galluppia : kuinka kauan kakkosia on ollut kuvioissa ?? miten luulet suhteen päättyvän ? jäät ykköselle vai paremman suhteen toivossa kakkoselle ;) ???? vaikeuksia päättää ?? miksi ??? itsellä kakkonen kuvioissa reilu puoli vuotta , tunteet veisi mukanaan sinne - mutta järki -valitettavasti- pitää minua vielä täällä.......... kauankohan ?
kuinka kauan...
kaksoiselämä on jatkunut...
131851
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
haluat.
itse olen "kakkosnainen". miettinyt itsekin kuinka kauan miehelt menee aikaa et tekee valintansa. meil on ihanaa yhdes , mitä sill'ä voi kotona olla!!!
Usean vuoden ajan olen ollut ns kakkonen. Aika näyttää miten tämä kaikki päättyy. Haaveita on, mutta olen realisti luonne. Valinnan eteen en halua häntä koskaan laittaa vaan toivon hänen kykenevän siihen ihan omasta aloitteestaan kun aika on kypsä. Oli päätös mikä tahansa. En elä elämääni vain häntä odottaen. Jos tämä käy liian rankaksi, teen minä sitten omat ratkaisuni. Vielä katson mihin elämä kuljettaa.
eli kakkosena mut sinkkuna. suhteemme on kestänyt kohta viisi vuotta ja olen tilanteeseen täysin tyytyväinen. aika näyttää miten käy mut en odota liikoja enkä laita miestä tekemään valintaa minun ja ykkösen välillä. kun aika on kypsä ja jos mies tekee ITSE päätöksen ja valitsee minut niin hän on rakkauteni arvoinen. arvostan häntä myös siksi et hän ei heti ensitapaamisten jälkeen ollut tunkemassa jalkaa oveni väliin vaan aikuisten tavoin keskusteltiin siitä miten suhdettamme jatketaan.
elän siis sinkkuna ja kuljen avoimin silmin mut eipä ole kukaan komea tai vähemmän komea vienyt vielä sydäntäni koska rakkauteni tähän nykyiseen 'mieheeni' on erittäin voimakasta ja vahvaa. tsemmpiä kaikille samassa tilanteessa eläville ja kuten täällä palstalla niin monesti kirjoitetaan et 'sitä saa mitä tilaa' niin ehkäpä mä olen tilannut itselleni juuri tämän ihanan miehen!
juuri näin, kiitos mielipiteestäsi. itse olen kyllä myuös ajatellut, etten halua painostaa miestä valintaa tekemään. silloinhan olisin itsekäs ja tunteeton.hän valitsee minut, kjos näin on tarkoitus käymään. ja nautin elämästäni juuri näin, on harrastukset, ystävät; oma elämäni ei ole riippuvainen toisesta osapuolesta. ja jos en ole jatkossa tyytyväinen, voin tehdä sitten tarvittavat ratkaisut muutoksee. Kaikkea hyvää sinulle!
Olen dumpattu kakkonen. Kävi tosi pahasti. Väilllä olin kakkonen ilman ykköstäkin.
kolmisen vuotta ja suhde päättyi siten, että jätin pettäjän.
Tapasimpa miehen ja kuinka ollakkaan, avioero oli kuulemma edessä. Aloitin suhteen siinä kuuluisassa hyvässä uskossa. Mitään ei tapahtunut, erottiin vähäksi aikaa. Vaikka vaimo tiesi että aloitimme uudestaan, vieläkään ei mitään tapahtunut. Mutta mikä historia tällä miehellä onkaan takana!
Hän itse jostain oudosta syystä on kertonut minkälainen aviomies hän on ollut. 24 vuoden aikana on ollut uskollinen ensimmäiset neljä vuotta. Siitä lähtien on ollut aina joku kuvioissa. Kun vaimo oli synnyttämässä, mies kävi välillä "rentoutumassa". Yksi on jopa tullut raskaaksi. On naitu aviovuoteessa ja kiihkeää kuulemma oli. Kärähtänyt yhdestä neljä vuotta kestäneestä suhteesta, oli kuulemma tosissaan rakastunut ja heistä olisi!!! tullut hyvä pari, ellei nainen olisi "löytänyt" uutta. Baareissa on aina "ystäviä" joilta hätä tilassa saa jos ei vaimo tai kakkonen ole kiinnostunut. Se on kuulemma oikein.
Vaimo ei halua erota. En tiedä onko heillä seksiä, mutta ihmettelen miten se nainen pystyy siihen. Naapureiden mielestä he ovat ihan tavallisen onnellinen aviopari ja on kuulemma hienoa etteivät he eroa.
Tunnen vaimon, hän on muuten todella järkevä ja hieno ihminen, mutta itsetunnon tämä mies on murskannut.
Sanon vain että oksettava otus. Häpeän että ikinä sekaannuin moiseen!
tämän hurmurin jutut upota sinuun. Etsi varmaan läheisriippuvaista naista, joka tajuaisi alkaa tekemään kaikkensa yhteisen jutun eteen vaatimatta itselleen mitään. Olihan miehellä ollut elämässään "todella rankkoja menetyksiäkin" (hoh-hoh).
Mutta oikeasti, alan olemaan todella epätoivoinen miesten suhteen. Uskottomuudenkin hyväksyisi edes jollakin tavalla paremmin, jos se johtaisi johonkin onnelliseen parisuhteeseen. Mutta ei, sillä ei näytä olevan muuta kuin itseisarvonsa. Ja kohta jo miespuoliset sylivauvatkin huutavat yhteen ääneen prostitoitujen palveluja ja vapaata pano-oikeutta.
No huoh että olen pessimisti vaikka vihaan tätä olotilaa. Minä olen kadottanut jotain kamalan tärkeää ja minua ahdistaa. Nyt vain ajalehdin virran mukana, enkä onnistu saamaan ainuttakaan kosketusta siihen maailman täydentävään kosketuspintaan joka oli - The Mies.
..minä olen vaan jonkun vaimo, no moi :) eikä minua haittaa jutella jonkun toisen naisen kanssa minun miehestä. Samahan se, yhteinen rattopoikahan tuo on ollut omasta tahdostaan. Minä vaan kaipaan niin hitosti sitä nuorta komeaa kaveria johon hullaannuin silloin joskus. Laitoin siitä ilmoituksen tuonne etsintäkuulus palstalle. Sain yhden vastauksen, sohvalta saattaisi löytyä (ei se minusta sama ollut).
Se minun mies oli ihan eri kaveri, tämä täällä kotona on joku vaihdokas. Yritän näytellä etten olisi tajunnut sitä asiaa. Minusta tuntuu että nyt että joku aliens on tunkeutumassa minuunkin, ainakin minun ajatusmaailmaan - joku neljäkymppinen eroa harkitseva nainen, muutos on tuskallista ja kärsin kamalista ajatuksista '=/
Kuinka kaikki tuntuvat, ykköset ja kakkoset vaan jäävän odottelemaan miehen valintoja?
Itse ei uskalleta tahdä mitään?
Läheisriippuvuus tuntuu olevan kova sana täällä palstalla. Itse ainakin tunnustan olevani läheisriippuvainen. Mutta en niin surkeassa jamassa, ettenkö itse toimisi mitenkään.
Lisäksi ihmettelen sitä, että ns. kakkoset odottelevat ja toivovat ¨saavansa¨sen ihanan miehen¨itselleen, joka pettää vaimoaan heidän kanssaan. Kuinka luotettavana kaverina pidätte miestä, joka lähti vaimonsa luota toisen naisen kanssa? Haluatteko itse saman kohtalon, sillä se on aika todennäköinen vaihtoehto? Pettäjämies kun vie vanhan suhteen ja henkilökohtaiset ongelmansa mukanaan uuteen. Missä välissä hän olisi ne ehtinyt käsitellä? Niitä pakoonhan mies lähti edellisenkin luota. Jos miehessä on jäljellä yhtään selkärankaa, syyllisyydentunteet tulevat myös jossakin vaiheessa sen verran rankasti mukaan, että ne kyllä uhkaavat suhdetta jos mitkä.
Joukossa on tietysti varmaan sellaisikin naisia, jotka eivät kaipaa sitoutumista. Mutta sitoutumiskammonkin takana ovat omat syynsä?
oli tämä sinun kirjoituksesi. sitähän tässä minäkin 'kakkonen' olen ajatellut mutta toisaalta.. jos olen 'mieheni' arvoinen niin kaikki ikävät asiat unohtukoot! salasuhteemme pitkän keston myötä olen oppinut tuntemaan miehen jo päästä varpaisiin joten en epäröi hetkeäkään lähteä hänen mukaansa jos hän niin omasta aloitteestaan tahtoo.
aurinko laskee parhaillaan ja on todella kaunis punainen mollukka järven yllä:) kauniita ajatuksia ja unia teille kaikille!!
päätöksiä, kun ei ole riittävästi tietoa. Kakkosella on sitä tavallaan enemmän, mutta vaihtoehtoja ei ole kuin tasan yksi, jätä mies ja varmistu haluaako se erota entisestä. Vaimolla taas ei ole riittävästä tietoa päätöksen pohjaksi.
Entä jos mies onkin ihana perheenisä, taitava juttelija, intohimoinen rakastaja, hyvin toimeentuleva, älykäs, komea, turvallisen lämpöinen, yms. yms. Miksi se ei voisi muka olla sitä samaa jollekin toiselle samanaikaisesti? Tee siinä sitten päätös erosta satunnaisten aavistusten perusteella.