Satuinpas tänne, anoppien haukkumispalstalle !
Minulla oli aikoinaan ihana mummo, isäni äiti, rakastin häntä valtavasti, viihdyin hänen luonaan..
Minulla on rakas äiti, yhtä itsepäinen kuin oli mummoni. Olin kerran lapsena todistamassa heidän riitaansa, kun he haukkuivat toisiaan. Se oli kamala tilanne, kaksi minulle tärkeää ihmistä siinä lateli totuuksia toisistaan. No mummo oli hankala joskus, mutta hän oli eri tavalla mukava, hauska, lapsia rakastava. Äiti on äiti, aina tärkeä lapsille.
Sen pahan riidan jälkeen he vihoittelivat, eivät puhuneet toisilleen, eivätkä käyneet toistensa luona. Minä kärsin siitä, valtavasti ! Ja voi sitä päivää, kun äitini sitten vihdoin ja viimein tuli mummon synttäreille, se oli minulle ilonpäivä. Koskaan he eivät enää tulleet kovin hyvin toimeen, mutta kunnioittivat toisiaan. Mutta se vihoittelu kesti parhaimman ajan lapsuuttani ja nuoruuttani. Harmi.. miksi he olivat sellaisia jästipäitä ? Kumpikin ihan hyviä ihmisiä.. ei mummo ollut paha, ei äitikään.. he eivät vaan kyenneet nousemaan sen kaiken yli ja pyytämään anteeksi sanojaan.
Mutta onneksi äitini oli niin viisas, että ei milloinkaan kieltänyt minua menemästä mummolaan, vaikka jossain vaiheessa kai melkein asuin siellä kesät. Ei koskaan hän haukkunut mummoa minulle ja
siitä olen hänelle erittäin kiitollinen. Silloin olisin joutunut valitsemaan, kahden rakkaan ihmisen välillä.
Joten miniät, anopit sun muut, muistakaa tämä. Voi olla, että se hirmuanoppi onkin lapsellenne oikeasti hyväksi ja rakas !
Minulla oli aikoinaan ihana mummo, isäni äiti, rakastin häntä valtavasti, viihdyin hänen luonaan..
Minulla on rakas äiti, yhtä itsepäinen kuin oli mummoni. Olin kerran lapsena todistamassa heidän riitaansa, kun he haukkuivat toisiaan. Se oli kamala tilanne, kaksi minulle tärkeää ihmistä siinä lateli totuuksia toisistaan. No mummo oli hankala joskus, mutta hän oli eri tavalla mukava, hauska, lapsia rakastava. Äiti on äiti, aina tärkeä lapsille.
Sen pahan riidan jälkeen he vihoittelivat, eivät puhuneet toisilleen, eivätkä käyneet toistensa luona. Minä kärsin siitä, valtavasti ! Ja voi sitä päivää, kun äitini sitten vihdoin ja viimein tuli mummon synttäreille, se oli minulle ilonpäivä. Koskaan he eivät enää tulleet kovin hyvin toimeen, mutta kunnioittivat toisiaan. Mutta se vihoittelu kesti parhaimman ajan lapsuuttani ja nuoruuttani. Harmi.. miksi he olivat sellaisia jästipäitä ? Kumpikin ihan hyviä ihmisiä.. ei mummo ollut paha, ei äitikään.. he eivät vaan kyenneet nousemaan sen kaiken yli ja pyytämään anteeksi sanojaan.
Mutta onneksi äitini oli niin viisas, että ei milloinkaan kieltänyt minua menemästä mummolaan, vaikka jossain vaiheessa kai melkein asuin siellä kesät. Ei koskaan hän haukkunut mummoa minulle ja
siitä olen hänelle erittäin kiitollinen. Silloin olisin joutunut valitsemaan, kahden rakkaan ihmisen välillä.
Joten miniät, anopit sun muut, muistakaa tämä. Voi olla, että se hirmuanoppi onkin lapsellenne oikeasti hyväksi ja rakas !
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mitäs jos mummo onkin kaappijuoppo tai alkoholisti?
Kaappijuopot kai ne pahimpia, ei ymmärrä miksi lasta ei saa hoitaa, ja silmille tullan. "mitään ongelmaahan" mummuparalla ei ole. Omille ystäville haukutaan miniää vaikka miksi, he ei tiedä mummun kaappijuoppoudesta.
Hankala tilanne, juopunut ihminen ei ole oikea ihminen hoitamaan lasta, väliaikaisestikaan. Vanhemman tehtävä on suojella lasta sellaiselta, joten kaipa silloin ei ole muuta keinoa kuin olla läsnä mummon ja lapsen tapaamisessa tai muutoin varmistaa, että viinaa ei läträillä niissä tilanteissa. Mutta tämä samahan pitäisi varmistaa kaikkien lasta hoitavien suhteen. Varmaan on myös niin, että lapsella ei ole hyvä olla juopuneen kanssa, ei mummon, papan tai äidin tai isän. No tietysti riippuu ihmisestä, mutta alkoholisti ei ole luotettava, se on siinä se juttu.
Heh.. sattui "hyvin", olen juuri pari päivää sitten yrittänyt pelastaa yhtä alkoholistiystävääni töppäilemästä, totesin, että mahdoton tehtävä. Valitettavasti !
eiköhön nämä ongelmat aina kuiteskin johdu siitä aviopuolison ja hänen äitinsä sairaalloisesta riippuvuussuhteesta.
Miehen ryhdistäytyessä ja osoittaessa äidilleen puolisonsa ja oman lapsensa tärkeyden alkaa vääntö, jossa on lapsenlapsetkin mukana.
Meillä mummo alkoi piikittää minun jälkeeni tytärtämme ja sitten kun hänkin kieltäytyi ottamasta tätä huomionosoitusta itseensä alkoi vihanpito omaan poikaan.
On myös mummoja joita ei jälkikasvu edes kiinnosta kun se suuri äidinrakkaus, joka saattaa olla myös valllan käyttöä, vie kaiken energian j a on elämän ainut sisältö.
Puolisot samalla kun hoidatte lastanne, huomioikaa myös parisuhde. Jos oma elämä on tyydyttävää ja rikasta vanhuksena saa lapsennekin nauttia rauhassa omasta , valitsemastaan perheestä..
Nämä riitelijät ja anoppien ja miniöiden vihaajat ovat itse sellaisista perheistä, missä ei ole ollut mukavaa mummua, jonka luona lapsen oli kiva käydä.
Moni muistaa mummulakäynnit ihanina. Mummu passasi ja oli koko ajan läsnä, laittoi ruokaa, leipoi.
Jos mummula oli maalla, aurinko paistoi koko ajan. Tuulikaapissa oli riepumatot ja ikkunoissa surisi kärpäsiä. Pääskyset kirskuivat pihanurmikon yläpuolella.
Vinttikamarissa vanhoja Kotiliesiä.
Näillä riitelijöillä ei ole hyvää muistoa mummuista, sillä jos olisi, he soisivat samat kokemukset omille lapsilleen.
Lapset tässä eniten menettävät.
Olen itse ollut samassa tilanteessa. Äitini äiti (mummoni) haukkui isääni, eikä isäni halunnut olla mummoni kanssa tekemisissä. Kuitenkin isäni oli fiksu, eikä (juurikaan) puhunut mummostani pahaa. Mummoni sekä isäni olivat minulle tosi rakkaita ja minua harmitti, kun isäni ei tullut mummoni luo kylään. Nyt kun mummoni on vanha, isäni on ollut helpompi antaa hänelle anteeksi, ja olen ollut iloinen kun isäni taas käy mummon luona kylässä. Jälkeenpäin isäni on katkerana kertonut, miten se satutti, kun kukaan ei ymmärtänyt miten mukavan oloinen mummoni on voinut hänelle olla todella ilkeä.
Itse olen nyt yrittänyt ajatella kuinka vaikeaa poikaystävälläni on olla anoppini ja minun välissä, kun riitelemme. Poikaystäväni rakastaa minua, mutta äiti on hänelle aina tietysti äiti. Ja olisihan kaikkien etujen mukaista, jos tulisimme toimeen. Yritän otta vaarin keskustelun aloittaneen vinkeistä.