Ihastunut

Älä pilaa kaikkien elämää aloittamalla mitään ,mitä kadut loppu elämäsi! Ajattele miltä sinun lapsesta tuntuisi sellainen.Ne hoitajat nyt vaan on koulutettu hymyilemään erityisesti isille,että isätkin tuntisivat itsensä tärkeiksi!

Hei, itselläni samanlainen tilanne, mutta parempi pitää vain omana ajatuksena ja aamun ilona. Todennäköisesti et häntä kuitenkaan saisi. Ja miksi rikkoisit mahdollisesti kaksi avioliittoa???!!!

Asia taitaa olla niin kuin sanotte, että pidän ilon ja tunteet sisälläni. Tunne on kuitenkin melko voimakas ja 10 vuotta naimisissa ollessani en ole tälläistä myllerrystä vielä kokenut. Pieniä ihastumisen poikasia toki, mitä pidän sitä luonnollisena pitkässä parisuhteessa puolin ja toisin. Kotona menee muuten erittäin hyvin, eli kyllästymisen piikkiin en voi asiaa laittaa. Minulla ei kuitenkaan ole ketään "parasta kaveria" jonka kanssa asiaa voisi puhua, joten ajattelin pitkän harkinnan jälkeen "ajatella ääneen" sitä tällä palstalla. Vaikka vaimon kanssa kaikki asiat puhutaankin yleensä läpi niin tämä asia ei tunnu sellaiselta jonka voisin kertoa. Jopa itse pidän tätä tunnetilaa melko outona. Kiitos kuitenkin kaikille !!!!

Ajattele miltä susta tuntuisi jos saisit tuon naisen itsellesi ja hän jatkaisi samanlaista käytöstä jonkun seuraavan iskän kanssa!!!tuntisitko itsesi petetyksi?Sinä olet rehellinen kunnon mies,älä tee mitään harkitsematonta.Ehdotan,että hommaat lapselle jonkun hoitajan,mummin tai kummin lähiaikoina viikonlopuksi ja viet vaimon pienelle lomalle.Kokeile,muuttuuko teidän suhde entistä paremmaksi.Ole kokeeksi vaimon kanssa villi. :)

Eikö ole itseasiassa mukavaa,kun sinulla menee nyt hyvin kahden naisen kanssa?jos alat sähläämään jotain,pahimmassa tapauksessa voi mennä kohta huonosti molempien naisten kanssa,kun he alkaa riitelemään keskenään sinusta.Älä ainakaan missään nimessä kysy vaimolta,mitä mieltä hän on ,jos sulla on joku toinen.Parasta olis nyt pysyä kaukana siitä hoitsusta.Jos oma vaimo ei aina jaksa hymyillä,niin se voi olla väsynyt tai sillä voi olla huolia.

Tiedän itse työni puolesta, että näitä ihastumisia tulee myös täällä toisella puolella. Mutta tiedän myös senkin, että toiset meistä nauttivat vain saadessaan hieman flirtata miehille. Todellisuudessa he eivät kuitenkaan olisi valmiita riskeeraamaan parisuhdettaan.

Saatat menettää jotain korvaamatonta, jos lähdet tutkimaan asiaa, se on itsestään selvää. Itse parhaiten tiedät, miten voimakkaasti tunnet.

Itse olen ihastunut todella paljon erääseen mieheen, jonka tapasin melkein vuosi sitten koulullani. Tiedän, että myös hän minuun (tai en tiedä, onko enää, mutta ainakin oli, kun tuli jokunen kuukausi sitten tehtyä tunnustuksia puolin ja toisin). Olemme molemmat varattuja, hänellä on lapsiakin.

Kiusaus viedä juttu astetta pidemmälle on ollut miltei sietämätön. Etenkin silloin, kun näin hänet tuntui, että maailmasta katosi kaikki muu ympäriltä.. hän oli se ainoa oikea mulle.. tuntui niin hyvältä vaan olla sen kanssa ja jutella, katsella silmiin. Olisi tehnyt mieli hypätä syliin samantien.

Pakko kuitenkin vaan taistella vastaan, koska elämä on täynnä valintoja ja vääriä voi tehdä ihan hetken mielijohteesta, koska sillä hetkellä tuntuu niin hyvältä. Mutta taistelua tämä todellakin on!!! Olen ajatellut, että pois silmistä, pois mielestä, mutta... viime yönä ajatukset hänestä valvottivat ja tietysti näin hänestä untakin ja nyt on niin karsee ikävä sitä, ettette usko!

Ollaan kirjoiteltu sähköpostia, joka on todellakin ollut vain "mitä kuuluu"-linjaa. Ihan tietoisesti oon pitänyt sen sillä linjalla, koska ei tällaisia tunteita pidä ruokkia. Järkevintä olisi varmaan kokonaan katkaista yhteys, mutta siihen en pysty. Haluan edes vähän pitää kiinni siitä ihmisestä.

Nyt tekisi mieli niin lujaa kirjoittaa hänelle "mulla on ikävä sua" ym. Sen vuoksi tulin tälle palstalle, että saan hillittyä itseni.

Ihastuminen tällei oikein kunnolla tuntuu todella ihanalta, kun oma parisuhde on jo arkipäiväistynyt. On vaan kauheeta, kun tuntuu hyvältä ja haluaisi mennä sen tunteen mukana, mutta pitää yrittää ajatella järkevästi. Se on miltei mahdotonta vahvan tunteen vallassa. Nyt ymmärrän sen, miksi ihmiset pettää toisiaan.. itse olen sen aina jyrkästi tuominnut. Nyt tässä testataan niitä omia periaatteita, joita on luonut tällaisen tilanteen varalle.. helppoja teoriassa, äärimmäisen vaikeita käytännössä.

Yritetään pysyä vahvoina.. ymmärrän sua ihan täydellisesti. Ehkä tämä luopuminen kuitenkin on parasta ja nämä ihanaiset ihmiset joskus himmeä muisto vain, jos sitäkään. Pitää kuitenkin osata arvostaa sitä kumppania, jonka on valinnut ja panostaa siihen. Liian usein ajatellaan, että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen.. ei se ole.

Menis vaan ohi tämä kaipaus... se kun tuntuu aina vaan palaavan mielen sopukoihin. :(

joo, iske kiinni sehän se on mahtavaa tollanen suhde että vastuu unohtuu.
mutta voit mokata itses katos kun siellä on PAKKO olla ystävällinen kuolaaville isukeille.

Tuo muksus hoitoon niinkuin kunnon isä ainakin ja ---pidä pääs kiinni.