Haluaisin kysyä kokemuksia siitä, että kun olette tavanneet naisia livessä tai sitten netin kautta tutustuneet niin siinä tapauksessa kun ei ole ollut romanttista kipinää niin oletteko kuitenkin jääneet jonkinasteisiksi ystäviksi?
Itse olen tavannut viime aikoina melko paljon naisia, siis käynyt treffeillä, ja voin sanoa, että ainoastaan yksi nainen oli sellainen jonka kanssa en halua olla missään tekemisissä. Hän oli todella pahansuopa ja ilkeä ihminen.
Muiden kanssa tilanne on ollut sellainen, että vaikka tapaaminen ei ole johtanut mihinkään romanssiin niin ollaan yhä tapaamisen jälkeenkin pidetty yhteyttä ja kyselty kuulumisia.
Tietenkin noissa tapaamisissa perimmäinen motiivi on löytää itsellensä kumppani mutta mikäli jompaa kumpaa osapuolta ei kiinnosta niin sillehän ei voi mitään. Pari viikkoa sitten tapasin todella mukavan naisen ja meillä juttu luisti hyvin mutta sellaiseen tulokseen tulin, että hän ei kuitenkaan kiinnostunut. Kuitenkin, tilanne elää edelleen sillä olemme olleet edelleen yhteydessä, tekstailtu ja lähetelty meilejä ja kyselty kuulumisia. Minua olisi kyllä kiinnostunut mutta lohduttaudun ajatuksella, että hän on yksinhuoltaja ja yh:n kanssa minulla ei sittenkään voisi kehittyä mitään sen syvempää kuin satunnainen tapailu. En oikein ole sen sortin ihminen että minusta olisi perheen kaitsijaksi.
Monen muunkin naisen kanssa ollaan pysytty puhe- ja yhteysväleissä. Onhan se ihan kiva sillä ystäviähän ei koskaan ole ihmisellä liikaa. Ehkä sitä kannattaakin katsastaa mahdollisimman monta naista että tietää sitten kenet oikeasti haluaa. Itselleni sopiva olisi mieluiten lapseton ja vielä mielummin savuton mutta tärkeintä on kuitenkin että on mukava ja lämminsydäminen ihminen, jonka kanssa juttu luistaa.
Itse olen tavannut viime aikoina melko paljon naisia, siis käynyt treffeillä, ja voin sanoa, että ainoastaan yksi nainen oli sellainen jonka kanssa en halua olla missään tekemisissä. Hän oli todella pahansuopa ja ilkeä ihminen.
Muiden kanssa tilanne on ollut sellainen, että vaikka tapaaminen ei ole johtanut mihinkään romanssiin niin ollaan yhä tapaamisen jälkeenkin pidetty yhteyttä ja kyselty kuulumisia.
Tietenkin noissa tapaamisissa perimmäinen motiivi on löytää itsellensä kumppani mutta mikäli jompaa kumpaa osapuolta ei kiinnosta niin sillehän ei voi mitään. Pari viikkoa sitten tapasin todella mukavan naisen ja meillä juttu luisti hyvin mutta sellaiseen tulokseen tulin, että hän ei kuitenkaan kiinnostunut. Kuitenkin, tilanne elää edelleen sillä olemme olleet edelleen yhteydessä, tekstailtu ja lähetelty meilejä ja kyselty kuulumisia. Minua olisi kyllä kiinnostunut mutta lohduttaudun ajatuksella, että hän on yksinhuoltaja ja yh:n kanssa minulla ei sittenkään voisi kehittyä mitään sen syvempää kuin satunnainen tapailu. En oikein ole sen sortin ihminen että minusta olisi perheen kaitsijaksi.
Monen muunkin naisen kanssa ollaan pysytty puhe- ja yhteysväleissä. Onhan se ihan kiva sillä ystäviähän ei koskaan ole ihmisellä liikaa. Ehkä sitä kannattaakin katsastaa mahdollisimman monta naista että tietää sitten kenet oikeasti haluaa. Itselleni sopiva olisi mieluiten lapseton ja vielä mielummin savuton mutta tärkeintä on kuitenkin että on mukava ja lämminsydäminen ihminen, jonka kanssa juttu luistaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Monia miehiä nettideittaillut, ei ole sytyttänyt romanttisessa mielessä kuin yksi josta ei kuitenkaan mitään tullut. Parin kanssa jääty ystäviksi, toisen kanssa ollaan aika tiivistikin yhteyksissä ja toisen kanssa satunnaisemmin. Mutta molemmat ovat jäänet tuttu/ystävä asteelle. Hyvä niin, sillä romanttista kipinää ei ollut kummankaan kanssa (ainakaan minun puolelta). Ovat kuitenkin tosi mukavia ja fiksuja tyyppejä ja mielelläni pitäisin heidät kavereina ja sillon tällöin tapaisin. Luulen, että ajattelevat samoin.
Ei se ole joko/tai peliä tuo nettideittailu mulle. Tälläinenkin ratkaisu on mahdollinen. Mitäs sitä nyt mukavia ihmisiä "lemppaamaan". Jos molemmille käy "vain" ystävyys.
Itselläni on paljon näitä viestittelysuhteita. Muutamia jo useiden vuosienkin varrelta. Heidän kanssaan olen ystävystynyt enkä ole ollut tippaakaan katkera, että osa heistä on löytänyt miehen ja perheen itsellensä.
Eräs hyvä ystäväni, jonka kanssa viestittelen, sanoi juuri, että on löytänyt viimein elämänsä miehen. Voin vilpittömästi toivottaa tälle ystävälleni onnea sillä itselläni ei ole hänen suhteen kiinnostusta sillä hän on yh enkä voisi kuvitella itseäni läheisempään suhteeseen kenenkään yh:n kanssa. Ystävänä sitäkin enemmän.