onko täälä ketää muuta pariskuntaa joka olis jo useemman voden ollut yhdessä ja joka päivä riitelyä?
saitteko apua mistään ja mistä yleensä riitelette?
onko kellään hyviä kokemuksia parikäynneistä tms?
saitteko apua mistään ja mistä yleensä riitelette?
onko kellään hyviä kokemuksia parikäynneistä tms?
Vastaukset 13
Vanhimmat
suhde. Kuka hullu jaksaa koko ajan riidellä. Taitaa olla väärät ihmiset yhdessä, kuluttavaa elämää.
näitä kommentoijia ole jo ihan tarpeeksi...
kyselin että onko täälä ihmisiä joilla tämä ongelma on,en pyytänyt taivastelemaan.tiedämme itse tilanteemme ilman ulkopuolisten rutinaa.
No täällä on tämmöinen vajaan vuoden kestänyt suhde, jossa on alettu riitelemään melko usein.
Me riidellään yleensä siitä, että avovaimoni suuttuu mitättömistä asioista ihan sairaasti ja sen jälkeen hän ei puhu minulle mitään eikä edes vastaa kysymyksiini. Tähän mulla palaa hermo ja soppa on valmis.
Tänäänkin hän suuttui jostain ja haukkui minut pataluhaksi ja idiootiksi. Olen ajatellut, että kyllä se siitä, mutta nyt tuntuu, että pohja se on minunkin säkissä.
Kysyit, että saimmeko apua. Ei oo haettu vaan on yritetty puhua keskenämme asioistamme. Riitamme tosiaan näyttää johtuvan siitä, että olemme eläneet ihan eri maailmoissa (minä telluksella ja avokkini pumpulilandiassa) ja ajatuksemme ei aina kohtaa.
En varmaan vastannut yhtään sun kyssäriin, mutta tiedoksesi, että muitakin riitelijöitä on olemassa. En aikaisemmissa suhteissani ole koskaan riidellyt näin paljon ja päivän kysymyksenä onkin, että Kannattaako jatkaa?
Eikä aikaakaan, kun tämä poika sanoo arrivederci bambina!!!
harmittaa puolestasi moinen.naiselta se on inhottavaa käytöstä.minä olen nainen ja tässä suhteessa se kuunteleva osapuoli,muuttunut vuosien mittaan nyt riitoihin vastaajaksi..ei hyvä.apua ollaan haettu perheneuvolasta,mutta neuvon että sinne ei pidä riitelyongelmia setvimään.kuuntelevat eivät auta,jäi tosi paha mieli.
jos on hyvä puheyhteys keskenään,se pitää hyödyntää,mutta kun toinen kinnaa vastaan koko ajan ja mitään selitystä ei saa mikä mättää,nii se siitä.
mikä naisellasi on? täälä miehellä mättää ja häiritsee menneisyys ja epämiellyttävästi päättynyt edellinen suhde..aikaa tosin siitä jo 6vuotta,mutta jätti jäljet asenteeseen..mites tälläsistä sitten selviää jos ei ota apua?ei millään.
nyt on aika pariterapiaan.sielä on psykoterapeutti setvimässä.osaa sitten kattoo asioita syvemmälle.juuri tän riitelyn takia mennään.
kyllä kai sitä ihmetellään että mitä yhes vielä teemme,mutta jos kerran apua on saatavissa niin miksei käytä kaikkia oljenkorsia..jos ei asiat muutu ja tulee ero,voi ainakin ajatella että kaikki tehtiin..
Oon tullut siihen tulokseen elämäni varrella, että toista ei pysty muuttamaan omien mieltymysten mukaisiksi. Itsekään ei voi toista jatkuvasti olla miellyttämässä joten näköjään on ihmisiä, jotka eivät saa yhteisiä asioitaan kuntoon.
Olen näköjään tullut kyyniseksi oman parisuhteeni suhteen, mutta tällä hetkellä tilanne on tämä.
Hieman ajatuksiani:
Kannattaako jatkaa yhdessä oloa, jos usein kotiin töistä tullessaan joutuu pettymään avopuolisonsa käytökseen (avopuoliso kun ei tule halaamaan tai pussaamaan).
Avopuolison todella helposti suuttumista joutuu "varomaan" sanoissaan tai teoissaan.
Suuttuessaan avopuoliso on pitkävihainen eikä puhu mitään asioiden selvittämiseksi.
Avopuoliso on todella mustavalkoinen sekä altis tuomitsemaan ihmiset heidän tekojensa vuoksi. Tuntuu, että anteeksianto ei kuulu hänen luonteen piirteisiinsä.
Näitä asioista joudun nykyään pohtimaan aika usein. Taidanpa kohta pakata autoni ja muuttaa takaisin yksin asumaan.
nuo ovat tuttuja ja päällimmäisiä riitojen syitä meilläkin.turhauttaa ja se että vastausta ei saa.lisäksi tulee syyttelyä tekemättömistä töistä ja kaivellaan vikoja vaikkei niitä oliskaan.etsivä löytää aina.ihmeellistä että siihen riittää voimat muttei positiiviseen huomion antamiseen.
tuttavapiirissämme on monia suhteita missä nainen käyttäytyy mainitsemallasi tavalla,jopa kieltää seksin(onneksi miehet eivät kuitenkaan ole sortuneet pettämiseen,mikä on jo niin halveksuttavaa). olisihan se kiva jos mies osottas meillä hiukan postitiivista huomioo mutta ei!
Eli nainen oli työmatkalla Hesassa, piti saapua kaupunkimme juna-asemalle 14 aikaan tänään. Minun piti noutaa. Saavuin paikalle 5 min. myöhässä tiskattuani yms. siivottuani ensin yhteistä iltaa varten luonani.. No, saavuin paikalle 14:05, naisesta ei kuulu mitään, kirjoitin että odotan edessä parkissa. Nainen saapuu 5 min päästä, raivoaa ja paiskii ovia, valittaa kun toisten miehet olivat vastassa laiturilla, sanoi että ois parempi kyyti ollut linja-autolla. 2:ta linkaria ois joutunut käyttämään kotiin päästäkseen..
Olenko hullu kun viitsin edes yrittää tälläisen raivopään kanssa suhdetta vielä? Tunnettu ollaan viime kesästä. Jatkuvaa riitelyä, nainen käyttäytyy kuin pikkuprinsessa, vaatii huomiota sekä ei itse pysty alistumaan oikeastaan koskaan esim. tekemään aloitetta tapaamiselle. Hänen mielestään miehen pitäisi olla se joka "juoksee" naisen perässä. :(
Ei vaan pää kestä näitä ainaisia vastoinkäymisiä...
no jo on! eipä varmaan maksa vaivaa enää.sen sijaan sinulle kunnioitusta että olet ainakin halunnut nähdä toisen eteen vaivaa...varmaan löytyy asiallisempiakin naikkosia.
löytyy mukavimpiakin.. rasittavaa kun teet mitä vain niin se ei tunnu riittävän. Mitä sitä nyt suuttuu ja raivostuu hirveästi jos on 5 min myöhässä. Kostoksi antoi mun odottaa sitten autossa häntä. Kaikesta huudosta ja pahoista sanoistaan huolimatta ajoin hänet silti kotiinsa 6 km päähän. Sieltä sitten takaisin kotiini, en edes viitsinyt ehdottaa jäänkö luokseen vai en, ei kiinnosta jos käytös on monen päivän eron jälkeen tota luokkaa.. OLISI KIITOLLINEN.
minusta teit tosi hyvin kun veit hänet kotiinsa ja jätit sinne, etkä itse jäänyt tai ottanut häntä teille. onkos hänestä sittemmin kuulunut vai jätitkö lopullisesti
ihan itse.. päätös taitaa jopa tällä kertaa pitää. :(
Enkä luokseen mennyt.
Tuohon jatkuvasti tappelemiseen eksyy todella helposti jos siihen ei kiinnitä huomiota.
Juttelu vakavalla tasolla auttaa. Kertoo miten asian näkee itse.
Meillä meni niin pitkälle että lopulta kirjattiin seinällä olevaan kalenteriin aina riidan aihe ylös. Joillekin päiville tuli neljäkin merkintää mutta kun se oli aina esillä, ne merkinnät alkoi laskea. Kumpikin tajusi missä mennään ja varmaan laski kymmeneen ensin.
Taidanpa ehdottaa miehelleni samanlaista riidan aiheiden kirjaamista kalenteriin, hieno idea! Olen samaa mieltä kanssasi - jatkuvaan tappelemiseen todellakin eksyy. Me ollaan oltu yhdessä kuusi vuotta ja viimeinen puoli vuotta on ollut sitä, että joka päivä riidellään. Usein menee niin, että illalla ajattelen, että wau, yksi päivä ilman riitelyä pian pulkassa ja eiköhän viimeistään nukkumaan mentäessä riita taas synny, yleensä jostain aivan ihmeellisestä jutusta.