Ihminen elää elämäänsä palasissa. Mikä tänään miellyttää, ei enää jaksa sitä tehdä muutaman vuoden päästä. jos suhde seilaa samoja raiteita, on turha olla kovin hämmästynyt kun toinen "haksahtaa" siihen duuni/harrastus/what ever -ystävään.
Miehet tarvitsevat SEKSIÄ. Antakaa sitä niille!
Ei ne halua makaroonilaatikkoa, ne haluaa käteensä oluen ja suihinoton. Vaihda välillä "menuta", ja johan pysyy sun lihapatojen ääressä.
Nimim. Been there - done that
Miehet tarvitsevat SEKSIÄ. Antakaa sitä niille!
Ei ne halua makaroonilaatikkoa, ne haluaa käteensä oluen ja suihinoton. Vaihda välillä "menuta", ja johan pysyy sun lihapatojen ääressä.
Nimim. Been there - done that
Vastaukset 5
Vanhimmat
oikeassa, sanokoot femakot mitä tahansa!! Mutta, mutta; tätäkään ei voi yleistää. Väitän itse olevani juuri se, joka antaa "äksöniä" parisuhteeseen: olen valmis kaikenlaiseen, olen avarakatseinen. Harrastamaan seksiä paikoissa ja asennoissa aivan kuin silloin "hiukan" nuorempanakin. Väännän niitä lihapatoja ja pesen myös niitä paskasia kalsareitakin. En ole sinällään edes mikään tasa-arvon suuri kannattaja.
Mutta kun tämäkään ei jumalauta riitä miehelleni: mutta kun se vika onkin siinä järjettömän onnettomassa itsetunnossa, joka hetkittäin nousee vain siten, että saa tuntea taas sen fiilarin, kun saa iskettyä jonkun ja saa työnnyttyä johonkin uuteen reikään. Silläkin uhalla, että kaikki romuttuu, mutta kun NE AIVOT OVAT SIELLÄ JALKOJEN VÄLISSÄ!!! Että se, että on sängyssä kuin paraskin huora ei ikävä kyllä kaikkien miesten kohdalla riitä.
Jätä se! Paitsi, että Elämä on! se on myös lyhyt!
Kyllähän tottapuhuen, kaikkien suhteiden tulisi perustua jonkinmoiseen keskinäiseen kunnioitukseen ja kumppanuuteen. Et sinä ole olemassa palvellaksesi ja miellyttääksesi miestäsi. Ed. pointti vaan oli, että mikään ei ole pysyvää.
Yksinkertaista: jos mies saa tarpeeksi kaikki on hyvin, jos ei saa kaikki on huonosti. Onko sillä edes väliä kuka nainen paikallani olisi. Alkaa pahasti ottaa pattiin. Ehkä minun on parempi ilman vakituista miestä. Menköön sitten jos on mennäkseen.
Meillä aina sai kun halusi. Kaikenlaista.
Eipä tuo auttanut. Uusi on aina parempi kuin vanha. Ainakin uutuudenviehätystä aikansa.
Katsotaan mite sitten.
osa miehistä on niin JÄRJETTÖMÄN onnettomalla itsetunnolla varustettuja, että mikään ei riitä!!!! Vaikka et nalkuta, annat aina ja joka suunnasta, annat omaa aikaa, passaat ja kannat safkat eteen ja olet romanttinen ja OLET HELVETTI KAIKKEA MAHDOLLISTA JA MAHDOTONTA,niin se ei vain RIITÄ!! Koska uutta on saatava. Minun mielestäni se on myös jollakin lailla sairasta. Sitten tiedän miehiä, jotka elävät melkoisen tyrannin alaisuudessa, vaikka ovatkin ns. ihan fiksuja tyyppejä. Että tasan eivät käy onnen lahjat tässä maailmassa.
Mutta ehkä me, joilla olisi paljon antaa jollekin tervepäiselle miehelle vielä sellaisen löydämme. Jahka tuon toisen saa lähtemään lopullisesti sen uuden panonsa luokse!