Olen tässä ihmetellyt mieheni käytöstä... hän muurautuu itseensä eikä juuri puhu eikä pussaa. Kyselin sitä häneltä ja sain vastauksen että hän pelkää. Pelkää tekevänsä jonkun virheen, jonkalaisia on tehnyt menneisyydessään. Pelkää siksi että menettää mut ja sitten taas sattuu. On epävarma koko ajan että saan tarpeekseni hänestä ja lähden kävelemään. Tai sitten kuolla kupsahdan synnytykseen tai onnettomuudessa tai jotain. Aika järkkyä mutta niin hän sanoi...
En tiedä miten saisin hänet uskomaan että tuollainen sulkeutunut käytös sen nimenomaan tekee. Jos kerran ei pysty antamaan hellyyttä ja olemaan avoin, niin kuka sitä kovin kauan jaksaa katsella? Miten ihmeessä joku voi pelätä että toinen kuolee eikä siksi uskalla elää tässä ja nyt?
Rakastan miestäni ja viihdyn hänen seurassaan, mutta minua häiritsee suunnattomasti tuollainen käytös. Tulee välillä tunne, että olen vähän niinkuin liikaa tässä suhteessa. Onko kenelläkään kokemuksia tälläisestä?
En tiedä miten saisin hänet uskomaan että tuollainen sulkeutunut käytös sen nimenomaan tekee. Jos kerran ei pysty antamaan hellyyttä ja olemaan avoin, niin kuka sitä kovin kauan jaksaa katsella? Miten ihmeessä joku voi pelätä että toinen kuolee eikä siksi uskalla elää tässä ja nyt?
Rakastan miestäni ja viihdyn hänen seurassaan, mutta minua häiritsee suunnattomasti tuollainen käytös. Tulee välillä tunne, että olen vähän niinkuin liikaa tässä suhteessa. Onko kenelläkään kokemuksia tälläisestä?
Vastaukset 2
Vanhimmat
toisinpäin.
En puhu kuolemasta vaan enemmän mainitsen asian niin että "sä jätät mut kuitenkin"
Mulla on todella huonosuhde takana ja lapsi, ja kun tota ihmisten uskottomuutta todistaa päivittäin tavalla tai toisella(nämä palstat, TV, kokemukset petetyksi tulemisesta) niin menettää sen uskon että olis yhteinen tulevaisuus jonkun kanssa.
Vastaan mieheni juttuihin paljon "sä jätät mut kuitenkin, sä vaihdat mut kuitenkin, kyllä sä muhun kyllästyt"
Mutta tämä mies ymmärtää koska haluaa näyttää haluavansa mut.
Sama juttu sulla, kyllä sä saat sen uskomaan että sä pysyt siinä ja lopusta tarttee vaan rukoilla että saadaan olla pitkään yhdessä.
Ei tommoseen ole mitään ihmekeinoja.
Onko miehellä todella huonot kokemukset suhteista?
Hän sanoi mulle että muut suhteet ovat kariutuneet hänen käytökseensä. Pelko on usein ollut niin iso, että hän ei ole uskaltanut tehdä mitään. Ollut vaan omissa oloissaan eikä uskaltanut puhua siitä. Olen kuulemma ainoa joka on ottanut asian esiin ja todella halunnut ymmärtää. Tiedän että hän rakastaa mua ja yritinkin vakuuttaa että pysyn tässä ja haluan todella että suhteemme toimisi. Kaikki on lopulta vain hänestä kiinni.
Kiitos sulle. Kirjoituksesi auttoi ajattelemaan asiaa toisen kannalta. Tosin sunkin täytyisi vähitellen ymmärtää että miehesi todella välittää susta. Moni mies olisi sanonut että lähdenpä tästä kun kerran oot tota mieltä... Onnea teille. Huomaa että olet löytänyt sen oikean miehen rinnallesi.