Äijät kertokaas ny tyttöimmeisel, mites tää suurinpiirtein menee…
Näette kiinnostavan tytön, teette liikkeen ja homma alkaa…asiat etenee, olette paljon yhteyksissä, näette ja tuntuu kenties hyvälle.
Näette vaivaa, puhutte kauniita ja sit tytteli alkaa kiinnostumaan ja sitten mies päättää kadota näköpiiristä.
Kysymys siis kuuluu, mitä ihmettä tapahtuu?
Voiko yhtenä päivänä tunteet muuttua? Minkälaisen ahaa elämyksen koette?
Ei kiinnosta, ei tuu mitään, en halua mitään, saavutettu, mikä saavutettu?
Ja mitäs sitten tapahtuu?
Unohdatteko ko ihmisen kokonaan? Ette halua ajatella? Arvostitteko kyseistä ihmistä ollenkaan? Oliko ihastumisenne missään vaiheessa todellista? Harmittaako? Kaduttaako koskaan?
Ja entä tulevaisuudessa?
Jos takana on kuitenkin myös kaveruutta? Voiko kaveruus enää jatkua? Vai pyyhkiytyykö ihminen kokonaan?
Kummallista, perin kummallista =)
Näette kiinnostavan tytön, teette liikkeen ja homma alkaa…asiat etenee, olette paljon yhteyksissä, näette ja tuntuu kenties hyvälle.
Näette vaivaa, puhutte kauniita ja sit tytteli alkaa kiinnostumaan ja sitten mies päättää kadota näköpiiristä.
Kysymys siis kuuluu, mitä ihmettä tapahtuu?
Voiko yhtenä päivänä tunteet muuttua? Minkälaisen ahaa elämyksen koette?
Ei kiinnosta, ei tuu mitään, en halua mitään, saavutettu, mikä saavutettu?
Ja mitäs sitten tapahtuu?
Unohdatteko ko ihmisen kokonaan? Ette halua ajatella? Arvostitteko kyseistä ihmistä ollenkaan? Oliko ihastumisenne missään vaiheessa todellista? Harmittaako? Kaduttaako koskaan?
Ja entä tulevaisuudessa?
Jos takana on kuitenkin myös kaveruutta? Voiko kaveruus enää jatkua? Vai pyyhkiytyykö ihminen kokonaan?
Kummallista, perin kummallista =)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Epäilemättä sellaisia pelimiehiäkin on, joita kiinnostaa vain naisten hurmaaminen ja "saalistaminen" eikä rakkaus. Mutta heitä on kuitenkin loppujen lopuksi aika vähän.
Suurempi ongelma miesten kannalta on se, että naiset ilmaisevat kiinnostustaan usein niin vastenmielisellä tavalla.
Kun suhde on aluksi epävarmalla ja odottavalla pohjalla, tapaamiset sujuvat luonnollisen leppoisasti, eikä kumpikaan vaadi toisiltaan liikoja. Tapaillaan silloin tällöin, lähetellään romanttisia viestejä, käydään ulkona ja sekstaillaan omituisissa paikoissa kun mieli tekee.
Mutta kun nainen tosissaan kiinnostuu miehestä ja päättää sitoutua tähän, hän alkaa usein päsmäröidä liikaa. Mies ahdistuu, kun hän huomaa, että nainen pyrkii muokkaamaan hänen elämäänsä. Yhtäkkiä aikataulu pitäisikin laatia naisen ehdoilla. Ylityötunteja pitäisi vähentää ja onko se jokavuotinen miesten kalareissu Penan mökillekään loppujen lopuksi niin tärkeä?
Sitten nainen alkaa ehdotella, miten miehen tulisi pukeutua ja huomaa miehen asunnossakin monenlaisia puutteita, jotka korjaamalla asunnon saisi muka viihtyisämmäksi. Nainen tuo mukanaan Ikean ja Jyskin kuvastoja, joista hän on löytänyt verhoja ja vuodevaatteita, jotka hänen mielestään sopisivat loistavasti miehen asuntoon. Jääkaappiin alkaa ilmestyä olutpullojen ja makkaran tilalle fenkolia, tofua ja kirsikkatomaatteja.
Tässä vaiheessa miehelle iskee paniikki. Hän huomaa, ettei kelpaakaan naiselle sellaisenaan, vaan nainen haluaa muuttaa häntä tarpeittensa mukaiseksi. Miehen ihastuminen oli todellista, mutta mies olisi halunnut kaiken pysyvän -rakkautta lukuunottamatta- ennallaan. Miehen "projekti" naisen suhteen päättyy rakastumiseen, mutta useimmilla naisilla projekti vasta alkaa siitä. Tässä on nähdäkseni suurin syy miesten paniikkiin ja etääntymiseen.
Lisäisin vielä, että nainen kun saa ajankuluessa miehen muuttumaan (pukeutuu naisen maunmukaan, sisustanut kodon naisen ideoiden mukaan, lopettanut harrastuksensa, katkaissut yhteydet Penaan ja muihin kavereihinsa... yms.).
Niin silloin nainen toteaa miehen muuttuneen tylsäksi. Joo ja sitten nainen alkaa etsimään uutta mielenkiintoista miestä. Lienee sitä kuuluisaa naisen logiikkaa.
Arvon neidit\naiset eivät vain voi ymmärrä ajatella, että kuka se siitä miehestä tylsän muokkasi.
Olisko ollut se peilistä näkyvä "enkeli"?
ja pätee toisinki päin.
Mieskin osaa saman jutun, kumppanin muokkaamisen nimittäin.
Se etenee vaan vähä eri strategialla.
Jotenkin huomaamattomasti perustuen usein miehen määräävämpään egoon parisuhteessa.
Varsinkin jos itse on sellainen myötäilijä-taivaanrannanmaalariunelmoija...
Jossain vaiheessa sitä huomaa muuttuneensa tunnistamattomaksi jopa itselleen ja on pakotettu ottamaan hatkat, jos aikoo nimittäin elää yhtään tyydyttävää elämää, ja sellasen ahdistusfiiliksen iskiessä on ihan sama onko suhde kestänyt 2 tai 12 vuotta......
Miten sitä osais elää yhdessä jonkun kanssa niin, että molemmat sais olla mahdollisimman paljon omia itsejänsä ja silti homma toimis, tiedä häntä...
Ehkä tässä iän myötä taidot kypsyy.
kauhiaa...olemmeko me naiset todellakin tuollaisia. Ehkäpä =) Itse en mielestäni ainakaan ala muokkaamaan miehiäni, mutta se on myönnettävä, että aikakäsitykseni on hyvin hyvin erilainen. Se, että mies voi olla päiväkausia itsestään ilmoittamatta tarkoittaa minulle hyljätyksi tulemista (hmm...no ehkä menneisyyskin on jättänyt jälkiään) Siitä päästäänkin seuraavaan kysymykseen, että mitä miehelle näiden päivien aikana tapahtuu, kun ei olla yhteydessä? Onko elo vaan yleistä rallattelua ja sitten, kun tulee kultaa ikävä niin ilmoitetaan? Tälläiset katkot havaittu siis yleensä alkuvaiheessa. Mitäs jos ilmoittelu katkeaa pidemmäksi aikaa johtuen elämäntilanteesta tms. Palataanko sieltä, jos vielä ajattelee toista?
Palaisin vielä myös siihen aloitusviestiini. Suurin kysymykseni lienee, että voiko tunne yhtäkkiä vaan kuolla?Voiko mies vain luulla olevansa ihastunut?Olla liian ihastunut?Pelästyä?Kadota?Ajatella, että olipa tyhmä ämmä, ei jaksa olla yhteyksissä?
Hah...anteeksi, mutta on paljon kysyttävää =)
että toisen kiinnostuksen hallitsemisesta saa jonkinlaista tyydytystä.
Nautithan sinäkin kun mies osoittaa kinnostusta ja puhelee kauniita. Annat touhun jatkua koska se miellyttää sinua. Et kuitenkaan välttämättä itse halua antaa mitään, vaan mietit ja puntaroit kannattaako sinun heittää vettä myllyyn. Tunnet olevasi tilanteen herra ja määrääväsi tahdin. Sitten vihdoin päättäessäsi antaa hieman takaisinkin on jo liaan myöhäistä, sillä koko touhu on muodostunut kissa-hiiri-leikiksi.
Onko käynyt mielessä että se mieskin tykkää leikkiä tavoiteltavaa ja suosittua?
Jos teillä toisaalta olisi ollut selkeä kaksinpuolinen yhteydenpito ja kiinnostus alusta pitäen, niin kysehän ei olisi leikistä. Siitä miehen saalistusvaistosta jauhaminen on vanhanaikaista. Suurin osa ongelmista ovat älyllisemmällä tasolla.
Peliähän tämä elämä vain on... ja yhtä suurta illuusioita
On ihanaa saada kehuja ja olla ihailtu, mutta itse en hae minkäänlaista suhdetta tavoitellakseni vain näitä asioita. Ja kyllä, tiedän varsin hyvin, että miehetkin nauttivat näistä asioista ja minä koen heille näitä asioita tarjoavani. En silti suutele maata kenenkään jalkojen alla, mutta osaan ja haluankin olla hellä ja sanoa kauniita asioita, mikäli niitä tarkoitan =) se tässä vaan onkin muodostunut kysymykseksi, että kun heille sitten alan avautumaan, niin tapahtuu jotain...hups ja pois. OHO??? Myönnettäköön, että ei minua heti lueta kuin avointa kirjaa ja olen aika rohkea ja tekevä nainen, mutta onko se sitten hyvä syy jättää pelimiehen tavoin??? Minusta vaan välillä tuntuu, että miehet, jotka minua lähestyvät tuntuvat ihastuvan minuun ihan vallan kamalasti ja kun itse ihastun, niin toivotellaan hyvät kesät =)
OHO???
Ehkä vain mies ei jaksanut lämmitellä ja lämmitellä maailman tappiin. Sitten tuli toinen nainen joka pokasi miehen.
Luu jää käteen jollei itse toimi. Sitä sitten on taas turha porata muille kun ei itse tehnyt yhtään mitään mikä olisi voinut aloittaa maailman parhaan ihmissuhteen.
Näinhän se menee...
Mutta omassa tapauksessani olen ollut mukana yhtälailla tai mistä minä edes tiedän, mitä mies tunsi...sanoi, mitä sanoi ja nyt sitten teki, mitä teki. Minä sanoin, että haluan nähdä ja odotin hänet vielä näkeväni =) Kurjaa, että minä näin toimivan suhteen ja hyvät kemiat, mutta toinen ei. Lienee oman tiensä kulkija ja nyt haluaa minut pois kokonaan elämästään. Höh!
maailmassa riittää. Tiedä sitten mitä pirua ne hakevat, mutta oikeata suhdetta eivät ainakaan, ainakaan juuri sinun kanssasi.
Sussa ei varmaan ole mitään muuta vikaa kuin se, että menet ansaan kerta kerran jälkeen. Kyllä nuo tuollaiset miehet vaistoavat, että ketä voi kusettaa.