On se vaan kumma kun molemmat on päätyny siihen että kavereita ollaan, mutta itse silti välitän naisesta tosi paljon ja tunnen jotain vahvaa. Oli helpottavaa tietenkin määritellä että kavereita ollaan, mutta silti on mielessä että vaikka ei pidä toista seksuaalisesti viehättävänä niin silti tässä ihmisessä olisi eniten potentiaalia seurustelukumppaniksi kuin aiemmissa ehdokkaissa. On epäselvää jonkin verran miksi ajattelen tätä ystävää niin usein vaikka en tunne vetovoimaa seksuaalisesti hänen seurassaan. Ehkäpä olen hämmästyny siitä että tunnumme olevan niin hyvin samalla aaltopituudella.
Tällä hetkellä voin sanoa että rakastan tätä naista ihmisenä, vaikken romanttisessa mielessä. Välitän hänestä ja haluan suojella häntä.
Ei sitä tiedä vaikka ajauduttaisi seurustelusuhteeseen myöhemmin, ihastuttais toisiimme, kuka sen tietää. En tietenkään halua järkyttää häntä, ainakaan tässä tilanteessa kun ei ole edes syytä yrittää muuttaa kaveruussuhdetta. Olen tyytyväinen ystävyyteen, tietenkin olen.
Joskus mietin että naispuolisen ystävän ollessa kyseessä voi ajatella että jos tulee niin hyvin toimeen toisen kanssa, on samalla aaltopituudella, välittää jne, niin miksei samalla koittais seurustella (?) Silti siinä on paljon riskejä: mitä jos toinen järkyttyy koska ei tunne ja ajattele samoin, miksi pettää toisen luottamus...
Riskipeliä tällaiset asiat...Itse ajattelen kyllä että naispuoliset ystävät on tosi tärkeitä, mutta ehkä yrittäisin silti jotain jos aivan rakastuisin toiseen..
Tällä hetkellä voin sanoa että rakastan tätä naista ihmisenä, vaikken romanttisessa mielessä. Välitän hänestä ja haluan suojella häntä.
Ei sitä tiedä vaikka ajauduttaisi seurustelusuhteeseen myöhemmin, ihastuttais toisiimme, kuka sen tietää. En tietenkään halua järkyttää häntä, ainakaan tässä tilanteessa kun ei ole edes syytä yrittää muuttaa kaveruussuhdetta. Olen tyytyväinen ystävyyteen, tietenkin olen.
Joskus mietin että naispuolisen ystävän ollessa kyseessä voi ajatella että jos tulee niin hyvin toimeen toisen kanssa, on samalla aaltopituudella, välittää jne, niin miksei samalla koittais seurustella (?) Silti siinä on paljon riskejä: mitä jos toinen järkyttyy koska ei tunne ja ajattele samoin, miksi pettää toisen luottamus...
Riskipeliä tällaiset asiat...Itse ajattelen kyllä että naispuoliset ystävät on tosi tärkeitä, mutta ehkä yrittäisin silti jotain jos aivan rakastuisin toiseen..
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tapasin vajaat 3 vuotta sitten miehen, jonka kanssa todettiin, ettei romanttista/ seksuaalista kemiaa löydy, mutta kavereina tulimme silti käsittämättömän hyvin juttuun.
Päätettiin pysyä kavereina.
Kaverillinen yhteydenpito jatkui vajaat 2 vuotta, jona aikana miehellä oli kaksikin seurusteluyritystä.
Sitten oltiin tilanteessa, jossa molemmat olivat yksinäisiä sinkkuja, ja yllättäen päädyttiinkin sitten sylikkäin, ja päätettiin kokeilla seurustelua.
Mutta seurustelusta ei sitten tullutkaan mitään. Seksielämä oli surkeaa (!!) ja molemmilla oli jotenkin epämääräisen ahdistunut olo.
Reilun 4 kuukauden yrityksen jälkeen päätimme erota - ja jatkaa kavereina.
Nyt ollaan taas tapailtu kaupungilla vaan kavereina. Ei mitää fyysistä kontaktia enää - erohalauksia lukuun ottamatta. Mutta henkisesti hän on läheisin ihminen ja ystävä, joka minulla nykyisin on. Ystävänä rakastan häntä ja välitän hänestä suunnattomasti. Toivon, ettei kummankaan seurustelu koskaan tule ystävyytemme väliin. Kuitenkin tiedän, että intohimoinen parisuhde meidän kummankin on löydettävä muualta...
Siis uskon, että aikuinen mies ja nainen voivat todellakin olla vain läheisiä ystäviä - ja tarkoitettu vain ystäviksi. Eikä tällaisen puhtaasti platonisen tunteen muuttaminen romanttiseksi väkisin yrittämällä tuo mitään hyvää mukanaan...