Mistä se kertoo, että aina kun onnistun tekemään läheistä tuttavuutta jonkun naisen kanssa, niin lopulta ilmenee että se on mua 3 tai 5 tai 2 vuotta vanhempi...? Ja mahtaako tuollasella ikäerolla olla edes niin kovin väliä ihmisten mielestä? Olen itse nyt 22, eli vapunkin seurauksena syntymäisillään oleva juttu on mua 5 vuotta vanhemman tytön kanssa.
Itseä pelottaa lähinnä orastava kolmenkympin kriisi ym jutut, olen kyllä valmis suhteeseen, muttamutta... Joku tässä nyt epäilyttää. Kommentoikaas.
Itseä pelottaa lähinnä orastava kolmenkympin kriisi ym jutut, olen kyllä valmis suhteeseen, muttamutta... Joku tässä nyt epäilyttää. Kommentoikaas.
Vastaukset 5
Vanhimmat
...en osaa sanoa, mutta eräällä mun tuttavapariskunnalla ikäero on 6 vuotta, siis niin että nainen on 33 ja mies 27 alkoivat seurustelemaan miehen ollessa 20 ja naisen olessa 26. Hyvin menee ja kaksi naperoakin on maailmaan saatettu.
Joka suhteessa tulee olemaan kriisejä joista päästään tai ei päästä yli. Nykyään vaan on se iloinen puoli että suhteesta pääsee pois jos on ihan helvettiä. Toista oli ennen kun avioerot eivät olleet vaihtoehto, eli siinä sitten oltiin miellytti tai ei.
Ärsyttää se että nykyään kauhistellaan avioerojen suurta määrää. Nykyään voi erota, ennen ei voinut. Avioerot yleistyivät jossain siinä välissä mutta sosiaaliset paineet ja vanha ajattelutapa usein estivät eron, joten erot eivät olleet niin yleisiä.
Ei kai tuohon voi muuta sanoa kuin että elämä on.
Minulle kävi taannoin niin, että muuan herrashenkilö heittäytyi yllättäen juttusille, ja juttutuokion päätteeksi vaihdettujen sähköpostiosoitteiden kautta ehdotti suoraan jonkinasteista vakihoitosuhdetta, sinänsä kyllä oikein tyylikkäitä ja luovia kiertoilmauksia käyttäen. Valitettavasti vaan kyseinen herra oli 8 vuotta nuorempi kuin mitä itse olen, enkä tällä hetkellä koe kovinkaan mielekkääksi tai tarkoituksenmukaiseksi käyttää aikaa ja energiaa jne pelkkään seksisuhteeseen, etenkään kun en oikein osaa erottaa seksiä ja tunteita toisistaan, ja kun kyseinen seksikumppani tuskin olisi ollut oikeasti potentiaalista poikaystävämateriaalia.
Eikä tuo ollut edes ensimmäinen kerta, kun itseäni huomattavasti nuorempi mies osoitti kiinnostusta minua kohtaan.
Tiedän toki, että ikä on vain numeroita, eikä rakkaus loppujen lopuksi katso ikää... Mutta, rajansa siinäkin asiassa sentään.
Itse olen aina vieroksunut ajatusta, että seurustelisin itseäni nuoremman kanssa (2 vuotta nuorempi on jo liikaa). Viime aikoina olen kuitenkin alkanut vähän miettimään asiaa..ei kai sillä ikäerolla luulis olevan kovin paljoa merkitystä. Kyllähän tuo juttu luistaa muutaman vuoden nuorempien tyttöjenkin kans (siis tarkoitan vaan kaverimielessä :) ), niin miksei se vois luistaa poikienkin kans. Vappuna tuli ehkä vähä ihastuttua itseäni noin 4 vuotta nuorempaan poikaan...joten asian pohdiskelu on vaan omalta osaltani vilkastunu. Tässä tapauksessa suhteen muodostuminen on kuitenkin hyvin epätodennäköistä suuren välimatkan vuoksi...mutta onpahan mielessäni kuitenkin pyörinyt ajatus, entä jos tilanne olisi toinen. Ehkä tässä pitää alkaa vaan rohkeasti tutustumaan vastakkaiseen sukupuoleen tuijottamatta liikaa ikään..ehkä joskus loppuisi tämä sinkkuilu!
muutaman vuoden ikäero ei ole paha. Itse olen
Asia ei ole ongelma, jos et siitä ongelmaa tee.:)