(mitä)mieltä?

minun sielussani rauhaa ei juuri nyt ole. Ja hukassa olen myös oikein reippaasti. Huomiota silti saan halutessani, ei ole kyse tuollaisesta. Mietin vain miten itse reagoisin ja se todellakaan ei olisi mitenkään rauhallista "no ollaan me tässä vaan". Mua loukkaisi ihan hirveästi ja vetäytyisin vaan omaan kuplaani. No mutta kaikki tietenkin tyylillään..

ap. kirjoitti:

minun sielussani rauhaa ei juuri nyt ole. Ja hukassa olen myös oikein reippaasti. Huomiota silti saan halutessani, ei ole kyse tuollaisesta. Mietin vain miten itse reagoisin ja se todellakaan ei olisi mitenkään rauhallista "no ollaan me tässä vaan". Mua loukkaisi ihan hirveästi ja vetäytyisin vaan omaan kuplaani. No mutta kaikki tietenkin tyylillään..

on oikeastaan ihan normaalia että voi olla ihastuksia vaikka oliskin suhteessa ja siksi luultavasti reagoisin samoin kuin miehesi. Miksi hän olisi loukkaantunut jos asia ei millään tavoin ole kiinni hänestä tai liity häneen? Kysehän on vain SINUN tunteistasi & epävarmuudestasi.

edellinen kirjoitti:

on oikeastaan ihan normaalia että voi olla ihastuksia vaikka oliskin suhteessa ja siksi luultavasti reagoisin samoin kuin miehesi. Miksi hän olisi loukkaantunut jos asia ei millään tavoin ole kiinni hänestä tai liity häneen? Kysehän on vain SINUN tunteistasi & epävarmuudestasi.

Luulen että nuo kaksi asiaa (1) tunteittesi häilyvyys; 2) se miten tulkitset miehesi tilannetta) johtuvat samasta syystä eli jostain pelostasi. Se miten ajattelet itse reagoivasi miehen tilanteessa viittaa hylätyksi tulemisen pelkoon. Miehesi sen sijaan vaikuttaa tasapainoiselta ja henkisesti sinua kypsemmältä. Ehkä hän oikeasti ymmärtää noita sinun pelkojasi eikä siksi näe tilanteessa mitään miksi pitäisi olla loukkaantunut.

edellinen kirjoitti:

Luulen että nuo kaksi asiaa (1) tunteittesi häilyvyys; 2) se miten tulkitset miehesi tilannetta) johtuvat samasta syystä eli jostain pelostasi. Se miten ajattelet itse reagoivasi miehen tilanteessa viittaa hylätyksi tulemisen pelkoon. Miehesi sen sijaan vaikuttaa tasapainoiselta ja henkisesti sinua kypsemmältä. Ehkä hän oikeasti ymmärtää noita sinun pelkojasi eikä siksi näe tilanteessa mitään miksi pitäisi olla loukkaantunut.

ehkä tämä hieman osui ja käväistiin pinnan alla. Hankala päästää menemään sellainen ihminen, jonka kanssa voisi kuvitella viettävänsä ihania aikoja kiikkustuolissa. Silti tuntuu, että niin tulisi tehdä nyt. Tai ei. Tai jotain..tai ihan mitä vaan, että tämä tilanne loppuisi.

ap. kirjoitti:

ehkä tämä hieman osui ja käväistiin pinnan alla. Hankala päästää menemään sellainen ihminen, jonka kanssa voisi kuvitella viettävänsä ihania aikoja kiikkustuolissa. Silti tuntuu, että niin tulisi tehdä nyt. Tai ei. Tai jotain..tai ihan mitä vaan, että tämä tilanne loppuisi.

voipi olla ettet ole valmis suhteeseen. Ehkä sinun tulisi itseksesi jonkin aikaa käsitellä noita pelkojasi. Jos miehesi todella on sinulle oikea niin kyllä te myöhemmin voitte vielä kohdata. Ei menettämisen pelon vuoksi kannata suhteessa jatkaa, eikä se pitemmän päälle onnistukaan.

Mä itse seurustelin sun kaltaisen ihmisen kanssa ja kauheinta siinä oli ettei tämä nainen itse ymmärtänyt yhtään tunteitaan. Minä ymmärsin häntä ja hänen tunteitaan. Oli raskasta sivusta katsoa kun näki, mutta ei oikein voinut tehdä mitään. Ikään kuin hän olisi ollut yksin sen kuplansa sisällä, niinkuin ylempänä vertasitkin. Mutta hän siis meni menojaan ja minulle oli parempi niin, vaikka jollain tasolla häntä kohtaan paljon tunsinkin.

edellinen kirjoitti:

voipi olla ettet ole valmis suhteeseen. Ehkä sinun tulisi itseksesi jonkin aikaa käsitellä noita pelkojasi. Jos miehesi todella on sinulle oikea niin kyllä te myöhemmin voitte vielä kohdata. Ei menettämisen pelon vuoksi kannata suhteessa jatkaa, eikä se pitemmän päälle onnistukaan.

Mä itse seurustelin sun kaltaisen ihmisen kanssa ja kauheinta siinä oli ettei tämä nainen itse ymmärtänyt yhtään tunteitaan. Minä ymmärsin häntä ja hänen tunteitaan. Oli raskasta sivusta katsoa kun näki, mutta ei oikein voinut tehdä mitään. Ikään kuin hän olisi ollut yksin sen kuplansa sisällä, niinkuin ylempänä vertasitkin. Mutta hän siis meni menojaan ja minulle oli parempi niin, vaikka jollain tasolla häntä kohtaan paljon tunsinkin.

kaippa ne tunteet ymmärtää sitten kukin oman kokemuksensa pohjalta. Ehkä joku viisas ihminen keksii näihinkin onkelmiin jonkinlaisen sudenpentujen käsikirjan..

Tottahan se on että tuo on osoitus vain mieheni "kypsyydestä", mutta näitä juttuja peilaa omasta perspektiivistä. Kyse ei ole nyt sitten mistään teiniprinsessan huomionkalastuksesta, vaan ihan normimeiningistä. Kyllä se minua ainakin jollain tasolla häiritsisi jos mieheni toiseen naiseen olisi ihastunut ja varmasti myös sen näyttäisinkin. Sinä?

ap. kirjoitti:

kaippa ne tunteet ymmärtää sitten kukin oman kokemuksensa pohjalta. Ehkä joku viisas ihminen keksii näihinkin onkelmiin jonkinlaisen sudenpentujen käsikirjan..

Tottahan se on että tuo on osoitus vain mieheni "kypsyydestä", mutta näitä juttuja peilaa omasta perspektiivistä. Kyse ei ole nyt sitten mistään teiniprinsessan huomionkalastuksesta, vaan ihan normimeiningistä. Kyllä se minua ainakin jollain tasolla häiritsisi jos mieheni toiseen naiseen olisi ihastunut ja varmasti myös sen näyttäisinkin. Sinä?

Vaikea mitenkään yksioikoisesti sanoa miten suhtautuisin jos kumppani olis ihastunut toiseen. Riippuu suhteesta ja siitä ihastuksen laadusta. Jos kyseessä olis jonkinlainen kaukoihastus, joka ei kuitenkaan etenis minnekään, niin luulen että voisin ottaa melko lungisti, koska itsellänikin sellaisia jatkuvasti on. Ja rehellisyys ja luottamus on myös oleellista siinä miten suhtautuisin. Jos kumppani salailisi jotenkin ihastustaan niin se häiritsisi enemmän. Itse olen suhteessa ollessani ihan avoimesti puhunut pikkuihastuksistani koska olen kokenut etteivät ne varsinaisesti liity siihen suhteeseen.