Maksan mieheni laskut.
Pidän huushollin kunnossa, ostelen kaikkea kivaa kalusteista digiboxeihin.
Näin teen koska tienaan hyvin ja mies on työtön.
Annan hänelle rahaa, hän käyttää autoani.
Seksiä saa ja paljon, aina niin halutessaan ja jopa aamulla ennen töihin menoani saatan herättää hänet mitä ihanimmilla tavoilla:-)
Pidän itseni kunnossa, käyn kuntosalilla, olen nätti ja hoikka.
Rakastan häntä kovasti.
Mutta, mutta..suhdettamme vaivaa mustasukkaisuus.
Huomasin tässä parina päivänä vuoden seurustelun jälkeen kuinka väsynyt, voimaton ja surullinen olen. Mahdollistan hänelle kaiken mutta silti saan syytöksiä niskaani olemattomista asioista.
Minulla ei saisi olla miespuolisia kavereita. ( työ- ym kavereita)
En saa edes näitä roskapostikiertoviestejä laittaa tuntemilleni ihmisille existä puhumattakaan. Itsellä takana 10 vuoden parisuhde, miehellä lyhyitä max 2 vuoden suhteita.
En saa katsoa hänen mieskavereitaan jos tuleva kylään koska "onko teillä jotain peliä menossa kun noin aktiivisesti osallistut keskusteluihin?"
Olen kuin zombie kun miehen kavereita kylässä.
En puhu, en katso heitä, tuijotan vain telkkaria.
Nyt olen masentunut ja surullinen. Syytöslista on pitkä. Epäilyt loputtomia. Murenen ja hajoan. Elämänilo on poissa. Hän on aina mukana: kaupassa, kavereilla, vie ja hakee minut töihin omalla autollani. Minua vahditaan lakkaamatta.
Sairasta on, tiedän. Minua ahdistaa, ei ole tilaa hengittää.
Hän tutkii kännykkäni. Itse ei tulisi mieleenikään hänen kännykkäänsä tutkia.
En ole ikinä ollut näin sairaassa suhteessa. En tiedä mitä teen. Rakastan häntä sillä hänellä on niitä ihania rakastettavia puoliaan.
Muuttuuko tällainen ihminen? Kokemuksia? Olenko liian kiltti? Hän ei edes etsi töitä vaan maksattaa koko elämänsä minulla. Nyt hän suunnittelee ulkomaanmatkaa, tietty minun rahoillani. Asiasta olen maininnut, eikös se käy jo miehisen itsetunnon päälle jos nainen aina maksaa kaikki? Hän sanoo että rahat ovat yhteisiä kun yhdessä asutaankin..huhhuijaa.
Pidän huushollin kunnossa, ostelen kaikkea kivaa kalusteista digiboxeihin.
Näin teen koska tienaan hyvin ja mies on työtön.
Annan hänelle rahaa, hän käyttää autoani.
Seksiä saa ja paljon, aina niin halutessaan ja jopa aamulla ennen töihin menoani saatan herättää hänet mitä ihanimmilla tavoilla:-)
Pidän itseni kunnossa, käyn kuntosalilla, olen nätti ja hoikka.
Rakastan häntä kovasti.
Mutta, mutta..suhdettamme vaivaa mustasukkaisuus.
Huomasin tässä parina päivänä vuoden seurustelun jälkeen kuinka väsynyt, voimaton ja surullinen olen. Mahdollistan hänelle kaiken mutta silti saan syytöksiä niskaani olemattomista asioista.
Minulla ei saisi olla miespuolisia kavereita. ( työ- ym kavereita)
En saa edes näitä roskapostikiertoviestejä laittaa tuntemilleni ihmisille existä puhumattakaan. Itsellä takana 10 vuoden parisuhde, miehellä lyhyitä max 2 vuoden suhteita.
En saa katsoa hänen mieskavereitaan jos tuleva kylään koska "onko teillä jotain peliä menossa kun noin aktiivisesti osallistut keskusteluihin?"
Olen kuin zombie kun miehen kavereita kylässä.
En puhu, en katso heitä, tuijotan vain telkkaria.
Nyt olen masentunut ja surullinen. Syytöslista on pitkä. Epäilyt loputtomia. Murenen ja hajoan. Elämänilo on poissa. Hän on aina mukana: kaupassa, kavereilla, vie ja hakee minut töihin omalla autollani. Minua vahditaan lakkaamatta.
Sairasta on, tiedän. Minua ahdistaa, ei ole tilaa hengittää.
Hän tutkii kännykkäni. Itse ei tulisi mieleenikään hänen kännykkäänsä tutkia.
En ole ikinä ollut näin sairaassa suhteessa. En tiedä mitä teen. Rakastan häntä sillä hänellä on niitä ihania rakastettavia puoliaan.
Muuttuuko tällainen ihminen? Kokemuksia? Olenko liian kiltti? Hän ei edes etsi töitä vaan maksattaa koko elämänsä minulla. Nyt hän suunnittelee ulkomaanmatkaa, tietty minun rahoillani. Asiasta olen maininnut, eikös se käy jo miehisen itsetunnon päälle jos nainen aina maksaa kaikki? Hän sanoo että rahat ovat yhteisiä kun yhdessä asutaankin..huhhuijaa.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Muuttuuko tällainen ihminen?
Ei varmaan muutu, kauhee röyhkimys !
Olenko liian kiltti?
Olet liian kiltti ja lisäksi hiukan tyhmä - anteeksi, mutta oli pakko sanoo noin.
Älä kato enää moista! Sehän käyttää sua hyväksi!! Itsellä se tilanne kans, että mies on rakastettava ja osaa olla niin ihana välillä.. Mutta hän on jollain tavalla narsistinen, ja minä uhri.
Nyt syytän itseä täällä kun otin hänet takaisin aikoinaan kun LUULIN ja USKOIN että hän muuttuisi, EI NE MUUTU! Luonne on mikä on!
Että mulla vituttaa...
Ei sille mitään voi että on työttömänä, mutta jos minkä ihmeen takia tarvisi vahtia sitä naistaan. Et ole velvollinen mielestäni antamaan puolia rahoistasi äijällesi jos ei edes viitsi hakea töitä.
Pummit pois nurkista! Niin Miehet kuin naisetkin.
on todellinen hyväksikäyttäjä. Tuollaisia mahtuu tähän maailmaan 13 tusinaan. Ei se siitä muutu, homma menee pahemmaksi. Tuo ulkomaanmatkakin on sellaista 'rajan hakua', mies katsoo mihin asti annat periksi. Koko kirjoituksessasi paistaa se asia esille, että hän ei ajattele kuin pelkästään omaa itseään. Minusta sinun olisi parasta laittaa pikainen ero vireille, ja alkaa rakentaa elämää uudelleen.
avulla hän pitää sinut (elantonsa) itsellään.
Pieni mustasukkaisuus menee ehkä heikon itsetunnon piikkiin, mutta kohtuus kaikessa. Siis myös raha-asioissa ja toisen elättämisessä.
Jotakin sä saat siitä, että tollasta jaksat sietää, eihän sitä nyt kukaan ilman palkintoa...
joillekin ei ikinä riitä mikään.
Sä kyllä kuulostat olevan aika huolestunut rahoistasi. Mä olen aina luullut että naiset ei ole niin pinnallisia, että rahalla olisi merkitystä;)
"Rakastan häntä sillä hänellä on niitä ihania rakastettavia puoliaan. "
Mua todella kiinnostaisi tietää mitä nämä ovat.
Olis ihan mielenkiintosta saada vaikka viiden kohdan lista niistä rakastettavista puolista. Laita vaikka kymmenen jos niitä löytyy...
Ei muuta kuin etelän matkaa varaamaan.
:pyörittelee silmiään:
Ihan samoja ovat joita ystävätkin ovat tuossa pitkin vuotta viestitelleet.
Minusta ei ole mitään pahaa siinä jos ostelen kaikenlaista. Mutta siinä on pahaa jos hän maksattaa minulla omat laskunsa (pystyisi ne maksamaan omista rahoistaankin).
Tämä ei ole provo vaan totisinta totta.
Hän on eristänyt minut ystävistäni. Asun hänen asunnossaan, joten vuokraa en maksa.
Hän on eläin- ja lapsirakas. Hellä. Herkkäkin omalla tavallaan. Älykäs. Mutta, mutta..hänellä on päivät aikaa tehdä jotain. Ei tee kotitöitä. Ei ikinä siivoa. Minä teen kaikki töiden jälkeen.
Lisäksi hänellä on päihdeongelma. Tissuttelee olutta miltei päivittäin. Ostaa ne omilla rahoillaan koska tietty mahdollistan sen maksamalla kaiken muun.
Ajattelin alussa: ihanaa, hän välittää kun on noin pirun mustasukkainen. En tajunnut miten sairaaksi asiat menevät.
Eilen yritin tästä óngelmasta puhua mutta hän ei kuuntele eikä osallistu. Sama kuin mykälle puhuisi.Ahdistaa myös se, ettei hänen kanssaa voi oikein mistään keskustella.
Ammattikoulu takana, satunnaisia pätkätöitä, ei vuoteen ole hakenut mitään vaikka olen kannustanut kursseille ym.
Noo..joku sanoi että vaikutan tyhmältä. Se on tosi. Helvetin vaikeaa antaa itselleni anteeksi että tähän olen päätynyt. Hän onkoko suhteen aikana hokenut että "hän ei petä ja hän on sitä ja tätä ja tota.." Totta on että uskollinen on mutta kaikki muu olikin vain sanahelinää:-(
Toi mustasukkasuus ei laannu. Se lisii ajan kuluessa. Oma kokemus takana: lopussa ei saanut edes puhua puhelimessa oman äidin kanssa.
Ja ne joiden kanssa puhua sai, tuli kommentteja "mistä puyhuitte" ja "miks meni noi kauan puhelimessa". Enkä todella puhunut mitään maratonpuheluita.
Ja mykälle puhuminen; mä en usko että mies tosta muuttuu. Jos teillä ei oo keskusteluyhteyttä niin sitä tuskin enää syntyykään.
Voi Sinua !
:paijaa:
Puhelimessa puhumiset meillä hoituu siten että kaiutin pitäisi laittaa päälle että hänkin kuulee mistä keskustellaan.
En ole tähän suostunut. Lisäksi hän vaatii että minun täytyy lähettää kaikki sähköpostit kotikoneelle mitä minulle tulee töihin ystäviltäni.
Keskusteluyhteyttä ei tosiaan ole kun hän ei keskustele. Luulen että kuuntelee koska yrittää hyvittää aina seksillä tms.
Kuullostaa pahalta.
luettuani ketjua, että suurin ongelma taitaa juontua sinulle siitä, että et halua/voi myöntää, että suhteenne oli virhe ja nyt pyrit ylläpitämään suhdetta alentamalla itsesi tuohon tilanteeseen, jossa olet. Ehkä yrität luoda alitajuisen epätoivoisesti ja edelleen optimistisin ajatuksin kuvaa ulospäin, että teillä on suhde edelleen. Sisimmässäsi tiedät aivan taatusti vastauksen itsellesi, mitä sinun tulisi tehdä, jotta oma elämäsi asettuisi normaaliin tasapainoon.
Oletko koskaan miettinyt sitä kun sinusta tuntuu, että et saa paljoakaan suhteestanne ja eteesi kävelee normaali mies, joka kohtelee sinua normaalina naisena, niin ne pienet normaalit, normaalin miehen arkiset huomion rippeet, joita saat, tuntuvat taivaan lahjalta, koska vertaat sitä tällä hetkellä vallitsevaan tilanteeseesi, tai jos kuulet miehistä, jotka tekevät tasapuolisesti suhteen ja kodin eteen töitä, niin tuntuuko sinusta sisälläsi pahalta ja epäoikeudenmukaiselta oma tilanteesi? Jos vastasit kyllä, niin seisot kuilun reunalla ja on vain ajan kysymys, milloin se viimeinen kannatteleva pala sortuu jalkasi alta.
..kun toin tämän asian esiin. Tarkoittaa samaa kuin myönnän että kaikki on suurta kuplaa.
Jumalauta että vihaksi pistelee.
joka sinussa on, sillä se ilmenee tällä hetkellä VIHANA. Tuo vihan tunne on merkki, että sinussa on potkua vielä vaikka millä mitalla ja sen takia jaksat edelleen "rakastaakin". Jos jaksat vihata ja rakastaa, jos vituttaa ja puret hampaita yhteen kädet nyrkkiin puristettuina, niin tunnet terveesti ja ilman voimia et kykene tuntemaan paljon mitään.
Vihasta seuraava vaihe on syyllisyys, riippuvuus ja tunteeton tila, seuraavana on syvä masennus ja itsetuhoinen ajattelu. Älä odota, vaan suuntaa voimasi ja energiasi oikeaan paikkaan, eli itsesi suojelemiseen.
Juuri tällaista potkua tarvitsen ja toisten sanomana. Jotta saan näille mun tuntemuksilleni oikeutuksen.Rohkeutta siihen että voin lähteä ja jättää hänet.
Uskallusta sanoa EI!
nyt vähän kunnioitusta. Ja jos sitä ei heru, on aika katsella muualle. Siinä vaiheessa kun suhde tekee sairaaksi ollaan jo tosi ongelmissa ja ratkaisuja pitäisi ruveta etsimään.
Kysy, miksei hän arvosta kaikkea mitä sinulta saa. Hänellä olisi paljonkin syitä olla kiitollinen! Sano, että sinusta tuntuu kuin hän käyttäisi sinua hyväkseen.
Vaikka hänellä ei ole töitä, niin jotain tekemistä olisi hyvä olla. Ihan mielenterveyden takia eikä elämän sisältökään ole mikään vähäpätöinen asia. Ehkä se oman elämän puute aiheuttaa mustasukkaisuutta.
Voi myös olla, että hän on laskelmoiva hyväksikäyttäjä ja sen saat varmasti selville nostamalla asiat käsittelyyn. Ja siinä tapauksessa hänen on syytä etsiä joku toinen kupattavaksi.
..juuri sitä että tämä tie on lopussa.
SAnoin hänelle aamulla että kaikkeni olen antanut ja tehnyt eteesi. Tunnen vain henkistä pahaa oloa. Olen saanut tuntea itseni rakastetuksi, olen saanut paljon hellyyttä ja hyvää seksiä mutta muuta en sitten ole saanutkaan.
En kaipaa mitään materialistista. Kaipaan keskusteluja, tervettä parisuhdetta, tilaa hengittää molemmille. Aikaa ja tilaa.Arvostusta.
Sanoin hänelle ettei ole enää mitään järkeä jatkaa. Puhutaan luottamuksesta jota ei ole. Ilman sitä ei ole mitään perustetta mille ylipäätänsä mitään rakentaa. Ei toista voi hallita, kahlita ja omia tuolla tavalla.
Tukahduttaa. Sanoin että itselles oikein isoa kuoppaa kaivat sillä minun mittani on nyt täynnä ja jos vuosi ollaan yhdessä oltu eikä hänen puoleltaan luottamusta vieläkään ole niin sitten heitän hanskat naulaan.
Tuntuu pahalta mutta en voi elää tällä tavalla enää:-(
Älkää nyt vaan leimatko kaikkia työttömiä miehiä tuollaisiksi hyväksikäyttäjiksi! Vain osa tekee tuollaista kuin aloittajan tapauksessa.
Työttömiäkin on olemassa ihan kunniallisia. Itse olen työtön mutta ei tulisi kuuna päivänä kyseeseen että edes kahvikupposen baarissa pummaisin naiselta!!!! Ei minun luonteellani. Jos ei omat rahat riitä niin mielummin olen ilman kuin pummaan naiselta!
No ei tietenkään leimata kaikkia työttömiä. Tää heebo nyt sattuu ap:n mukaan todella räikeen röyhkee !
Työttömyys ei ole rikos sentään:-)
Hain sillä sitä että hänellä olisi aikaa päivisin esim. vähän autella kotitöissä, kävis vaikka kirjastossa, treeneissä, tekis jotain mukavaa itselleen kun kerran aikaan on.
Ei se työttömyys ole itse ongelma.
Tiedän monta työtöntä miestä minäkin jotka ovat sanoneet että ovat mieluummin ilman kuin pummaavat naiselta. Minä tarjosin kerran persaukiselle miehelle pientä rahalainaa mutta hän sanoi että hän ei naiselta ota rahaa vastaan.
Jäi todella positiivinen kuva kyseisestä miehestä.
Ja mitä se "alkuhuuma" on? Kyllä vaikka olisi kuinka huumassa on ymmärrettävä milloin toinen on hyväksikäyttäjä ja narsisti, mitä miehesi todennäköisesti on. Ei alkuhuumia saa käyttää tekosyynä. Itse en mihinkään alkuhuumaan edes vajoaisi jos huomaisin miehessä hälyttäviä luonteenpiirteitä.
Perimmäinen syy miehesi mustasukkaisuuteen taitaa olla se, että hänellä ei ole lainkaan omaa, sinusta riippumatonta elämää. Tai ainakin sain käsityksen että hänellä on vain sinut ja kaljan tissuttelu ja ne satunnaiset kaverit jotka käyvät kylässä. Onko miehelläsi edes harrastuksia, käykö hän koskaan yhtään missään? Jokainen ihminen kaipaa omaa aikaa ja tilaa, erilaisia näköaloja, aktiviteetteja, haasteita ja tavoitteita elämäänsä. Nyt tuntuu kuitenkin siltä, että miehesi on tavallaan "laitostunut", tullut sinusta riippuvaiseksi. Hänkin on varmaan yhtä turhautunut ja ahdistunut kuin sinä ja se sitten näyttäytyy mustasukkaisuutena ja omistamisenhaluna.
Tekisit miehellesi palveluksen jos lopettaisit hänen hyysäämisensä ja pistäisit etsimään töitä ja ottamaan muutenkin vastuuta omasta elämästään. Miehesi on jo jotenkin eristäytynyt ja tottunut vain passiivisena olemaan, joten uusien haasteiden vastaanottaminen saattaa tuntua hänestä työläältä ja jopa pelottavalta. Mutta se on ainoa vaihtoehto. Muuten kasvatat miehestäsi ikuisen peräkammarinpojan ja uusavuttoman käenpoikasen joka ei enää osaa tehdä mitään ja joka saa paniikin jos hänen "kultaiset kahleensa" riistetään.
Itse käyn kuntosalilla (täytyy käydä aamuseitsemältä ettei herää epäilyt), ennen kävin ratsastamassa ja tanssiharrastuksissa (salsa ym.) ne ovat jääneet kun miehen mielestä minulla on liian vähän aikaa hänelle. Lueskelen paljon. Baareissa en ole koskaa tykännyt käydä ja joskus otan lasin pari viiniä, tai pari pulloa siideriä seuraksi.
Mies on aikaisemmin harrastanut aktiivisesti mm. itsepuolustuslajeja..olen yrittänyt kannustaa treeneihin mutta ei. Vuoden sisällä käynyt yhden kerran. Minustakin on tuntunut että hän jotenkin elää kauttani. Olen vienyt häntä lätkämatseihin kun töistä on Vip-liput kaikkine tarjoiluineen sinne, olen vienyt elokuviin, olen todellakin yrittänyt näyttää että hei, elämää on kodin ulkopuolellakin. Häntä ei vain kiinnosta. Hänen kaikki energiansa menee minun tarkkailemiseen.
Hänen exänsä kuulemma petti häntä ja siksi hän on mustasukkainen. Sanoin etten suostu kenenkään taakkoja niskassani kantamaan.Olen yrittänyt potkia häntä vaikka kavereiden kanssa baariin bilikselle jotta saisin edes pari tuntia itselleni. Ei niin ei.
Menee oikeasti pokka! Onko näin tyhmiä Muijia olemassa oikeasti?????
Asiat kehittyvät niin salakavalasti että kun ihmisestä alkuhuuman jälkeen alkaa kuoriutua mitä kummallisempia piirteitä niin sitä on aivan pihalla.
Tyhmä olen tai sinisilmäinen tai..tai..arvaapa vain miltä itsestäni tuntuu:-(
että jatkan tämän ihanan miehen kanssa ja annan anteeksi ja sitten se kerran sua pettää ja vihaat loppulämäsi miehiä! mutta jatka samaan malliin vaan!!!!!!
..aiemmin kyllä mutta nyt tuntuu että tämä on loppuun pelattu. Täytyy tapahtua tosi iso muutos ja äkkiä jotta voisin harkita vielä.
Mutta kaikkihan me tiedetään ettei näin käy..
Aivan järkyttävää että kaltaisiasi naisia ylipäätään on olemassa. Mies käyttää sinua hyväkseen 10-0 ja sinä vain pyörittelet päätäsi! Ei ihme että olet masentuntut! Koska alat huolehtimaan itsestäsi yhtä hyvin kuin muista? OLET ITSE elämäsi tärkein ihminen.
Heitä tuollainen "mies" pellolle. Miehen kuuluu olla se joka elättää ja pitää huolta. Ei ole oikein että kaiken lisäksi sinä vielä siivoat talonnekkin!
Toivottavasti kirjoituksesi oli provo.
Valitettavasti.
Ihan oikein vähän saada potkua persauksille tämän asian suhteen.
Narsismista olen lukenut ja mielessäni pohdiskellut kuukausitolkulla näitä juttuja.
Itseäni kiusaa se, että miestä ei tunnu vaivaavan tämä "hyväksikäyttö", no ei varmaan kun olen antanut asioiden näin mennä.
Kyllä varmaan minun kaltaisia naisia on ja paljon. Monet vaan jäävät elämään suhteeseen joka vie kaikki mehut ja hyvässä lykyssä kestävät väkivaltaa mitä tässä ei onneksi ole.
Olen vain antanut aikaa miehelle jotta hän muuttuisi ja uskoisi sen, että minuun voi luottaa.
Rahalla ei niin väliä koska sitä riittää.
Mistä tunnistan narsistin?
DSM.IV -luokituksen mukaan narsistinen persoonallisuushäiriöön kuuluu laaja-alaisia suuruuskuvitelmia (fantasian tai käytöksen tasolla), ihailun tarvetta ja empatian puutetta. Yleensä narsistinen persoonallisuushäiriö alkaa kehittyä varhaisaikuisuudessa ja esiintyy monissa yhteyksissä vähintään viidellä seuraavista tavoista:
1. Henkilöllä on suuret käsitykset itsestään (liioittelee lahjojaan ja saavutuksiaan, odottaa perusteettomasti muiden pitävän häntä ylivertaisena)
2. Keskittyy ajatuksissaan jatkuvasti mielikuviin rajattomasta menestyksestä, voimasta kauneudesta tai suuresta rakkaudesta
3. Uskoo olevansa erikoinen ja ainutlaatuinen ja kokee, että häntä ymmärtävät vain muut huomattavat henkilöt ja instituutiot, joiden kanssa hänen tulisi olla tekemisissä
4. Vaatii korostunutta ihailua
5. Kokee olevansa oikeutettu erikoiskohteluun ja saamaan toiveensa täytetyksi
6. Käyttää häikäilemättä muita hyväkseen
7. Ei kykene empatiaan: on haluton huomaamaan toisen tunteet ja tarpeet ja eläytymään niihin
8. Kadehtii muita tai uskoo muiden kadehtivan häntä
9. Käyttäytyy röyhkeästi muita kohtaan
Minun mieheni uskoo että hän tietää jopa mitä ajattelen. Hän "aistii". Hän parantaa käsillään eli hieroo ja muka löytää kaikenlaista kropasta.
Hän sanoi että on shiatsuhieroja mutta koskaan ei ole minulle sitä tehnyt vaikka kuulemma kaikki ovat puoli tuntia pökerryksissä hänen käsittelynsä jälkeen.
Hänellä on taito saada oloni tuntumaan tosi pahalta.
Ehkäpä hän sitten on tätä. Kuka tietää?
Tämä avasi silmäni näkemään luikuisten muiden samankaltaisten naisten kirjoitusten kanssa ymmärtämään, miksi sulan maan aikaan meillä täällä rakkaassa Suomessa ei istu puistoissa enempää laitapuolen kulkijoita.
Siksi, koska näitä kummallisia holhoajanaisia on valtava määrä, jotka holhoavat, vaikka mitä tulisi vastaan. Aiemmassa yhteiskuntamallissa heitä kutsuttiin nimellä "diakonissa", joiden toimenkuva kuva on muuttunut aloittajan toimenkuvaa vastaavaksi.
Hankalana puolena asiassa on diakonissan toimimisen edellytyksenä OMARAHOITUS.
Nämä "diakonissat" ovat kyllä suurisydämisiä, mutta ehkä hiukan tyhmiä ja selityksenä rakastan rakastan. Sietäs miettiä kumpaa rakastaa "diakonissan" työtä, vai holhottavaa.
Oikea Diakonissa ohjaa miehen elämän tavalla tai toisella oikeille raiteille ja tasapainoon, eikä ylläpidä vääränlaista elämänmallia.
Kyllä, kyllä. Kaikki rakkauden nimissä..jee!!
Tuntuu totisesti nyt siltä että omassa pääkopassa tämä vika onkin. Läheisriippuvuutta?
Ei mulla ennen tällaisia ongelmia ole ollut.
Ihan totta kirjoittelet: itsehän tämän mahdollistan joka ikinen päivä.
Nytloppui!!
Minkähänlaisissa suhteissa olet ylipäätään ollut, jos mm. kuvatunkaltaiseen vahtimiseen suostut.
..joka kesti 10 vuotta normaalin miehen kanssa.
Sai tulla ja mennä. Yksin tai kaksin.
Sai harrastaa ja hengittää ja tehdä asioita joista tykkäsi.
Liitto loppuikin siihen että oltiin enemmän sisko ja veli. En tällaista painajaista ole ikinä kokenut. Avioliitossa mies maksoi yhdessä minun kanssani yhteiset kulut. Osallistui kotitöihin ja ruoanlaittoon. Että silleen.
Tämän uuden miehen kohtasin kaksi vuotta eron jälkeen. Hän takertui heti ja sanoi että olemme sielunkumppanit ja hän ei koskaan ole kokenut näin ihanaa tunnetta kenenkään kanssa.
Vaikutti fiksulta ja älykkäältä. Muutama kuukausi meni eli viime syksynä tajusin että jotain on vinksallaan. Joka ilta kaljaa. Nyt on kylläkin ollut pari päivää juomatta kun sanoin etten tiennyt että juopon kanssa menin yhteen.
Aluksi kuittasin huumorilla hänen epäilyksensä ja kyttäyksensä. Nyt en enää kun tajusin että herrajestas hän onkin tosissaan. Pahemmaksi on mennyt. Olen yrittänytymmärtää, tukea ja auttaa ja keskustella. Ei mikään auta. Hän ei näe omaa ongelmaansa. Hän ei tajua että käyttää minua hyväkseen. JOs tajuaisi niin häpeäisi.
Miksi te naiset olette liian kilttejä?
Ei tuollainen ole mies, se on huolletteva, alaikäinen.
kyl sun pitäs äijä saada vähintäänkin lukemaan vapaaajallaan jotain psygologista kirjaa käyttäytymisestä. sun kumppanis tuntuu olevan harvinaisen jumittunu paikoilleen nii ei ihme jos ei
työnhaku kiinnosta. ja ruokit sen asennetta sil että oot kattamassa hänen elämänsä.
potki ukko pellolle, elämässä on paljon mielenkiintosempia asioita kuin uskotkaan
Mikä ihme sua nainen vaivaa. Sä elätät pikkupoikaa, etkö todellakaan huomaa? Ostat sille kaikenmaailman leluja. Syötät, juotat ja kaikkea muuta. Hänellä ei ole mitään syytä olla mustasukkainen. HERÄÄ JO!!!
Äläkä kuuntele enää vaikka se kuinka lirkuttelisi. Nyt otat yhteyttä sun ystäviisi. Kerrot tilanteen ja sen että sä olet saanut siitä hyväksikäyttäjästä tarpeeksesi ja tarvitset nyt heidän tukeaan että pääset eroon... Jos kämppä on kerran miehen, niin pakkaat kassisi ja asustelet vaikka vahnempiesi tai jonkun ystävän luona sen aikaa kunnes löydät asunnon itsellesi. Viet myös mukanasi suurimman osan ostamistasi kamoista, jos siltä tuntuu. Pyydät pari miespuolista ystävääsi vähän niin kuin vartijoiksi kun pakkailet kassejasi ja roudaatte muuta kamaa.