Kuinka sitten suut menee kun jotakin on kiusattu itsemurhan partaalle? Nauretaan vissiin ja sanotaan: Oma vika, ei sinun kanssa kukaan tule juttuun.
Voi kun se olisikin niin helppoa, mutta asiat eivät ole niin mustavalkoisia.
On se kummaa ettei ongelmista uskalleta keskustella avoimesti. Sitten kyllä suiden supinat käy kun palaverit ovat päättyneet.
Muista eräänkin työpaikan, missä yhtenään pidettiin palavereja, mutta mikään ei pysyvästi parantunut.
Työtekijät olivat olleet koko ikänsä samassa hyvässä talossa ja heidän mielestään oli kaikki hyvin, se riitti.
Ulkopuolinen uusi työntekijä näki jo muutamassa työpäivässä ettei kaikki ole kohdallaan, mutta uudistuksia sallittu ja härkää sarvista ei uskallettu ottaa. Oikeudenmukaisuudesta ei ollut tietoakaan, kunhan vain tietyllä klikillä oli hyvä olla.
Nyt varmaan on työntekijöillä on hyvä olla kun kirjoittavat työtön työtön lappusia.
Eikä siinä kaikki, muutoksia saattaa olla tulossa jopa aivan lähiaikoina.
Voi kun se olisikin niin helppoa, mutta asiat eivät ole niin mustavalkoisia.
On se kummaa ettei ongelmista uskalleta keskustella avoimesti. Sitten kyllä suiden supinat käy kun palaverit ovat päättyneet.
Muista eräänkin työpaikan, missä yhtenään pidettiin palavereja, mutta mikään ei pysyvästi parantunut.
Työtekijät olivat olleet koko ikänsä samassa hyvässä talossa ja heidän mielestään oli kaikki hyvin, se riitti.
Ulkopuolinen uusi työntekijä näki jo muutamassa työpäivässä ettei kaikki ole kohdallaan, mutta uudistuksia sallittu ja härkää sarvista ei uskallettu ottaa. Oikeudenmukaisuudesta ei ollut tietoakaan, kunhan vain tietyllä klikillä oli hyvä olla.
Nyt varmaan on työntekijöillä on hyvä olla kun kirjoittavat työtön työtön lappusia.
Eikä siinä kaikki, muutoksia saattaa olla tulossa jopa aivan lähiaikoina.
Vastaukset 9
Vanhimmat
moi mun nimi on julia olen uusi
kuitenkin pitää huolen omasta navastaan! Minkäs sille voi. Koen itse olevani ns. kiusattu. Mun pitäisi vaan, jos vielä jostain töitä saan (ja siellä taas kuitenkin törmään samoihin ilmiöihin), oppia siihen, että minun puoltani ei kukaan pidä, ei mua kukaan kaipaa jos lähden, siispä kovuutta itseeni. Olen muuten myös niitä tyyppejä, joita on lapsuudesta asti opetettu häpeämään itseään, alkoholistiperhe ym., hakenut edes jonkinlaista hyväksyntää "hyvillä" suorituksilla, mutta sekään ei riitä! Siis kun tunnustaisivat tai tunnustaisimme sen että meillä kaikilla oma taustamme joka vaikuttaa meihin. Ei mun tarvitse olla samaa mieltä kaikkien kanssa, mutta ei mun tarvitse ruveta osoittelemaan ja loukkaamaan niitäkään jotka ovat erilaisia kuin minä! Siis en puolusta kiusaajia, vaan kysyisin vaan ja ehdottaisin että voisiko heillekin valjeta em. asiat, ja silloin ei tarvitsisi nostaa suurta huutomerkkiä siitä että toinen ei ole samanlainen kuin minä!
pitää tajuta se, että iät kaiket samanlaisina olleita asioita ei kannata ruveta yks kaks uudistamaan, ei vanhat sitä kestä. Pikku hiljaa ja mieluiten vasta sitten kun on paikkansa organisaatiossa ottanut.
Ryhmässä on aina joku jolla on omat ongelmansa ja se oma taustansa, ei kenties itse tiedosta sitä omaa käyttäytymistään ja kuinka toista kiusaa hänen sosiaalinen painostuksensa jota tämä ryhmän jäsen häneen kohdistaa, se erilaisuuden hyväksymättömyys. Kohdistaa sen oman ahdinkonsa ja vaikeutensa tähän toiseen, joka ei osaa puolustautua. Jahtaa ja jahtaa. Ja sitten esimies esim. ei näe sitä tilannetta, toinen on vanha työntekijä, tuttu ja tunnettu, toinen uusi ja tuntematon, jota esimieskin vielä kokeilee. No juu, sen tietää mitä tuosta seuraa jos toinen on sosiaalisesti heikko vielä. Ja sitten on niin helvetin helppo sanoa ja syyllstää tätä uutta, mitäs on tommonen!
Niinhän se on, että sosiaaliset pärjäävät ja menestyvät, ne toiset ei.
Tosin mistäs tiedän, onko alkuperäisen ongelma juuri tuon kaltainen, todennäköisesti ei. Mutta yksi versio tämäkin.
Kuitenkin jokaisella on oikeus tehdä työtä - eikö niin - miksi sitä ei sitten kaikille suoda. Työpaikalla kai työnteko on pääasia.
Yrityskulttuuria kuvaa hyvin tarina häkistä ja apinoista.
On häkki jossa on 3 apinaa.
Katosta roikkuu naru, jonka päässä on banaani.
Kun yksi apinoista pyrkii ottamaan banaanin, niin muita apinoita ruiskutetaan jääkylmällä vedellä.
Hetken kuluttua toiset apinat käyvät aina automaattisesti banaania hakevan apinan kimpuun, jotta niitä ei ruiskutettaisi.
Tätä jatketaan niin kauan, ettei yksikään häkin apinoista enää yritä hakea banaania.
Sitten häkistä poistetaan 1 apina ja korvataan se uudella.
Uusi apina yrittää tietysti ottaa taas banaania, mutta silloin vanhat käyvät sen kimppuun.
Häkistä poistetaan taas 1 apina ja korvataan se uudella, sama kuvio banaanin kanssa toistuu.
Viimeinenkin ruiskutuksen kokenut apina poistetaan lopulta häkistä ja korvataan uudella.
Tilanne, häkissä on 3 apinaa, häkin katosta roikkuu naru, jonka päässä on banaani.
Yksikään apina ei yritä ottaa banaania, miksi?
Koska kaikki apinat tietävät, että banaania tavoittelemalla muut hyökkäävät sen kimppuun.
Yhtäkään näistä apinoista ei ole ruiskutettu jääkylmällä vedellä, mutta niille on opetettu, ettei banaania saa ottaa, eikä niillä ole enää hajukaan siitä alkuperäisestä syystä, miksi näin ei saa tehdä.
Tämä on yrityskulttuuria, "Näin meillä on aina tehty!", vaikka parempiakin ratkaisuja olisi, niin niitä ei käytetä.
Naurettavinta asiassa on se, että ne jotka "Ovat aina tehneet niin", eivät välttämtättä edes muista miksi niin on tehty alunperin, heille on vain opetettu, että niin tulee tehdä ja kaikki kyseenalaistaminen on kielletty.
Ikävä tosiasia on kuitenkin se, että nykypäivänä yritys, joka ei uudistu, ei menesty.
kukaan tule juttuun.
Ahaa, no onkohan silloin vikaa myös siinä toisessa muka hyvin ihmisten kanssa toimeen tulevassa porukassa kun ei kerran yhden kanssa tule juttuun ja siitä yhdestä tulee sitten ongelma. Ollaanko sitä silloin tosiaankin niin hyvin erilaisten ihmisten kanssa toimeen tulevia ja hyväksytäänkö ihmisten erilaisuus? Mitä hiton väliä sillä on jos yks on joku mörökölli, sen ääni kuulostaa (siis kuulostaa) ärtyneeltä, tai se vaan murahtelee jne., jos tämä kuitenkin tekee työnsä ja sen kanssa kuitenkin pystyy sopimaan esim. työnjaosta! Mikä helvetin yhteistyökyvyttömyyden merkki se on jos vain viihtyy yksikseen mutta pystyy kuitenkin ryhmän jäsenenä hoitamaan ryhmälle annetun tehtävästä oman osansa! Minä vaan kysyn! Helvetin "ihmisen kanssa hyvin toimeen tulevat".
Tuollainen lausahdus, että oma vika on juuri kiusaajille ominaista. Oma vika oma vika. Voi helevetti.
Linnaaan tuollaiset lausunnon antajat ja lopputili kouraan. - Paraskin lausunnon antaja. Et ymmärrä kiusatun näkökulmasta yhtään mitään.
Siksi olisi parasta kun pitäisit läppäsi kiinni.
Panokset tulevat kovenemaan kiusaamistyöpaikoissa.
Kiusaajia tulee olemaan tulevaisuudessa enemmän. Koulukiusaajista tulee myöhemmin työpaikkakiusaajia.
Räkänokastakin mies tulee vaan ei jonnii joutavista suunsoittajista ja leuan loksuttajista.
tarkoitin nimenomaan sitä, että voiko silloin edes sanoa itseään hyvin toisten kanssa toimeentulevaksi, jos yhden kanssa sitten muka on sellainen tilanne ettei sen kanssa tule juttuun! Sitä mä tarkoitin, enkä suinkaan että se on sen vika josta niin sanotaan - höh. Taisit lukea liian hätäisesti nopeasti kyhätyn kommenttini.
Kiusatun näkökulmasta ymmärrän kyllä aika paljonkin.
Toi räkänokastakin tulee mies, muttei ....
Muista se sitten seuraavalla kerralla kun rupeaa työpaikalla jonnin joutavat puheet ahdistamaan.
Olen sitä ihmetellyt itsekseni että miten voi sanoa olevansa yhteistyö taitoinen ja toisten kanssa hyvin toimeentuleva jos ei kerran tule toimeen sen kiusatun kanssa.......... puhuvatkohan kiusaajat itsensä pusiin väittäessään että ovat niin erinomaisen hyviä, empaaattisia ja toisten kanssa hyvin toimeentulevia........SIIS TODELLA MIKSEIVÄT HE TULE TOIMEEN SEN KIUSATUN KANSSA????? Se todella osoittaa heidän kykenemättömyytensä tulla ihmisten kanssa toimeen.
Siis aika tyhmiä ovat jos väittävät niin kun yrittävät haastaa riitaa kiusattujen kanssa siinä onnistumatta.