Erottiin avopuolison kanssa eilen, kun sain selville että hänellä on toinen, löysin hänen kaapistaan toisen miehen vaatteita. Kysyin miks? hän kertoi että rakastaa minua suunnattomasti, mutta haluaa elämässä olla jonkun muunkin kun minun kanssa! meillä on takana lähes 7 vuoden suhde. Onko mahdollisuuksia jatkaa joskus, onko kokemuksia? Nyt olemme vai ystäviä, yritän pysyä hänen kanssaan väliessä ja olla hänen kanssaan ystävänä yhdessä niin paljon kun mahdollista, koska oletan että palataan viellä yhteen vai onko turha luulo?
onko toivoa
itkettää!!
81802
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kun luin sinun viestiäsi, tuntui,että joku olisi lukenut minun ajatuksiani. Minulle selvisi viikko sitten, että aviomieheni(naimisiin 9/2005) löysi kaveripiiristäni lohduttajan. Eron jälkeen päässäni pyörii vain Miksi? Hän ei pysty siihen vastaamaan, sanoo vaan että kaikki on niin sekaisin ja hän tarvitsee "ilmaa" ja että katsotaan nyt päivä kerrallaan, mitä tapahtuu. Minäkin huomaan välillä miettiväni, voisiko tästä tulla vielä jotakin ja että voiko toiseen luottaa kaiken tapahtuneen jälkeen, mutta luopuminen yli viiden vuoden yhteiselon jälkeen tuntuu todella pahalta. Järki sanoo, että ei kannata haaveilla eikä olettaa mutta tunteet ei vaan kuole samalla tavalla... Mitenhän sitä saisi elämänsä palaset koottua
...kun tuollaista tapahtuu. Itse olen ollut erossa nyt joitakin viikkoja ja kyllä minä haaveilen kovin yhteenpaluusta. Järki kyllä sanoo, et ex-tyttöystäväni on tosissaan tämän eron suhteen:( En ole vielä edes pystynyt suremaan. Olen vain kovin ahdistunut. Vaikea se on kenenkään sanoa, vieläkö teillä on mahkuja yhteiseen elämään. Koskaan ei tiedä, mitä elämässä tapahtuu... (Sori, ei tämä varmaan paljoa lohduttanut)
Kiitos, kyllä lohdutti. Tunnen itseni ihan tyhmäksi, kun minä elin mielestäni ihan ok parisuhteessa ja hän vaan rakensi uutta elämää toisen kanssa, eikä sanallakaan mitään vihjannut. Meillä jatkui normaali parisuhde ja suunnittelimme "muka" lomia jne. Siksi minuakin ahdistaa, kun en jaksa uskoa, että joku voi tehdä noin paskasti. Olisi ollut edes rehellinen...Ahistaa ja itkettää!!
Miksi kaiken pitää päättyä näin? Miten rakkaus voi loppua? Miksi ihmiset ei puhu oikeista asioista oikeiden ihmisten kanssa vaan juoksevat karkuun? Sattuu ja pelottaa.
Niin miksi???
Rakkaus ei ole loppunut, on vaan lähdetty ongelmia karkuun ja kuviteltu, et ne ratkeaa, kun jättää rakkaansa yksin niiden kanssa ja teeskentelee ettei ole rakastanutkaan...
En käsitä, miten ihminen voi tehdä niin? Pari viikkoa sitten vielä suunniteltu yhteisiä tulevaisuuden tekemisiä ja sit voi vaan päättää, et pääsen kaikista mm. rahahuolista, kun jätän tuon yksin niiden kanssa ja aloitan uuden elämän...
En myöskään ymmärrä kuinka voi jättää rakastamansa ihmisen yksin ja vielä loukata ja satuttaa. Ja miten kukaan kukaan voi sanoa ettei se ollut sinulle se oikea jos minusta tuntuu etten enää ikinä voi olla kenenkään muun kanssa? Älkää ihmiset kuvitelko ruohon olevan vihreämpää aidan toisella puolen ellei siihen ole ihan oikeaa konkreettista syytä. Älkää satuttako rakkaitamme vain huomataksenne liian myöhään ettei se rakkaus ollutkaan loppunut.
sinulle, koen itse juuri samanlaisen vaiheen ja tuntuu ettei yli pääse millään.10 v takana ja kaksi lasta mutta sen verran tiedän että ystävä en voi olla juuri nyt tällä hetkellä ...miksi voisin tai pitäisi olla ystävä sellaiselle ihmiselle joka on vienyt pohjan elämästä ja satuttanut kaikin tavoin henkisesti mitä vain voi ...hän pyytää odottamaan ...ODOTTAMAAN MITÄ ??? Että voisi taas jonkun ajan päästä särkemään sydämeni uudestaan ja uudestaan ,ei sitä loputtomiin kestä , särkeköön sen sydämen joka tiesi minun olevan olemassa, tällä hetkellä tunnen suurta katkeruutta miestäni kohtaan koska elin vain hänelle ja lapsilleni välittämättä siitä mitä itsekunnioitus on...En voi neuvoa enkä kertoa kuinka tulisi toimia,mutta tiedä että meitä samanlaisia on paljon ....jotka toivoo =)
Anna itsellesi aikaa miettiä, mitä itse todella haluat. Mut jätettiin samalla lailla kolme viikkoa sitten. Kaikki oli kuulemma hyvin, mies rakastaaedelleen mua ja on jo kuulemma hirveä ikävä. Tämä uusi nainen on kuulemma vaan vienyt häneltä nyt jalat alta ja miehen pitää katsoa tämä juttu loppuun. Miedän kolmen vuoden hyvä suhde ei nähtävästi merkinnytkään hänelle mitään.
Olen aluksi itkenyt, raivonnut ja toivonut, että ovi aukeasi ja mies tulisi takaisin kotiin. Mutta nyt kun aikaa on kulunut, on mieli muuttunut. Ei ihminen, joka TODELLA rakastaa toista, voi tehdä näin. Millä tästä enää jatkaisi suhdetta, sillä se ei voi enää olla sama kuin aikaisemmin. Mieti, voitko todella antaa anteeksi näin suuren petoksen? Itse rakastan miestäni vielä pitkään, mutta olen myös rehellinen itselleni. Mikään ikävä ei riitä unohtamaan sitä, minkä läpi mut on nyt laitettu. Itse pidän tällä hetkellä todella epätodenäköisenä, että olisimme enää yhdessä. Ja puhun nyt miehestä, jonka kanssa suunnittelin naimisiin menoa ja lapsia.
Sua tulee sattumaan vielä pitkää, mutta mieti kuitenkin, mikä on just sulle parasta. Onko sun ex ihan oikeasti se ihminen, jonka kanssa sä haluat viettää parhaat vuotesi?
Voimia sulle. Tiedän kuinka pahalta tuntuu, kun toinen vain aloittaa heti uuden elämän. Mutta käytä tämä paha olo muutosvoimana johonkin parempaan.