Rehellisyys maan perii mutta onko lopulta näin? Ihmissuhteissa voi onnistua joutumaan tilanteisiin jolloin valkoinen valhe alkaa kasvaa lumipallon lailla ja sitä ei pysäytä kuin raaka totuus. Mutta miten sellaisen ihmisen kohdalla, joka ei kykene joko omista lähtökohdistaan tai ympärillä vallitsevien faktojen vuoksi millään totuuteen? Miten olla totuudenmukainen valheen ikeen alla? Miten valheen voi muovata sellaiseksi, että se ilmenee totuutena?
Totuus ei aina voi olla se ainoa oikea...eihän? Totuuden hyveen voi murtaa ja kääntää jopa niin, että valheesta tulee hyve, mikäli sen positiivinen vaikutus ylittää totuuden positiivisen vaikutuksen. Oletteko kenties havainneet tällaista suhdemaailmassa, pettämisen rehevillä mailla?
Totuus ei aina voi olla se ainoa oikea...eihän? Totuuden hyveen voi murtaa ja kääntää jopa niin, että valheesta tulee hyve, mikäli sen positiivinen vaikutus ylittää totuuden positiivisen vaikutuksen. Oletteko kenties havainneet tällaista suhdemaailmassa, pettämisen rehevillä mailla?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kysymyksesi on ihan liian abstrakti, että siihen voisi ottaa kunnolla kantaa.
Totuus ei aina ole aina oikea vaihtoehto. Esim. kaverille ei kannata sanoa, että uusi vaate tai kampaus on perseestä, kun tämä itse on onnellinen uudesta lookistaan. Tai pomolle ei kannata tunnustaa surffailevansa jopa päivä työaikana internetissä ;)
Pettämisestä valehdellessa pitää varautua kantamaan syyllisyyttä mielessään ja siitä kertoessa kestää toisen pettymys ja muut mahdolliset jälkiseuraukset.
Jos (mikä tahansa) valhe on lipsunut liian kauaksi käsistä ja sitä pitäisi oikaista, kannattaa vähän värittää asioita itselle edullisesti ja jättää pois ikävimmät piikit.
Jos suojelee toista ihmistä valheilla, niin ensimmäisenä kannattaa kääntyä tämän puoleen ja sanoa, ettei kestä enää jatkuvaa valehtelun pakkoa ja että asian täytyy muuttua.
Totuus voi olla pelkästään positiivista: minä rakastan sinua - sinä rakastat minua. Valheeseen liittyy aina negatiivia tunteita, vaikka valheen positiiviset vaikutukset ylittäisivätkin totuuden vastaavat.
Minä rakastan sinua ja sinä rakastat minua. Siitä huolimatta joku pettää jotakuta, jota rakastaa. Miten näet totuuden vaikutuksen positiivisena silloin?
Tarkoitin, että totuus voi olla sellainen, että se on pelkästään positiivista, ja että valhe ei ole sitä koskaan. Tarkoitus oli antaa esimerkki tilanteesta, jossa totuus voi olla pelkästään positiivista.
Mutta tietenkään totuus ei ole useinkaan positiivista, ei välttämättä edes osittain, eihän sellaista hullukaan voi väittää: on totta, että ihmisiä kuolee, tapetaan, lyödään, sairastuu, monista pienemmistä ja suuremmista draamoista puhumattakaan.
Pettämisessä en näe mitään positiivista. Joissakin tilanteissa sitä voi korkeintaan ymmärtää. Esim. tuttavani ei osannut suhteessaan ilmaista tyytymättömyyttään puhumalla, hän teki sen käymällä vieraissa. Asian olisi voinut hoitaa tyylikkäämmin, mutta ihmiset ovat inhimillisiä...