Miksi on tapana, että sukulaisten luona pitää käydä vain koska he ovat sukulaisia? Eihän sitä muidenkaan ihmisten luona käy, jos heistä ei pidetä. Terveisin molemminpuolin kyllästynyt ja uskon että toisetkin ovat. Kuka uskaltaa ensimmäisenä sanoa, että eiköhän lopeteta nämä tyhjänpäiväiset käynnit, kun ne ovat pakkopullaa molemmille osapuolille?
Pakolliset
sukulaisvierailut
7883
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
nykyään, että käydään sukulaisissa ja tuttavissa. Itse pidän siitä perinteestä. Ihmiset kyllä ovat niin itsekeskeisiä, että könnäävät omissa oloissaan ja kokevat rasitteeksi sukulais ym. vierailut.
Mistä päättelet, että ihmiset ovat "itsekeskeisiä ja könnäävät omissa oloissaan"? ..Vain siksi, että eivät käy tietyissä sukujuhlissa,- tai tapaamisissa?
Ystävänsä voi valita, sukuaan ei. Silti minusta voi täysin valita, keitä tapailee ja keiden luona kyläilee, keihin pitää yhteyttä!
Olen nyt tehnyt vaimolleni selväksi että nyt loppuivat vierailut hänen siskojensa luona.
Kohta joku kirjoittaa että mahtaakohan olla vika itsessäsi,voin sitten kysyä perään vastaajalta että monestako työpaikasta ym. tuttaviltasi olet saanut tunnustusta hyvästä yhteistyökyvystä,puhumattakaan siitä että entisiltä asiakassuhteilta saat vielä myönteistä palautetta yhteistyöstä poistuessasi entisen työnantajan riveistä,esim.USA:ta myöten myönteistä palautetta.
No,olikohan kehumista vai säälin kerjuuta,sitä voi jokainen miettiä,jos lankomies ei tervehdi eikä puhu mitään sinnepäin kyläiltäessä ja vaimon sisko juoruilee perättömiä minusta niin minun osaltani tämä pakkopulla on ohi.Perättömien puheiden jälkeen tullaan vielä kyläilemään meillepäin,jos minä puhun jotain niin vaimoni sisko alkaa tuijottamaan miehensä silmiin,ei kovin hienoa käytöstä.Tehtiinhän minusta juoppokin,ei vaan ole ollut yhtään krapulapoissaoloa töistä,eikä ole tapana ajaa aamulla promilleissa,että tässä ainakin minulla riittävästi syytä lopettaa pakkopulla.
Tuollaisia on minunkin sukupiirissäni, mutten enää ainakaan ehdoin tahdoin aio tavata heitä.
Jos jotakin sanoo (ei paljon väliä mitä) tietyt ihmiset saattavat katsahtaa toisiinsa ivallinen ilme/hymy päällä.
Ei tunnu kivalta, ja tuollainen käytös näkyy kauas. Käsitän sen jonkunlaisena kateutena, koska miksi kenelläkään olisi varsinaisesti mitään minua vastaan?! Suht vaatimatonta kuorta näytän ulospäin, enkä tuo itseäni esille niinkuin monet muut.
Olen myös huomannut, että samat ihmiset ovat hirmuisen uteliaita yleensä tekemisistäni, jotta saavat sitten arvostella niitä joukolla.
Tarkoitan sitä että hyvä kuulla kun minulle on joskus sanottu että mielikuvitus lentää,on näköjään vastaavia tapauksia ikävä kyllä muillakin.
Hyvin samanlaisista asioista on kysymys meidän molempien kohdallamme,myös tuo uteliaisuus on kuulunut voimakkaasti asiaan.
Pääsin minäkin nauttimaan,itse olen pitänyt matalaa profiilia,tuli sitten muuta kautta esiin mitä olen harrastanut ja aion jatkaa,tuli tuijotuksista ja ylimielisyydestä ainakin vähäksi aikaa loppu siinä kahvipöydässä.
Voimia sulle ja hyvää kesää,äläkä välitä niistä,tyhmyytensä ovat näyttäneet.
Unohda ja vältä sellainen kyläpaikka jos mahdollista,oman tyhmyytensä näyttivät.
Minun vaimoni suvun puolelta vastaava ei koskaan enään toteudu,en mene sinne koska meillä ei ole riittävän sivistynyttä keskusteltavaa,eli isäntä ei puhu mitään vaan vaihtaa tv-kanavaa,enkä ole kotona kun ne tulevat meille.
olisi niin rohkea kun kerran asia ottaa niin päähän?