Olen ollut nyt kaksi vuotta sinkkuna. Takana 4v suhteen jälkeen kaksi kuukauden- parin tutustumista uusiin miehiin nettipalstojen kautta, mutta näistä ei tullut mitään suurempaa.
Mä tahtoisin tutustua nettipalstan kautta hyvää mieheen, mutta kun olen saanut sinne oman ilmon ja ehkäpä ensimmäisiä yhteydenottoja, mua alkaa hirveästi ahdistamaan ja poistan ilmoituksen melkein heti. En tiedä MIKÄ ahdistaa? Olen tainnut menettää uskoni siihen että sieltä ketään mulle löytyy, en taida jaksaa enää kirjoittaa ja kertoa itsestäni kellekkään..
Mun vaihtoehtoni tutustua mieheen ovat joko netti tai baari, ja harvoin käyn baarissakin rahanpuutteen vuoksi.
Seuranhaku tuntuu vaan hirveän teennäiseltä. Silti on kamala kaipuu saada mies elämään. Mitä pitäisi tehdä?
Mä tahtoisin tutustua nettipalstan kautta hyvää mieheen, mutta kun olen saanut sinne oman ilmon ja ehkäpä ensimmäisiä yhteydenottoja, mua alkaa hirveästi ahdistamaan ja poistan ilmoituksen melkein heti. En tiedä MIKÄ ahdistaa? Olen tainnut menettää uskoni siihen että sieltä ketään mulle löytyy, en taida jaksaa enää kirjoittaa ja kertoa itsestäni kellekkään..
Mun vaihtoehtoni tutustua mieheen ovat joko netti tai baari, ja harvoin käyn baarissakin rahanpuutteen vuoksi.
Seuranhaku tuntuu vaan hirveän teennäiseltä. Silti on kamala kaipuu saada mies elämään. Mitä pitäisi tehdä?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Aika moni kohta osa yksiin paitsi, että oon mies. Saman ikänenkin. Kyllä sitä seurustelua kaipaa jo tosi paljon. Varsinkin kun on ehtinyt kokea sitä joskus aikaisemmin niin pitkään yhden ihmisen kanssa. Nyt kun sinkkuvuosia takana niin osaa kuitenkin arvostaa tosi paljon seuraavaa seurustelua.
Luulen kanssa, että netti ja baarit ovat ne tavanomaiset paikat. Ite en muuten vaan jaksa enää pahemmin käydä baareissa, siellä käymisessä liikaa miinuksia verrattuna plussiin (tupakansavu, tungos, ärsyttävän humalaiset ihmiset, tuskaset yöbussit, rahanmeno, krapula jne.) . Välillä tietty silti kiva käydä.
Nettiä ei myöskään vaan jaksa. Kyllähän netti on hyvä väline, mutta kauheesti se vaatii sitä työtä ja tuuria. Välillä sitä työtä tullutkin tehtyä paljon, mutta sitten kun se ei tuota tulosta niin vähän niinkuin turhautuu siihen.
Vaihtoehdoksi jää sitten nämä muut tavat kuten harrastukset, seurat, yhdistykset, vapaaehtoistoiminta, kurssit, tapahtumat jne. Työhön ja omiin kivoihin harrastuksiin menee päivät kuitenkin niin, että ei jaksaisi liittyä enää kaiken maailman yhdistyksiin.
En tajua, että mistä voisi löytyä.