Olemme olleet vaimoni kanssa yksissä 10 vuotta. Nyt kuitenkin eroamassa toistamiseen (takana siis 2 avioliittoa asaman naisen kanssa). Viimeinen avioliitto on kestänyt vain 6 kuukautta, sillä viime vuonna erosimme ja menimme kuitenkin uudelleen naimisiin heti 4 kuukauden kuluttua (joku paniikkiratkaisu varmaankin). Aikaisempi avioliitto kesti 7 vuotta. Ositusta emme koskaan tehneet ja asuimmekin koko ajan yhteisessä omistusasunnossa. Nyt siis lopullinen ero tulossa, kysynkin voinko osituksessa vedota siihen, että uusi avioliitto oli niin lyhyt ja vaatia siten itselleni enemmän tasinkoa yhteisestä omaisuudesta.Vaimo kun haluaa viedä lasten vuoksi kaiken ja avioehtoa ei ole.
Lyhyt avioliitto
Kookoo
91500
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei minulla tai kenellä muullakaan ole antaa sinulle täällä vastausta, kannattaa kääntyä juristin puoleen joka osaa valaista nenemmän.
Mutta, eipä tuo estä spekuloimasta.
Kohtuullistaminen yleensä tapahtuu hyvin yksinkertaisesti, puolisot sopivat osituksen mikä ehkä poikkeaakin "laissa märitetystä".
Tai sitten asia viedään käräjille, ja ositus kohtuullistetaan tai ei. Lyhyt avioliitto on usein syynä kohtuullistamiseen, koska voidaan katsoa avioliitto tai/ja eropäätökseen vaikuttaneen taloudellinen hyötyminen. Tapauksessasi uskallan väittää ettei mene läpi, koska puolisosi olisi voinut vaatia ositusta jo 7 vuoden liiton jälkeen jolloin kohtuullistaminen ainakaan lyhyen avioliiton vuoksi ei olisi ollut perustelu.
En ymmärrä komenttiasi: "Vaimo kun haluaa viedä lasten vuoksi kaiken ja avioehtoa ei ole"
Eihän normaali osituskaan sitä merkitse, että toinen vie kaiken ... se ettei siihen suostu ei ole kohtuullistamista, vaan oikeuksistaan omaisuuteensa kiinni pitämistä.
Ero on ero, miksikäs se siitä muuttuisi vaikka olisitte sahanneet sitä eestaas.
Jos ei ole avioehtoa puoliksi menee.
Elatusmaksut määrätään maksukyvyn mukaan, ei sen mukaan kuinka monta kertaa olette eronneet, tilanne on tässä ja nyt.
... niin, siis puolisoiden netto-omaisuuksien yhteenlaskettu ARVOT osituksen jälkeen oltava yhtäsuuret, ellei avioehtoa ole ja "vähemmällä ollut" vaatii tasinkoa.
Mutta siitähän tässä ei oikeastaan ollutkaan kysymys, vaan siitä, voidaanko tuosta poikeata (kohtuullistaa) koska toinen avioliittoo oli lyhytkestoinen.
Se olisi ollut hyvä perustelu, jos ensimmäisen kerran avioliitto heidän välillään olisi purkautunut alle 2 vuoden aikana... mutta kun asiaa olen hieman pohtinut, nyt merkityksetön seikka. Koska...
Ositusta ei oltu tehty ekan eron jälkeen, ei se merkitsetse sitä etteikö sitä olisi toinen voinut vaatia takautuvasti aikka ensi vuonna. Koska kohtuullistaminen perustuu siihen, ettei erosta toinen saa saada "ansiotonta hyötyä"... ei mielestäni ole perusteita muuttaa ositusta nytkään vain sen vuoksi, että olivat olleet toisella kertaa lyhyen aikaa aviossa.
Mutta jälleen, kannattaa keskustella asiasta juristin kanssa ja ihan naamatusten.
Osituksen kiemurat kannattaa selvittää juristin kanssa jos omaisuutta on enemmänkin ja sopuratkaisua ei ole näköpiirissä.
Sen verran omasta kokemuksesta että jos 1. erossa on lapset määrätty esim. äidille, niin siellä ne pysyvät. Itse asiassa jos niin on, niin koko 2. avioliiton aikana lapset ovat olleet vain äidin eli huojaksi ei olisi virallisesti kelvannut isä.
Esimerkkinä alaikäisen passianomus: äidin suostumus riittää 2.avioliiton aikana.
Niin, siis tapauksessasi ekan eron jälkeen sinulle tuli lasten yksinhuoltajuus ... eli teillä ei ollut yhteishuoltajuutta joka yleensä erojen jälkeinen huoltajuusmuoto. Yhteishuoltajuudessakin toinen vanhemmista ns. lähihuoltjaja (tai ensisijainen huoltaja) ... mutta esim. passin saaminen tai lapsen sukunimen vaihtaminen edellyttää molempien huoltajien suostumuksen.
Mutta tuo oli hyvä huomio mitä kirjoitit siitä, ettei uudelleen avioituminen exän kanssa muuta tehtyä huoltajuussopimusta.
Avioliitto mikä avioliitto. Kestipä se 6 kuukautta tai 60 vuotta, niin eron tullen se käsitellään aina yhtenä ja samana asiana.
Älä nyt puppua puhu.
Omaisuuden ositus voidaan kohtuullistaa oikeusteitse, jos toinen sitä vaatii. Ositus hyvin todennäköisesti kohtuullistetaan jos kyseessä on ollut ns. lyhyt avioliitto ja toinen saamassa huomattavaa "etua" osituksessa.
Kohtuullistaminen on aina tapauskohtaista, ja sitä on vaadittava ja asiaa ajettava.
Niin, ja avioehdollinenkin ositus voidaan kohtuullistaa ... silloin perusteluna voi olla juuri pitkä avioliitto.
Kohtuullistaminen koskee avioliittoja jotka ovat alle 5 vuotta pitkiä ja toisella on oikeasti palkon isompi omaisuus.
Mikään muu ei siihen auta. Tasan menee muuten jako
jollei avioehtoa ole.
Luulisi että jo toisessa avioliitossa ihmiset tekisivät avioehdon.
no miksi sitten yllä keksit kirjoittaa:
"Kestipä se 6 kuukautta tai 60 vuotta..."