Nyt on kohta kaksi kuukautta erosta ja hajoan vieläkin. En kerta kaikkiaan kestä täällä. Yksinäisyys painaa aika helvetin pahasti ja ainoa asia mitä teen on se, että ajattelen exääni. Ystäviäkin on, mutta eipä minusta kovin paljoa ole heille seuraa kun hyvä jos jaksan sängystä nousta. Tosin nyt olen nukkunut sohvalla tietokoneen edessä jaksamatta mennä sänkyyn. Ruokaa pitää välillä väkisillä koittaa syödä, että ei liian huonoon kuntoon pääse.
Rakastin sitä naista ja tein kaikkeni hänen eteensä ja palkaksi siitä sain vaan sen, että minut jätettiin tänne. Olen liian epäitsekäs tekemään itsemurhaa, koska ajattelen ihmisiä jotka saattaisivat jäädä kaipaamaan ja toisekseen pelkään sitä mitä sen jälkeen tulisi.
Ei jaksa, psykologinkin kanssa olen jutellut, mutta eipä siitä tunnu apua olevan hirveästi. Samat asiat kelaan koko ajan läpi tein mitä tahansa. Kännissä on helpompaa, mutta ei kännissäkään voi olla koko aikaa. Huumeita en käytä.
Miten saisin rakkaani takaisin. Hyvä jos kykenen netin kautta hänen kanssaan puhumaan. Tulee hirveät fyysiset oireet saman tien kun ajattelenkin. Sydän hakkaa ja hikeä puskee, enkä voi keskittyä mihinkään. Mitä helvettiä tämä on? Yhdessä välissä asiat oli helpompia noin viikon ajan ja tuntui, että ehkä tämä tästä, mutta nyt on taas tällasta. Ei jaksa.
Rakastin sitä naista ja tein kaikkeni hänen eteensä ja palkaksi siitä sain vaan sen, että minut jätettiin tänne. Olen liian epäitsekäs tekemään itsemurhaa, koska ajattelen ihmisiä jotka saattaisivat jäädä kaipaamaan ja toisekseen pelkään sitä mitä sen jälkeen tulisi.
Ei jaksa, psykologinkin kanssa olen jutellut, mutta eipä siitä tunnu apua olevan hirveästi. Samat asiat kelaan koko ajan läpi tein mitä tahansa. Kännissä on helpompaa, mutta ei kännissäkään voi olla koko aikaa. Huumeita en käytä.
Miten saisin rakkaani takaisin. Hyvä jos kykenen netin kautta hänen kanssaan puhumaan. Tulee hirveät fyysiset oireet saman tien kun ajattelenkin. Sydän hakkaa ja hikeä puskee, enkä voi keskittyä mihinkään. Mitä helvettiä tämä on? Yhdessä välissä asiat oli helpompia noin viikon ajan ja tuntui, että ehkä tämä tästä, mutta nyt on taas tällasta. Ei jaksa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Yritä sinnitellä päivä kerrallaan, vaikka olosi olisikin aivan hirveä! Tiedän tasan tarkkaan, miltä sinusta tuntuu. Minut jätettiin vajaa kaksi kuukautta sitten, enkä ole koskaan tätä ennen voinut edes kuvitella, kuinka hirveää on, kun sydän todella "särkyy".
Ulkona on ihana kevät, mutta se saa asiat tuntumaan vieläkin pahemmilta. Haluaisin käpertyä peiton alle ja herätä tästä painajaisesta. Olen melko paljon tekemisissä tuttavieni kanssa, mutta tunnen myös valtavaa yksinäisyyttä. Olen niin surullinen ja pettynyt, etten pysty sitä edes sanoin kuvailemaan. Toivon hartaasti, että kuukaudet kuluisivat nopeasti ja pahin kipu hellittäisi.
Uskon, että on hyvä kelata samoja asioita yhä uudestaan ja uudestaan, että niistä lopulta pääsisi eroon. Olen myös lukenut erosta kertovia kirjoja ja saanut niistäkin vähän apua. Silti tähän eron tuskaan ei varmasti auta mikään muu kuin aika. Yritä jaksella!
Kaikki tuo itku ja hammastenkiristely vain yhden naisen takia? Tervetuloa nykymaailmaan, missä suhteet ei ihmeitä kestä. Jos nainen ei kerran susta sen enempää välittänyt, niin tuskin häntä takaisin saat. Ottaisitko edes sellaisen ihmisen kenen tunteisiin et voisi enää oikein luottaa? Toki voit miettiä pääsi puhki miksi nainen otti ja jätti, mutta et sä taida siitä sen viisaammaksi tulla. Anna olla ja jatka elämääsi.
Kuuntele The Streetsin "Dry your eyes mate"-biisi, jos et ole kokenut sitä hetkeä niin et tiedä mistä tässä puhutaan.
Onhan muillakin noita samoja, on ja ollut. Ekoilla kerroilla tuntuu kauan pas* lta, mutta jossain kohtaa ja toisilla kerroilla tajuaa noista eri asioita.. ja tuntuu erilailla ja hiukan vähemmän pas* lta.
Ei kukkan meistä voi ymmärtää kun joku antaa ymmätää ja haihtuu
Moro, itsellä kaks kuukautta kun kolmannen kerran nainen lähti toisen mukaan. Usko mua, kokemuksen syvä rintaääni puhuu täältä helvetin keskeltä:
a) Katkaisen kaikki kommunikaatio exääsi nätisti selittäen että välität niin paljon että yhteydenpito sattuu. Tää exäsi ei häviä mihinkään, jos jonain päivänä sen uus homma kuivuu kokoon ja olet katkaissut suhteen nätisti jatkatte täsmälleen siitä kohtaa mihin jäitte. Ihminen ei unohda
b) Jätä viina, se masentaa. Esim vappuna kun kaverit pakotti tarttumaan pulloon oli helvettiä kun alitajunta pääsi valloilleen. Järkeä ei saa sammuttaa että saat ton tilan prosessoitua, viina vaan viivyttää
c) En tiedä vielä yhtään pettäjäjättäjätapausta jossa pettäjäjättäjä ei olisi myöhemmin liukastunut siihen minkä taaksensa jätti. Siihen voi mennä viikko, kuukausi tai kolme vuotta mutta se päivä tulee. Se ei lohduta nyt eikä se lohduta sitten mutta jutun tiedostaminen antaa kiintopisteen mihin keskittyä.
d) Itselläni nukkuminen on suurin ongelma. Remeron-niminen masennuslääke vie tajun pois 8h ottohetkestä alkaen joten sillä selvisin viime kerralla. Tällä kerralla vedän au naturel jotta ois ees jotain vaihtelua :D
Pärjäile, meitä on tällä hetkellä tuhansia!
Muista, että kukaan ei voi auttaa sinua paremmin kuin sinä itse.Täytyy olla vahva, vaikka ymmärän todellakin mitä koet, koska itsekin olen kokenut ja(koen)samaa,vaikka mulla on ollu vähän erilainen tapaus.Nyt et voi tehdä asialle mitään,joten ajattele jotain muuta.Ensinäkin sano heti itsellesi, että nyt loppui tämä ja lakkaa KOKONAAN miettimästä häntä.Ala tehdä töitä, vaikka yhteiskunnan hyväx tai vaikka siivoa koti. Ajattele vaikka niitä ihmisiä, jotka kokevat surua, kuolevat nälkään tai muuten ovat kriisissä,menevaikka vapaaehtoistyöhön.JOs sulla on työpaikka, niin keskity siihen.Ole ystäviesi kanssa mahdollisimman paljon.Jos on huono fyysinen olo niin lepää, nuku.ElÄ kuitenkaan istu laiskottelemassa.Tärkeintä on, että komennat itsesi saaman itsesi kokoon.Jjos kuitenkin tunnet,että rakastat häntä,niin puhu suoraan hänelle,jos onnistuu niin hyvä jos ei niinsitten ei.Jatja elämää, päivä kerrallaan:)