Täytyy tunnustaa että tänään on ollut elämäni paskin päivä (äitienpäivä)!
Vaikken olekaan mieheni äiti meillä on tapana juhlia toisiamme äidin- ja isänpäivänä.
Heräsin aamusella, kuulin että mies kuorsaa sohvalla, en viitsinyt nousta koska ajattelin että saisin ne aamukahvit sänkyyn tai ainakin valmiiksi keitettynä, kuten on tapana ollut.
Tunnin päästä heräsin siihen että puhelin soi ja mies vastaa: Joo tule vain tänne olenkin jo keittänyt kahvit.
Nousin ylös, en kuullut "huomenta enkä onnentoivotuksia" äitienpäivän johdosta.
Mies oli pyytänyt kaverinsa meille istuskeleen. Ne käy meillä joka päivä muutenkin.
En voinut enää hillitä kiukkuani tai pettymystäni ja sain mielettömän raivarin kun mies ei kunnioita mitään perhejuhlapäiviä.
Edes äitienpäivänä en saanut nousta ylös ilman etteikö täällä olisi jo joku istuskelemassa.
Itkin pitkään yksikseni, koska tuommoinen käytös loukkasi minua ja sekin että sain haukut niskaani kun ilmaisin että haluaisin viettää ns. normaalia perhe elämää edes joskus. Ilman miehen kavereita istumassa meillä tyyliin aamusta iltaan!
Olin nähnyt vaivaa edellisenä päivänä kakun ym. tarjottavan kanssa.
Koristelin kakun ja lähdin omille vanhemmilleni sen kanssa, tyttäreni oli ollut siellä yötä.
Tarjosin siellä kakkua ja sain tyttäreltäni ihanan kukan joka teki minut tosi iloiseksi.
Se että sitä kunnioitettiin kun toin kakkua lämmitti sydäntä, muuta en olisi halunnutkaan.
Tulin takaisin kotiin sen kakun kanssa, huomasin että sillä aikaa siellä oli vedetty pullat ym. ja jätskit naamaan mitkä oli tarkoitettu kahvipöytään.
Rupesi niin vit***aan että heitin kakun roskakoriin kiitos lapun kera.
Koko päivän mies on ollut naama kurtussa aivan kun olisin pilannut hänen juhlapäivänsä.
Eikä se tajua edelleenkään loukanneensa minua. Eikä sitä että halusin viettää tämänpäivän perheen kesken enkä sen kavereitten kanssa!!!
Päivä olisi pelastunut pienellä kunnioituksen osoituksella!
Hyvän mielen sain sentään ruususta ja hetkestä vanhempieni kanssa, vaikka mies olikin, no jääköön sanomatta mikä se oli.
Vaikken olekaan mieheni äiti meillä on tapana juhlia toisiamme äidin- ja isänpäivänä.
Heräsin aamusella, kuulin että mies kuorsaa sohvalla, en viitsinyt nousta koska ajattelin että saisin ne aamukahvit sänkyyn tai ainakin valmiiksi keitettynä, kuten on tapana ollut.
Tunnin päästä heräsin siihen että puhelin soi ja mies vastaa: Joo tule vain tänne olenkin jo keittänyt kahvit.
Nousin ylös, en kuullut "huomenta enkä onnentoivotuksia" äitienpäivän johdosta.
Mies oli pyytänyt kaverinsa meille istuskeleen. Ne käy meillä joka päivä muutenkin.
En voinut enää hillitä kiukkuani tai pettymystäni ja sain mielettömän raivarin kun mies ei kunnioita mitään perhejuhlapäiviä.
Edes äitienpäivänä en saanut nousta ylös ilman etteikö täällä olisi jo joku istuskelemassa.
Itkin pitkään yksikseni, koska tuommoinen käytös loukkasi minua ja sekin että sain haukut niskaani kun ilmaisin että haluaisin viettää ns. normaalia perhe elämää edes joskus. Ilman miehen kavereita istumassa meillä tyyliin aamusta iltaan!
Olin nähnyt vaivaa edellisenä päivänä kakun ym. tarjottavan kanssa.
Koristelin kakun ja lähdin omille vanhemmilleni sen kanssa, tyttäreni oli ollut siellä yötä.
Tarjosin siellä kakkua ja sain tyttäreltäni ihanan kukan joka teki minut tosi iloiseksi.
Se että sitä kunnioitettiin kun toin kakkua lämmitti sydäntä, muuta en olisi halunnutkaan.
Tulin takaisin kotiin sen kakun kanssa, huomasin että sillä aikaa siellä oli vedetty pullat ym. ja jätskit naamaan mitkä oli tarkoitettu kahvipöytään.
Rupesi niin vit***aan että heitin kakun roskakoriin kiitos lapun kera.
Koko päivän mies on ollut naama kurtussa aivan kun olisin pilannut hänen juhlapäivänsä.
Eikä se tajua edelleenkään loukanneensa minua. Eikä sitä että halusin viettää tämänpäivän perheen kesken enkä sen kavereitten kanssa!!!
Päivä olisi pelastunut pienellä kunnioituksen osoituksella!
Hyvän mielen sain sentään ruususta ja hetkestä vanhempieni kanssa, vaikka mies olikin, no jääköön sanomatta mikä se oli.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Miehelläsi on huonot geenit
ne geenit
Olisko tullut parempi mieli, jos miehesi olisi ollut jääkiekkomatkalla Latviassa ja saanut kuvansa iltapäivälehden kanteen?
Etkö ole jo tähän mennessä huomannut, että naisella ei ole mitään arvoa, joillekin miehille.
Kukas sen miehen kasvatti? Millainen äiti hänellä on?
en ikänä tekis noin..vituttti muutenkin joskus ku kaverit saatana istuu tääl joka armas päivä..ei miehes lyl iha kunnos voi olla,vie se lataamoon tai jotai..ei noin naista kohdella äitienpäivänä..vittu mikä mulkku..sori vaa mut mun iha rehellinen mielipide.
Hitto ei ois pitäny lukee tota tekstii kun rupes itteekkin kiehuttaa! Voi luoja millanen voi ihminen olla. Pitää sitä nyt aikuisella miehellä sen verran järkeä olla päässä että noin ei käyttäydytä. Herranjestas mitä itsekkyyttä!!
Voinpa lohduttaa että mun ex-mies vei lapset syömään.
Kysyin lapsilta jos menevät käymään mummolla, vastaus oli etteivät mene. Sitten kysyin josko grillataan.
Jooei; isä tulee hakemaan heidät syömään !
Siis äitienpäivänä ! En viitsinyt metelöidä, mitäs se olis hyödyttänyt :(
Mitä valitat, ethän sinä sen miehes äiti ole!
No sitähän mä sanoin jo kirjoituksen alussa! Mutta meillä on (ennen) ollut tapana juhlia toisiamme siitä huolimatta. Eli isänpäivänä mieheni saa kahvia ja kakkua sänkyyn lahjan kera. Niin miksei sitten äitien päivänäkin?
t: Helena
Ja teillä on ollut sellainen tapa. Jäin vain miettimään, mikä tuollaiseen "kehitykseen" on johtanut? Tuskinpa suhteenne voi ihan kunnossa olla. Onko teillä ollut paljon riitoja ja välien kylmentymistä viime vuosina? Onko miehesi esim. masentunut/syrjäytynyt tms., mikä selittäisi hänen välinpitämättömyyttään?
Eiköhän tuollainen käytös kuitenkin ole ns. jäävuoren huippu...
Kehitys on se: ettei kyseinen henkilö ole kehittynyt teinivuosien jälkeen!
Ihan niinkun Ruusunen tässä aiemmin kirjoitti: liian iso oma napa!
Suhde on kunnossa niin kauan kun jaksan siihen panostaa, ikävä kyllä. Joo tiedetään ettei se niin sais olla ja että "lähde kävelemään" jne.
Mä taidan olla se joka kärsii enempi masennuksesta kun toinen osapuoli.
Yks huipuista tuo käytös kyllä tosiaan oli.
Koskaan en sais anteeks jos käyttäytyisin samallalailla häntä kohtaan.
Tiedän etten sais antaa toisen kohdella itseäni noin. Yrittänyt olen monestikkin "pistää hanttiin" muttei se niin helppoa ole.
No elämä on.
Tänään on uusi päivä ja uudet kujeet, lähdenki tästä puutarhaan tekemään jotain kivaa.
ps. Niin ja jokainen voi sinne peiliin tuijottaa joskus, minäkin.
Että sulla on itselläsi vaikeuksia nähdä sieltä peilistä(kään) muuta kuin se oma napa. Sama ongelma kuin Ruususella.
Miehesi käyttäytyi ääliömäisesti, samoin hänen kaverinsa. Ei varmaankaan ole ainoa kerta, koska miehen käytös kertoo kyllä hänen arvomaailmastaan eikä vain suhtautumisesta perheeseen ja sinuun.
Jos lohduttaa yhtään, niin maailma on täynnä tuollaisia miehiä. Se oma napa on niin suuri, ettei sen takaa yksinkertaisesti näy muita ihmisiä.
Minä pyysin äitienpäivälahjaksi, että mies pysyisi poissa näkyvistä. Sillä tavalla ei saa niin paljon vahinkoa aikaiseksi. Äitienpäivä on minun ja lasteni juhla, sillä mieheni sanoutui siitä käytöksellään irti jo ensimmäisenä äitienpäivänä.
Ostin muuten itselleni äitienpäiväksi 40 kaunista ruusua. Melkoinen kukkapuska. Sanoin miehelleni, että ostan kukat itse niin saan sellaisen ruusupuskan, minkä ansaitsen eikä miehen tarvitse nolata itseään lähikaupan krysanteemitiskillä. Perille meni. Ja kukat tuoksuvat vielä pitkään.
Äiti
Niin tuota kenen napa se nyt oikeastaan onkaan niin suuri ja tärkeä...? Minun mielestäni juurikin sinun, jos et salli edes miestäsi samaan taloon "pilaamaan juhliasi".
ja otat vähän liian vakavasti..tollaista pikkukakaran kiukuttelua kun asiat ei mene niinkun olit kuvitellut niiden menevän...
Kuitenkin kyseessä niin harmiton asia että miehesi pyysi kaverinsa kylään...??
Niin varmaan turhan hätäisesti suutuin. Juttu on vaan se että olen viimeisen puolen vuoden aikana joutunut kattomaan mieheni kavereitten naamoja kotonani lähes joka päivä, aamusta alkaen. Nyt keitti vaan totaalisesti yli.
Toivon ettei sun tarvis kokea samaa....
MUTTA jotenkin tuntuu niin liiottellulta tuo "elämäni paskin päivä" juttu, pienet on sulla murheen kun toisilla esim lapsi kuolee tms. ja sinä heittelet kakkuja roskiin kun päivä ei mennyt mielesi mukaan. Kai sen olet oppinut että tuollaisilla raivokohtauksilla ei miehen kanssa pitkälle pötkitä, ei se ajattele että on loukannut sinua jotenkin , miettii vaan että taas se hullu raivoaa jostain, eikä varmasti kuuntele mitä sinulla on sanottavaa...Kannattais varmaan jutella, kunnolla.
teet samalla tavalla, et huomioi miestäsi ollenkaan ja lähdet vaikka kavereiden kanssa kaupungille.
noi päivät on ihan vanhanaikaista hömppää,mikä kohtaus.. :))
Joo pannaan vaan paha kiertämään niin asiat hoituu.
Voi voi kuinka hyvä ehdotus!!! Kannatan!:)
miehet on niin yksinkertaisia etteivät muuten ymmärrä ellei tao kunnolla kuuppaan
Kokkeileppa tuota että pistät aina pahemmaksi ja kerro mulle sitten 15 vuoden kuluttua, olisiko kannattanut. Mut jos et tavoita mua, ei se haittaa. Mä tiedän jo vastauksen. :)
Eikö koskaan aikaisemmin ole mielessä käynyt että miehesi vaikkuttaa täysin vatipäälle?
Jos kuitenkin vielä haluat jatkaa suhdetta miehesi kanssa niin kannattaisiko puhua hänelle avoimesti mikä hänen käytöksessään ottaa pannuun. Kyllä normaali mies ymmärtää puhetta siinä missä nainenkin. Sano että haluat viettää aikaa miehesi ja perheesi kanssa.
Miksi ihmeessä ette ihmiset puhu suhteissanne avoimesti? Voi sille toiselle sanoa että "nyt äitienpäivänä ei tyle ketään käymään, sopisiko, kiitos?"
No täytyy olla hölmö mies, jos ei edes ymmärtänyt, miksi suutuit. Suutuit ihan aiheesta.
Omituista mistä kaikesta ihmiset jaksavat valittaa. Onko elämä ollut liian helppoa vai mikä on? Olisit kiitollinen että sulla on yleensä mies ja terve lapsi.
"Olisit kiitollinen että sulla on yleensä mies..."
Siis mitä kiitollisuutta tuosta nyt pitäisi kehittää? Ukkoja saa kyllä jos vain haluaa, hyviä ei niinkään. Kuule, parempi on olla ilman miestä kuin huonon miehen kanssa!
...Olisit kiitollinen että sulla on yleensä mies.. Ei helvata ;DDDDD
Kommenttisi on tyypillinen naisen kommentti; kunhan on mies, niin sekin on parempi kuin ei mitään. Missä on itsekunnioituksesi? (olen itse nainen)
Miksi ihmeessä sinä olet noin idiootin miehen kanssa?
Jos äijä on kavereistaan noin riippuvainen, heitä se elämästäsi pihalle.
oisit tyytyväine että mies kattelee tollasta akkaa. heittää ny kakun roskiin! mieti vähä!
Nii, mitä miettimistä tossa on?
Eikö se miehen tarvi ollenkaan miettiä käyttäytymistään?
Minähän sen kakun tein ja vaivaa sen eteen näin! Niin teen sitte sillä kakulla just mitä haluan!
Veti pullat ym. kavereittensa kanssa naamaan, mitkä oli tarkoitettu perheen kanssa vietettävän äitienpäivän kunniaks, ei sen kavereille mitkä muutenki on täälä ihan riesaks asti.
Pitäiskö kakkuakin vielä porukalle syöttää ja mahdollisesti antaa vielä kaikille hartia hieronta kaupan päälle, hä?
Olis edes tervehtinyt kun tulin olohuoneeseen, muttakun ei ole edes sen vertaa käytöstapoja!
Kyse on periaatteesta! En minäkään mee tunkeen kenenkään kotia juhlapyhinä jos ei ole kutsuttu!
Et sä ole herran äiti, joten ei sulle tartte kahvia keittää, eikä onnea toivottaa... Se on lasten tehtävä jos teillä niitä on.
Taisin nähdä teidät ostarilla tänään,
siinä oli joku heppu kaljakassin kanssa
ja huutava akka ja
jotain tyyppejä heilu siinä kintereillä
Miestäsi tuntematta voin vain arvailla: miehelläsi on ehkä kehitys jäänyt jossain vaiheessa kesken. Hän tekee niinkuin hänelle sopii eikä ota muita huomioon. Tuo jatkuva kavereiden tuominen kotiin ilman toisen lupaa on verrattavissa mihin tahansa muuhun käytökseen, jossa tehdään niinkuin itsestä hyvältä tuntuu, vaikka se on täysin ristiriidassa sovittujen asioiden kassa, esimerkkinä vaikkapa alkoholiongelma.
Jos miehesi siis on eräänlainen 'lapsi', niin sanon vain, että häntä voi olla mahdotonta muuttaa. Hänet on ehkä kasvattanut hemmotteleva äiti, joka ei ole mitään rajoja asettanut. Näistä pojista tulee narsisteja.
Mutta sinä tiedät itse parhaiten, millainen miehesi on.