilaiset. Ja aika monen muunkin. Vai väitätkö, että he valehtelevat ja petkuttavat ?
Mitä jos kaikki eivät olekaan kuten sinä ? mitä jos toisten luonne onkin erilainen ?
Ei sinä provosoit täällä ja vetelet huviksesi tekstejä, joiden tiedät ärsyttävän varsinkin naisia :=)
Viimeisessä osuit kerrankin jossain oikeaan. Onnittelut siitä! ;)
Mutta mutta. Ei niin provoa, ettikö jotakin tottakin. Käännetäänpä asetelmaa: tiedänkö minä mitä naiset "saunailloissaan" keskenään juttelee? Tuskin ihan tarkkaan. Tai siis en tosiaan tiedä. Ehkä ihan samoja mitä miehelle kotona. Mutta sen tiedän, että miehet kotona EI juttele samoja kuin mitä miehet siellä "saunaillassa" keskenään. TOki on poikkeuksia. Aina on. En ole missään väittänytkään, että KAIKKI mihet ovat samasta puusta veistettyjä. Tosin freudilaisittain ainakin osittain uskon, että "meissä kaikissa on se kaikki". Kyse on sitten miten eri persoonat ilmentävät ihmisyyttä (tai sukupuolisuutta).
Olen siis koko ajan puhunut "normimiehestä". Normimies ei suinkaan ole häntäheikki, panopekka tai pelimies esim. avioliittonsa aikana. Moni uppoutuu työhönsä tai harrastuksiin - tai sitten sohvaan - sen jälkeen kun parisuhteen hehkeimmät vuodet on eletty. Kuitenkin, väitän että 95% ei ole kaukana siitä osuudesta ihan taviksista sohvapotuista, jotka ovat sopivan tilaisuuden tullen valmiita ja halukkaita ja aktiivisia vieraan pimpan perään. Naisten puolesta en osaa sanoa mitään, mutta olen ymmärtänyt että naiset ovat tässä suhteessa kovin erilaisia. Ainakin aivan eri prosenttilukemissa. Vai? :)
Aivan, et muuten tiedä, mitä naiset saunailloissa juttelee :) Kun naisella on pieniä lapsia, silloin hänen mielenkiintonsa pyörii pitkälti kodin ympärillä ja perheessä, ja saunailtajututkin voi olla vähän sellaisia. Mutta ajatuksissa muhii kyllä muutakin ja kun lapset suurenee ja neljäkymmentä lähenee, rupeaa puheetkin muuttumaan. Luulen, että nuo esittämäsi prosentit miesten suhteen ovat vähän ylimitoitettuja, mutta luulen myös, että ei ne prosentit naisten ja miesten välillä niin kovin paljon erilaiset ole. Luultavasti naisilla alhaisemmat, mutta jos kaikkii kerrottais, mitä ajatellaan ja tehdään, todellisuus voisi naistenkin kohdalla hämmästyttää. Ainakin ihan selvää on, olen kuunnellut ja minulle on kerrottu ; naistenkin puheet "kovenee" sitä mukaan kun mies kotona pehmenee :) Se on muuten aika tosi.. jonkinlainen biologinen totuus sekin. Nainen on vain vähän erityyppisempi, kärsii nahoissaan ehkä enemmän sitä puutetta ja odottelee sitä oikeaa. Sitten häipyy.. eikös nää avioerotilastot kerro sen puolesta, käsittääkseni naiset hakee niitä eroja keski-iässä eniten. Rupeavat etsimään itseään ja jotain muuta.
No tää oli vähän huumorilla höystettyä, mutta aika paljon siinä on totta, kokemusta on, ja kuulemma neljänkympin jälkeen vauhti ei vähenekään, näin minulle on kerrottu.
Että ei ne niin kovin erilaisia, ehkä harkitsevampia jossain vaiheessa..
Mutta kyllähän niin naiselle kuin miehellekin, parasta olisi, kun löytäisi sen yhden ja ainoan, mutta aina se ei onnistu !
naulan kantaan. Vaikka hieman katkeralta tuntuu, niin juuri tuollaiset miehet saavat naisen kovettumaan. Tai sanotaanko sitten ihan yleisesti, että miehen seura tekee kaltaisekseen. Sitä kun joutuu sietämään, niin lopulta se elämän hyvyyden usko katoaa. Kärsiköön sitten mies vuorostansa, senhän se oli ansainnutkin.
Kovinkaan moni ihan normaali mies ei noin vain käy nussimassa vierasta naista, vaikka tämä olisi kovin kiimainen. Katsos, kun niin miehissä kuin naisissakin on niitä, jotka "antavat periksi" luonnolleen ja toisaalta taas niitä, jotka hillitsevät itsensä. Kurittomat ihmiset käyvät alvariinsa vieraissa. He ovat niitä, joiden elämä on sikinsokin epäjärjestyksessä; sitä he janoavat, se on heidän todellisuus. Mutta toisaalla on toisenlainen todellisuus.
Hyvänä esimerkkinä: Luin John Irvingistä (kirjailija) joka oli ollut lapsena hyväksikäytetty 11-vuotiaana (aina huomattavan paljon vanhempien naisten toimesta). Hän koki sen hyvinkin traumaattisena ja kärsii jollain tasolla siitä yhä (vaikka on yli 60-vuotias). Myöhemmin asiasta kuultuaan hänelle on silti jotkut sanoneet (silloin noin parikymppiset miehet) "wau, mahtoi olla mukavaa saada naista jo tuossa iässä". Ihmisillä on siis hyvinkin erilainen todellisuus. Yksi asia merkitsee jokaiselle aivan eri juttua.
Onko sinulla muita kokemuksia ihmisistä kuin pornofilmit? Yhtä täynnä stereotypiaa on näkemyksesi miehestä ja naisesta.
Ei se mulle oikeastaan mikään uutinen ole että naisten jutut "kovenee" iän tullen. Mut siinä on vaan usein se surullinen piirre, joka sunkin kirjoituksesta mun mielestä ehkä vähän paistaa, että koko juttu perustuu suureen väärinkäsitykseen. Ei se mies nimittäin ole ollut mihinkään lähdössä, vaikka välillä oiskin käynyt vieraissa. Koko ajan on saattanut rakastaa vaimoaan ihan satasella. Mut naiset ei tätä ymmärrä, vaan katkeroituu, kovenee, "odottaa tilaisuuttaan" ja kostaa, eli rakastuu toiseen ja häipyy. Ikävä kyllä.
Ja toi mitä tuolla toisaalla sanoit: " sukupuolten väliset erot ovat pienempiä kuin erot saman sukupuolen kesken" pitää täysin paikkansa. Olen sen täällä itsekin moneen otteeseen todennut. Mut silti, suuret linjat on suuria linjoja. Niistä mä puhun koko ajan, en yksilöistä (paitsi itsestäni).
lainkaan pornoa. Sun täytyy nyt jatkaa pään raapimistasi... :-)
joka ajaa naisen toisensa jälkeen kovuuteen ja katkeruuteen. Jos naiset eivät pikkutytöstä asti tulisikaan toisten naisten toimesta aivopestyiksi tyhjällä haaveella
"romanttiseen ikuiseen rakkauteen perustuvan ihanan ja kaiken täyttävän parisuhteen onnesta sen Herra Oikean kanssa"
vaan sen sijaan myönnettäisiin suoraan, ettei maailma (eikä mies) toimi niin ja että joulupukkiakaan ei oikeasti ole olemassa ja jeesustakin on turhaa odotettu pari tuhatta vuotta takaksin maan päälle jne.
Ja tämä ei sitten tarkoita sitä, etten usko mihinkään ja että olisin kyyninen. Uskon kyllä moniin asioihin, enkä ole kyyninen. Yritän vain olla uskomatta vääriin asioihin - sellaisiin, joita jotkut ovat rakannelleet oman etunsa ja "kulttuurin" tai "uskonnon" tai"politiikan" nimissä meidän pikku päihimme. Tuo useimpien naisten käsitys parisuhteesta ja Oikean Miehen käyttäytymisestä siinä kuviossa on yksi tällainen väärä johtopäätös. Valitan.
Jos pettäminen kerran on miehen luonto niin kuin koiralle on luonnollista tehdä mitä se tekee niin miksei mies voisi tunnustaa vieraissakäyntihalunsa suoraan jo silloin kun tapailee naista ja nainen voi sitten päättää haluaako jatkaa tutustumista? Silloin ei tarvitse peitellä eikä naisen tarvitse kyttäillä ja kaikki ovat onnellisia. Jos se on miehen luonto niin tietäähän se ne taipumuksensa.
Minulle se pihvin syöminen ei ole niin vakava paikka, aina saa uuden ostettua kaupasta että siitä vain koira syömään :). Mutta eikös miehet ja koirat ole kuitenkin aika eri asioita? Samoin eri asioita on syöminen ja tunteet eli ei paljoa haittaisi vaikka mies kävisi syömässä minun vaivalla tekemät pihvit...en eroa ottaisi sen takia.
mua huolestuttaa se, että sä tunnet miehet niin huonosti. Siis sen, mitä mihenä oleminen tarkoittaa. Jos sua ei huoleta se, että koira syö pihvin, koska kaupasta saa uuden, niin millä logiikalla sua sitten huolettaa se jos mies käy sun tietämättä panemassa vierasta? Kas kun se ei miehelle ole tunnetasolla sen isompi juttu kuin koiralle se pihvin syönti. :)
Ja tohon sun eka kysymykseen: olistko sä antanut sun mihelles pimppaa, saati alkanut sen kanssa suhteeseen, jos se olisi ensitreffeillä esittänyt että: "Voinhan sitten välillä käväistä muitakin naimassa, jos sopiva tilaisuus tulee etkä sinä ole juuri silloin lähistöllä..?"
Mieti, mieti... ;)
"mua huolestuttaa se, että sä tunnet miehet niin huonosti. Siis sen, mitä mihenä oleminen tarkoittaa. Jos sua ei huoleta se, että koira syö pihvin, koska kaupasta saa uuden, niin millä logiikalla sua sitten huolettaa se jos mies käy sun tietämättä panemassa vierasta? Kas kun se ei miehelle ole tunnetasolla sen isompi juttu kuin koiralle se pihvin syönti. :)"
-mutta minulle se on ja sehän tässä on pointti
"Ja tohon sun eka kysymykseen: olistko sä antanut sun mihelles pimppaa, saati alkanut sen kanssa suhteeseen, jos se olisi ensitreffeillä esittänyt että: "Voinhan sitten välillä käväistä muitakin naimassa, jos sopiva tilaisuus tulee etkä sinä ole juuri silloin lähistöllä..?"
Mieti, mieti... ;) "
-en tietenkään eikö se ole itsestään selvää, mutta ehkä jollekin muulle se sopisi.
sun pointin. Olen van koettanut saada sua ymmärtämään sitä, että se pointti ei ole kovinkaan fiksu.
Ja for your information: ei oo vielä tullut sellaista naista vastaan, jolle kannattaisi edes harkita ehdottavansa heti suhteen alussa "vapaata seksiä". Ehkä heitäkin silti jossain on. Ei voi tietää, hei ei vaan voi! :-)
hyvä mies jatkamaan sun upeeta elämääsi. Turhaa sinä täällä meille noita tapojasi jankuta. Olet omasta mielestä joku totuuden torvi ja harmissasi kun ei ns. ymmärretä. Ymmärretään varsin hyvin, että sinusta on mukava naida. Mutta ei meistä kukaan sinua miehekseen halua, tää on se ongelma. Ei vaikka kuinka yritettäisiin ymmärtää.. kuka sitä haluaa saman miehen lohduttaa joka vetä päin näköä ja sama uudestaan. Oltasiin ihan masokisteja. Menehhän nyt, hus hus. Sinäkin olet voittanut minulta matkan tuonne uusperheiden ja eronneiden palstalle. Seksipalstat sopii sulle kuin nappi otsaa. No hus hus ja nus
vaan laatu ratkaisee paljolti tuossa ihmisten tuntemisessa. Minua häiritsee, kun luulet tuntevasi maapallon kaikki ihmiset (ja avaruusoliotkin ;)) ja pystyt heittämään tuosta noin vain "sä tunnet miehet niin huonosti".
Juu muuten. Exäni sanoi minulle aikoinaan, että saattaa käydä joskus vieraissa. Olin 15-v ja hän 19-v - ja melko suosittu rokkari silloin. No, olimme yhdessä muutaman vuoden, kunnes totesin, etten ikinä voi naimisiin asti mennä ja perhettä perustaa tämän miehen kanssa. Ei kun vaihtoon siis. Hauskaa kuitenkin, koska pidämme vieläkin yhteyttä. Hän on kerran jopa sanonut olleensa väärässä tuon uskollisuuden suhteen (avoliitto, lapset ja ero; vaimolla oli toinen juuri kun hän alkoi uskolliseksi ;)).
Joten siis; aina on olemassa kaikenlaisia ihmisiä, uskottomuutta ja uskollisuutta. Yhdessäasuminen on silti tuskaa, ellei MOLEMMAT ymmärrä toisiaan. Vuorovaikutus - oletko kuullut? Se ei tarkoita sitä, että ilman varoitusta esim. vaimosi on hyväksyttävä uskottomuutesi, koska sinä haluat ja olet sellainen.
"mitä miehenä olo tarkoittaa". Just joo, sinun mielestä sitä, että naisten pitää taputella vieraista saapuvia miehiä päälaella ja leperrellä et "sä se osaat olla mies, tuntuuks hepissä nyt hyvältä, milloin rakas meet uudestaan vieraisiin". Totta me tajutaan että on vierasta mukava naida, kun oma kyllästyttää. No mene hyvä mies, mut älä haaveile parisuhteesta, se ei ole sinua varten. Elä ja kuole onnellisena
(hyss), se on painamassa vaimoaan! Ei olisi kyllä kauan, jos se tietäisi mitä se tänne kirjoittelee Naiset kyllä aavistaa paljon asioita.. voi kohta liittyä tänne meidän seuraan.
Mikset mene itse poies täältä, jos et kerran kestä? :-)
Sä et nyt osaa arvostaa mua. ;) Kato ku mä voin täällä anonyymina kertoa teille miten miehet sisimmässään ajattelee ja toimii. Te ette vaan usko. Vai halua uskoa? Sä hämmästyisit, jos näkisit mun elämän. Et ikinä uskois mua näitten juttujen kirjoittajaksi täällä. Musta tää on just tosi terapeuttista itellekin (ja selventävää) kertoa täällä kerrankin ihan suu puhtaaksi, miten asiat miehen päässä menee. Ja kyllä mä tiedän, että vaikka kärjistän ja provosoinkin, puhun silti miesten suuren enemmistön ajattel- ja toimintatavoista suht. oikein. Mutta kuten aina, nytkin: poikkeusia tietenkin on.
Ajattele nyt, jos olisit mennyt sen rokkarin kanssa naimisiin, olisit saanut rehellisen miehen ja loupulta sen haluamasi uskollisenkin! Olet siekii tomppeli! =0 Tommosen harvinaisuuden päästit käsistäs.
Enhän mä missään ole väittänyt kaikkia tuntevani. Teen vain yleistyksiä ja tuskin ne nyt hirveesti pieleen menee - yleistyksinä. Kaikkihan toki tietää että tilastot ei koskaan päde yksilään, ei ainakaan itseen tai omaan puolisoon... kummakumma.... ;)
Päästinpä käsistäni harvinaisuuden, toki toki. Mutten ole katunut kertaakaan - viihdyn mieheni kanssa yhdessä erinomaisesti: "So many men, so little time" - täytyy vain päättää kenen kanssa on parasta olla yhdessä ja loput voi pitää ystävinä.
niinhän se on että tasoisensa viihtyvät keskenään. ;)
niin eipä parisuhde sovi juuri kenellekään miehelle. Ja totta se onkin, naisten luomushan toi koko fackin parisuhde onkin. Mut me miehet ollaa paitsi sopeutuvaisia myös kekseliäitä... you know? ;)
Luuleksä esim, että mun oikeassa elämässä kukaan tietää mitä mä täällä kirjoitan? Vaikka me miehet ollaankin yksinkertaisia, ei me silti tyhmiä olla. :)
yliarvoida sitä sinänsä uskomattoman ihmeellistä naisten vaistoa. Siinä tuppaa käymään myöskin niin, että oman upean vaistonsa lumoissa ei hoksaa ollenkaan, että miehilläkin on tietyissä asioissa kumman tarkka vaisto - ja sen lisäksi että ovat yksinkertaisia, osaavat kuitenkin vielä leikkiä vieläkin yksinkertaisempaa ja vielä tyhmääkin. :)