mitä ajattelette anopista,joka soittaa pjalleen 2 kertaa vuodessa,jouluna ja juhannuksena..ei lähetä joulu,synttäri kortteja.lapsemme syntymän johdosta ei tullut onnittelukorttia,ristiäisiin ei tullut..??minkälaisi ajatuksia teissä herättää tälläinen käytös?
yritän selitellä anopin käytöstä itsellini sillä ,että hän on ollut orpo lasten kodissa,ei ehkä osaa näyttää että välittää pojastaan ja lapsenlapsestaan.alkoholi on turhan iso osa hänen elämää,ei ehkä siksi enää osaa välittää,alkoholistithan ei jaksa välittää koko elämästään.
mutta silti niin harmittaa tämä yksipuolinen muistaminen.no täytyy kai olla onnellinen kun anoppi ei liiaksi puutu meidän elämään..tuntuu että anopit on usein äärilaidasta toiseen..
yritän selitellä anopin käytöstä itsellini sillä ,että hän on ollut orpo lasten kodissa,ei ehkä osaa näyttää että välittää pojastaan ja lapsenlapsestaan.alkoholi on turhan iso osa hänen elämää,ei ehkä siksi enää osaa välittää,alkoholistithan ei jaksa välittää koko elämästään.
mutta silti niin harmittaa tämä yksipuolinen muistaminen.no täytyy kai olla onnellinen kun anoppi ei liiaksi puutu meidän elämään..tuntuu että anopit on usein äärilaidasta toiseen..
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kuule. Vaihtaisin sun kanssa heti anoppeja jos voisin. Vastineeksi saat alati tyttärensä ja meidän perheitä vertailevan pirun, jonka täytyy puuttua joka asiaan. Hänellä on aina mielipide kaikkeen, ja viimeinen sana on saatava sanoa aina. Olisin onnellinen, jos sitä eukkoa ei tarvisi nähdä oikeasti kuin jouluna ja juhannuksena. Ole kiitollinen siitä, mitä olet saanut!
Meillä taas anoppia ei ole näkynyt yli kahteen vuoteen eikä ole soittanutkaan kohta pariin vuoteen. Mitään riitaa ei ole, anoppini on vain kylmä ja välinpitämätön lapsiaan lastenlapsiaan kohtaan, onneksi siis tasavertaisesti kaikkia kohtaan. Vuosia olen ihmetellyt hänen käytöstään, nyt en enään jaksa edes ihmetellä saati sitten yrittää parannella välejä, sielläpähän kököttää sit tulevaisuudessa yksinään vanhainkodissa kun kukaan ei käy katsomassa...
hauska kuulla että jotakuta muutakin lohduttaa ajatus yksinäisestä anopista vanhainkodista sitten joskus... mielenkiinnolla odotan onko suhtautuminen yhtä kylmää toisen miniän "tuottamiin" lapsen lapsiin kuin meidän mukuloihin. tuntuu niin pahalta kun lapset kyselee mummon perään ja koitan selitellä miksei mummo ja vaari pääse 5 km päästä omalla autollaan meille lapsia katsomaan. tai ottaisivat sinne toisenkin kerran samana vuonna päiväksi. sama koskee kyllä appeakin. jotenkin vaan anopin kylmyys tuntuu pahemmalta, ei voi ymmärtää että äiti on niin välinpitämätön lastaan ja lapsenlapsiaan kohtaan?
Meillä onneksi lapset eivät edes osaa kysellä tämän toisen mummon perään, pienempi tuskin tietää tällaisen olennon olemassaolosta. Anoppi ei tosin huomioi myöskään toisen poikansa perhettä sen paremmin kuin meidänkään, tasa-arvoisuus sentään siis toimii... Välimatka ei meilläkään ole kuin noin 40 km ja anopilla on oma auto.
Tuolta ylempää jos luet, niin opit, ettei isovanhemmilla ole_mitään_oikeuksia_lastenlapsiinsa eikä myöskään lastenlapsilla isovanhempiinsa. Ei siten myöskään velvollisuuksia. Sellaisia ei ole kuulemma kirjoitettu mihinkään lakiin, joten... Tunteisiin ja toiveisiin on näissä asioissa turhaa vedota.
Kyllä on ihana tämä uusi, uljas, individualistinen maailmamme!
Mulla on aivan samanlainen anoppi. Täällä kun erehdyin häntä haukkumaan..niin vika olikin kuulemma minussa???????????????!
Anoppini soittaa miehellenikin vain "pikku huprakassa". Ei koskaan selvinpäin. Ja suunnilleen pari kertaa vuodessa..
Miksi sinun pitäisi muistaa sellaista anoppia, joka on itse kuin kylmä lahna????????! En minä ainakaan enää. Ja seuraavan kerran kun soittaa pojalleen, pamautan hälle suoraan, että etkö enää osaa kohdata edes OMAA POIKAASI selvinpäin??!
Oma äitini on aika pitkälti kuvauksesi kaltainen, tosin ihan takuuvarmasti 100% pahempi tapaus. On alkoholisoitunut, joka on tuonut mukanaan monia muitakin ongelmia. Mutta miksi sun pitäisi häntä muistaa, jos ei hänkään muista teitä? Anna olla!
Oma anoppini on sitä vastoin ihan kunnon anoppi ja ihmisenäkin ihan ok. Lasten syntymän jälkeen oli ilmassa pientä kireyttä ja välit hieman rakoilivat, mutta nyt on taas kaikki kunnossa ollut jo pitkän aikaa. Pitää olla vain tyytyväinen, että lapsilla on ainakin yksi oikea mummo.
Anoppina ja mummona ,olen tarkoituksella järjestänyt asiat niin, ettei minun tarvitse hoidella lapsenlapsia,haluan tulla ja mennä mieleni mukaan,omat lapsenihan olen jo hoitanut maailmalle!Kehrään kuin kissa,huurteinen eessä ja vaikka jalat pesuvadissa, kuunnellen radiota ,kaikessa rauhassa, kun kuulen,että ,toinen mummo taas ja taas hoitaa lapsia,kun te käytte pitsalla ym..ottaaksenne "omaa" aikaa jne!kun ette jaksa lapsianne ja sitten tämä toinen mummo valittaa ystävilleen,miten raskasta oli lasten kanssa jne!
Äärilaidasta toiseen on myös miniöitä, tietty.
Mutta kaiken lukemani perusteella, sinun pitäisi olla onnellinen tuosta anoppisuhteesta. Olen tullut huomaamaan, että kukaan ei ole niin kauhea ihminen kuin onanoppi miniälleen.
Eli nauti sinä siitä, ettei anoppi ole riesana ja neuvojaan tyrkyttämässä ja arvostelemassa, kuten kuuluvat yleensä olevan.
Minä sain (en tehnyt) lapseni 16 vuotiaana. Nyt olen vihdoinkin vapaa "perheelämästä" ja nautin siitä YKSIN. Minulla on omakin elämä enkä roiku lapsissani tai lapsenlapsissani niinkuin ei maailmassa muuta ole. Oletan että tekin olette aikuisia ihmisiä kun kerran lapsi-perheitä tunnutte olevan: antakaa äitinne ja anoppinne olla rauhassa; johan he ovat teidät monta vuotta ruokkineet ja kasvattaneet. Ette ole heidän elämänsä keskipisteitä ja ainoa sisältö ja ei kenenkän ole pakko teille kortteja lähetellä tai käydä kylässä kun maailmassa on mukavampaakin tekemistä. Menkää valittajat itseenne ja yrittäkää elää oma elämänne ilman jatkuvaa äidin apua.
MITÄ itse olet tehnyt asian hyväksi tai miehesi!
Peiliin katsominen saattaa joskus auttaa,kokemuksesta sanon,anoppina ja äitinä,että joka ilta kiitän rukoilen ja kiitän lapsistani,ja vaikka en olekkaan "läsnä" seuraan taustalta elämäänne!Silti aina kun näämme SINÄ haastat riitaa????