Niin välillä kuuntelee tarinoita inhottavista anopeista ja olen toisaaltaan kateellinen. Minun anoppini ei nimittäin tunne minua lainkaan. Asumme samassa paritalossa. Olen asunut jo 7 vuotta ja kuvioissa mukana 8 vuotta. Anoppini on sairastanut ms-tautia vuodesta 1977 ja varsinkin viimevuosina muisti on heikentynyt. Vaikka muisti toimi vielä 7 vuotta sitten niin siitä huolimatta hän ei tänäpäivänä tiedä nimeäni, ei tiedä että minä olen hänen poikansa vaimo.
On aika raastavaa, kun tietää että hän on miehelleni todella tärkeä, mutta minä en ole tähän anoppiini saanut koskaan mitään sidettä, koska kun menen ovesta ulos, minua ei ole - hän ei muista, ei tunne.
Ihminen jää täysin vieraaksi ja "olemattomaksi", kun olen hänelle joka kerta uusi ihminen jolle hän juttelee.
On aika raastavaa, kun tietää että hän on miehelleni todella tärkeä, mutta minä en ole tähän anoppiini saanut koskaan mitään sidettä, koska kun menen ovesta ulos, minua ei ole - hän ei muista, ei tunne.
Ihminen jää täysin vieraaksi ja "olemattomaksi", kun olen hänelle joka kerta uusi ihminen jolle hän juttelee.
Vastaukset 13
Vanhimmat
pahoillani anoppisi puolesta. Senkin takia, koska on saanut tutustumisen arvoisen miniän. Miniä joka puhuu noin, olisi aivan varmasti inhimillinen ja ystävällinen miniä. Tuohon sairauteen ei vain taida olla suurempia apuja. Hyvää elämänjatkoa.
MINÄ OLEN OLLUT HYVÄN MUTTA MEIDÄN ELÄMÄÄ ELÄVÄN ANOPIN IKEEN ALLA PARI VUOSIKYMMENTÄ. MAHTAVALLA EGOLLA JA VIISAUDELLAAN KASVATTANUT LAPSENIKIN SATOJEN KILOMETRIEN PÄÄSTÄ. ON KYLLÄ ELETTY OMAAKIN ELÄMÄÄ JA SYYTÄN ITSEÄNI MAMEROKSI TÄSSÄ ASIASSA. LAIHA SOPU PAREMPI MUTTA OLEN VOINUT AINA HUONOSTI.KUNPA JOSKUS OLISI KUULLUT KANNUSTAVAA JA HYVÄKSYVÄÄ OSALLISTUMISTA MUTTA AINA ON SAANUT TUNTEA ITSENSÄ RIKOLLISEKSI. OLEN NORMAALI IHMINEN JOKA ON AINA ASIAT HUOLEHTINUT VIIMEISEN PÄÄLLE. MEITÄ ON MONENLAISIA JA JOKAINEN TIENSÄ VALITSEE. NYT DEMENTIAN VAIVAAMANA TUNNEN VAIN SÄÄLIÄ JA AUTAN PARHAANI MUKAAN. SITÄ VAAN KADUN ETTÄ OLEN OLLUT AINA LIIAN KILTTI JA TIEDOSTANUT MYÖSKIN SEN. PAREMPI KUMMINKIN NÄIN.
Tämähän on se eukko, joka kommentoi jokaiseen kirjoitukseen samalla tyylillä. Miniät kitisevät turhaan, ja anopin ja apen käyttäytymiseen löytyy aina joku syy. Mikäli syytä ei ilmene teksteistä, niin sehän tekaistaan. Esimerkiksi rahaton nuoripari ei ole oikeutettu saamaan lasta.
Rouva kun on saanut ystävättäreltä palstan tietoon. Itsellä ei ole anoppiongelmia. No, kai hänelläkin on oltava paikka, missä purkaa vaihdevuosihöyryt. Jos ilmoitat inhoavasi anoppia, niin tuo törkyturpa tulee ja mitätöi sinun tunteesi automaattisesti.
Kyllä käy sääliksi hänen aviomiestänsä ja ah niin kunnollisia lapsia. Voin vain kuvitella, millainen elämäänsä turhautunut, ruma, ryppyinen ja lihava paskakasa siellä näpyttelee. Tee ihmiskunnalle palvelus ja häviä täältä!
Anteeksi. Piti sanoa, että epäempaattinen ja itsetunnoton paskakasa. Ei kestä, että hänen ikäluokkansa kypsiä ja kauniita naisia arvostellaan.
paremmin ymmärrän appivanhempiasi. Jos tuollaista textiä suoltaa vieraille, mitähän se mahtaa tutuille olla. En viitsi yhtä alas vajota kuin sinä, joten hyvät jatkot vain elämääsi.
Hahah! Onneksi mulla ei edes ole appivanhempia. Kunhan seurailen palstaa! Toivottavasti minulla koskaan ei tule olemaan kaltaistasi anoppia.
NYT ON ALKUPERÄ SEKOTETTU JONKUN LOGIIKALLA PERIN POHJIN. IHMETTELEN KIELENKÄYTTÖÄ.
Ota kuitenkin Caps Lock pois päältä, on helpompi lukea tekstiä.
"NYT DEMENTIAN VAIVAAMANA TUNNEN VAIN SÄÄLIÄ JA AUTAN PARHAANI MUKAAN. SITÄ VAAN KADUN ETTÄ OLEN OLLUT AINA LIIAN KILTTI JA TIEDOSTANUT MYÖSKIN SEN.
Sinua vaivaa dementia? Kadut että olet aina tiedostanut olleesi liian kiltti?
on kuitenkin anopillasi? Olet tehnyt varmasti parhaasi. Varmasti miehesi ainakin on huomannut ja tiedostanut asian, ja kiitollisuus tulee sitten siltä suunnalta. Ymmärsin kirjoituksestasi että sinun on kuitenkin hyvä olla itsesi kanssa, vaikka onkin ollut välillä rankkaa. Lopussa se kiitos kuitenkin seisoo, olet ollut varmasti mahtava esimerkki lapsillesi. Jaksamista sinne, dementikon auttaminen on raskasta.
Ota se Caps Lock pois päältä. Isot kirjaimet tarkoittavat huutamista!
Haluaisit jakaa anoppisi kanssa asioita ja se ei onnistu,tosi surullista.Anoppisi ei voi asialle mitään,etkä sinäkään.Voimia sinulle ja jaksamista.Se ei muuta tosiasiaa,että hän on sinun anoppisi,voit silti käyttäytyä ihan niin kuin anopin kanssa ollaan.Vaikka pitää kädestä kiinni ja istua keinussa.Ja viedä vaikka kukkia ja kutsua kahville.
Kiitos kommenteista. Kommenttinne ovat menneet suntaan ja toiseen. mielenkiintoista. On vain todella vaikeaa olla tekemisissä ihmisisen kanssa jonka kanssa keskustelua ei synny ja hän ei muista minua. En osaa oikein suhtautua sellaiseen ihmiseen. Ehkä syy miksi en ole hoitoalallakaan.
Mutta niinhän se on että ihmiset eivät koskaan ole tyytyväisiä siihen mitä on. Inhottavaan anoppiin ollaan vihoissa ja taas mukavakaan ei ole hyvästä. Ja helposti tämä aihe tuntuu täällä heti kuumenevan.
Siitä hyvä tilanne on anoppini suhteen että hän on hyvin iloinen ihminen ja on kaikkeen tyytyväinen ja pienikin juttelu saa kasvot hymyyn hänellä.
Anoppisi ei voi sairaudelleen mitään,niin ymmärsin,eli hän ei ole ilkeyttään tuollainen?Meistä jokainen saattaa olla vastaavassa tilanteessa esim.muutaman vuoden päästä.Odotammeko me silloin ymmärrystä omaisilta ja tutuilta?Nyt odottaisimme,mutta jos sairastuisimme itse sellaiseen sairauteen,että emme enää tiedä asioita emmekä tunne ihmisiä,niin mehän emme sitä siinä tilanteessa itse edes välttämättä tiedosta.Me emme silloin muista,oliko tuo tuttu ihminen vai ei,kenet näin eilen.Hyvä jos tiedostamme missä olemme nyt.Siksi minun neuvoni on,jos mahdollista,niin ole niin kuin on teidän suhteenne,hän on sinun omaisesi miehesi kautta.Tuskin hänellä niitä ihmisiä siellä lappaa tungokseen asti,suomalaiset ovat yleisesti sellaisia,että häipyvät viereltä kun tällaista tulee.On myös ilo tuntea toinen ihminen niin kauan kuin siihen pystyy,vaikka toinen ei enää tunnekaan.Pääasia on sillä,kuinka itse käyttäytyy.Sitten kun häntä ei enää ole,niin sinua helpottaa se,että olit hänelle miniä,et vieras ihminen,vaikka hän ei sitä tiennytkään.