Olen 50v mies: fiksu, itsetunto kohdallaan, poikamainen, hyväkroppainen, en ole gigolo, en ole yökkäri, en ujokaan - ja mitä kaikkea vielä? Ihan ok kaiketi, pärjäilenkin hyvin naisen seurassa. Asiani ei näin ollen liity naisseuran puutteeseen vaan sitoutumishaluttomuuteeni.
Olen ehdottomasti yhden naisen mies: yksi-nainen-kerrallaan -periaatteella. Haluan elää myös omaa elämääni ja mielelläni, tottakai, suon saman myös vastapuoliskolle.Tiedotuspuolella ei pitäisi olla ongelmia, olen avoin ja olen tuonut näkökantani selkeästi esiin.
Joka tapauksessa, mukavatkin seurustelusuhteet ovat menneet katkolle, puolesta vuodesta vuoteen sisällä. Olen joutunut aloittamaan homman alusta uudestaan. Mikäs siinä, mutta olisin voinut kyllä viihtyä suhteessa pitempääkin.
Homma siis karahtaa kiville, ja aina samassa kohtaa: minua alkaa ahdistamaan vastapelurini riippumis- ja tarraamistaipumus, ilmiö joka suhteen edetessä mielestäni vain yltymistään yltyy.
Minä olen siis tällainen, putkiaivo. Entä, millä tavalla "ripustautuminen" liittyy naiseuteen? Löytyykö sääntöön poikkeuksia? Mitä mieltä olette, Naiset?
PS olen siis 50v, enkä ole mitään perhettä enää perustamassa...
Olen ehdottomasti yhden naisen mies: yksi-nainen-kerrallaan -periaatteella. Haluan elää myös omaa elämääni ja mielelläni, tottakai, suon saman myös vastapuoliskolle.Tiedotuspuolella ei pitäisi olla ongelmia, olen avoin ja olen tuonut näkökantani selkeästi esiin.
Joka tapauksessa, mukavatkin seurustelusuhteet ovat menneet katkolle, puolesta vuodesta vuoteen sisällä. Olen joutunut aloittamaan homman alusta uudestaan. Mikäs siinä, mutta olisin voinut kyllä viihtyä suhteessa pitempääkin.
Homma siis karahtaa kiville, ja aina samassa kohtaa: minua alkaa ahdistamaan vastapelurini riippumis- ja tarraamistaipumus, ilmiö joka suhteen edetessä mielestäni vain yltymistään yltyy.
Minä olen siis tällainen, putkiaivo. Entä, millä tavalla "ripustautuminen" liittyy naiseuteen? Löytyykö sääntöön poikkeuksia? Mitä mieltä olette, Naiset?
PS olen siis 50v, enkä ole mitään perhettä enää perustamassa...
Vastaukset 9
Vanhimmat
ikäisiäsi naisia, niin ei tule tuollaisia ongelmia. =)
Mielestäni monet naisista ovat tänä päivänä haluttomia sitoutumaan, koska sopivaa kumppania ei ole tarjolla. Et ole ainoa siinä suhteessa.
Nykyään tarraudun vain parhaaseen A-ryhmään (jos uskallan, voihan olla että rakastun;)), koska olen "vahingosta" viisastunut.
Katsastan tarkkaan ennen kuin ryhdyn toimeen;)
Tapaan miehiä myös melko harvoin ja usein arjen velvollisuuksien lomassa, joten sopivaan kumppaniin tutustuminen on melko vaikeaa, vaikka rohkea ja avoin olenkin.
Sitoutuminen vaatii useiden vuosien tuntemisen ja tunteet sekä yhteiset arvot/intressit.
Itselläni ei ole tuollaista "ripustautumistarvetta" kehenkään mieheen. Tapailu esimerkiksi viikonloppuisin riittäisi, eikä seurustelu edellyttäisi edes yhteisasumista, mutta LUOTTAMUSTA kylläkin.
Minulla on tietenkin myös omat menoni. Harrastuksia, ystävättäriä yms. Oli myös seurustelusuhde, joka kaatui siihen, että vain yhteinen laatuaika, jota vietimme yhdessä viikonloppuisin. Ei riittänyt miehelle. Siis hän tapailikin, ”vapaudenhuumassa” myös muita naisia saman aikaisesti. Luottamuksen mentyä, minun mielestäni oli enää turha yrittää jatkaa yhteydenpitoa.
Mikäli seksi liityy suhteeseen, niin naisilla myös sitoutuminen. Pidä vetskari kii..
Seksi ei ole tässä asiassa mielestäni homman juju, saati sitten joku tabu. Kiitti joka tapauksessa vinkistä. Ihan noin pitkälle en aio mennä.
Kurkkaa "miesten logiikka", siellä keskustelun aloittanut joku muu.
Logiikkaa tai ei, kirjoitan tällä palstalla pelkästään omasta puolestani.
...minua.Oma suhteeni alkoi n.10v sitten juuri tällä tavalla.Mies juuri ikäisesi, minä 10v nuorempi.Hän samanlainen putkiaivo...(=D) Ja heti kättelyssä asia tuli selväksi, perhettä ei perusteta,ei lapsia,ns. oma elämä (=omat asunnot,ystävät,harrastukset jne)Tavataan kun siltä tuntuu.Eli olenko nyt poikkeava nainen.Tunnen kyllä olevani.-Hänen ystävänsä eivät ota uskoakseen, että hänen ei tarvitse selitellä ja anella lupaa "illanviettoihin".Luottamus pelaa.Ja rakastan häntä koko suurella sydämmelläni.
Onnea myös jatkossa Teille molemmille! Tuohon minulla ei ole mitään muuta lisättävää.