eivät ole oikeasti mitään akateemisia,
amk = eräänlainen ammattikoulu.
Vastaa vanhoja opistoja hiukan lämmiteltynä.
Edes kauppakorkeakoulu ei ole sinällään vaativa oppilaitos, ainoastaan sisäänpääsy on vaikeaa,
koska laitos ollut niin suosittu ja omaa statusta.
Minulla oli aiemmin työkaveri, joka oli opiskellut
tiedeaineita HY:ssa. Siihen aikaan ei päästetty
moniakaan läpi laudatur-tasolta esim. matematiikassa.
Pyrki vanhana Helsingin kauppakorkeakouluun ja pääsi. Hän opiskeli tuolloin lähes 20 v sitten kauppatieteen kandidaatiksi (kai nykyinen k.t. maisteri) työn ohessa. Kertoi että löysää oli, kuin eri planeetalta verrattuna HY:n matematiikan laitokseen.
Teidän perkeleiden pitäisi opiskella oikeissa
tiedeyliopistoissa matemaattisia aineita niin putoaisitte maan pinnalle ja tulisitte oikein kunnolla kyykytetyiksi.
Muuten nousee liikaa hattuun.
Kaikkihan opistotasoilla yleensä läpi pääsevät
opinnoistaan.
Sitten on kuulemma vielä eroa vaatimustasoissa
Helsingin yliopiston ja ns. maaseutuyliopistojen
välillä.
Taitaa noilla nykyajan nuorilla nousta hattuun,
koska läpäisevät käytännönläheiset reippaiden
nuorten miesten koulunsa helposti.
Nykyajan tarkoitushan on tuottaa nopeasti tutkintoja, ja sehän onnistuu vaatimustasoa
laskemalla, ei mitään palikoiden päällee käyviä
ongelmia kokeisiin, joiden ainoa tarkoitus on
pudottaa ekassa vaiheessa puolet pois, sitten
cum-laude vaiheessa vähintään sama ja ehkä alle
1/5 aloittaneista lopulta valmistuu maisteriksi.
Professorit saivat ennen vanhaan häsätä mielin
määrin ja harjoittaa mielivaltaa esim. gradun
hyväksynnässä ja vaativuustason määrittelyssä.
Nykyäänkin löytyy kuulemma aika vittumaisia
proffia, joita ei millään saa kuriin. Se vanha
polvi vielä jyllää joissain laitoksissa.
Arvaattekin varmaan mitä olen opiskellut ja
missä. Ikää on 46 vuotta. Se entinen työkaverini
on jo lähes eläkeikäinen mies. En ole tavannyt
yli 15 vuoteen.
tv:
aliohjelmoija
(Helsinki)
amk = eräänlainen ammattikoulu.
Vastaa vanhoja opistoja hiukan lämmiteltynä.
Edes kauppakorkeakoulu ei ole sinällään vaativa oppilaitos, ainoastaan sisäänpääsy on vaikeaa,
koska laitos ollut niin suosittu ja omaa statusta.
Minulla oli aiemmin työkaveri, joka oli opiskellut
tiedeaineita HY:ssa. Siihen aikaan ei päästetty
moniakaan läpi laudatur-tasolta esim. matematiikassa.
Pyrki vanhana Helsingin kauppakorkeakouluun ja pääsi. Hän opiskeli tuolloin lähes 20 v sitten kauppatieteen kandidaatiksi (kai nykyinen k.t. maisteri) työn ohessa. Kertoi että löysää oli, kuin eri planeetalta verrattuna HY:n matematiikan laitokseen.
Teidän perkeleiden pitäisi opiskella oikeissa
tiedeyliopistoissa matemaattisia aineita niin putoaisitte maan pinnalle ja tulisitte oikein kunnolla kyykytetyiksi.
Muuten nousee liikaa hattuun.
Kaikkihan opistotasoilla yleensä läpi pääsevät
opinnoistaan.
Sitten on kuulemma vielä eroa vaatimustasoissa
Helsingin yliopiston ja ns. maaseutuyliopistojen
välillä.
Taitaa noilla nykyajan nuorilla nousta hattuun,
koska läpäisevät käytännönläheiset reippaiden
nuorten miesten koulunsa helposti.
Nykyajan tarkoitushan on tuottaa nopeasti tutkintoja, ja sehän onnistuu vaatimustasoa
laskemalla, ei mitään palikoiden päällee käyviä
ongelmia kokeisiin, joiden ainoa tarkoitus on
pudottaa ekassa vaiheessa puolet pois, sitten
cum-laude vaiheessa vähintään sama ja ehkä alle
1/5 aloittaneista lopulta valmistuu maisteriksi.
Professorit saivat ennen vanhaan häsätä mielin
määrin ja harjoittaa mielivaltaa esim. gradun
hyväksynnässä ja vaativuustason määrittelyssä.
Nykyäänkin löytyy kuulemma aika vittumaisia
proffia, joita ei millään saa kuriin. Se vanha
polvi vielä jyllää joissain laitoksissa.
Arvaattekin varmaan mitä olen opiskellut ja
missä. Ikää on 46 vuotta. Se entinen työkaverini
on jo lähes eläkeikäinen mies. En ole tavannyt
yli 15 vuoteen.
tv:
aliohjelmoija
(Helsinki)
Vastaukset 16
Vanhimmat
Hirmuista yleistämistä että opistotason opiskelu olisi jotenkin erikoisen helppoa ja se oma opinahjo olisi aina se kaikkein vaativin. Sairaanhoitajaopiskelijana voin sanoa, että meillä on kyllä tosi vaativat kurssit eikä vaatimustaso tunnu kovin alhaiselta. Mutta helppohan teidän on sanoa, jotka ette sitä itse ole kokeneet.
mutta kohtalainen suorittaa työvoitolla.
Kai teillä nyt enemmän kuin 20 % läpäisi opinnot,
siis valmistui.
Varmaan teille tuli ne parhaat opiskelijat ja
surkeimmat yliopistoon (häh).
Kerroinhan esimerkin tuttavastani joka oli
kauppat. maisteri ja ollut Helsingin yliopiston
matematiikan opiskelija aikaisemmin.
En tunne niin paljoa ihmisiä, että voisin
esittää muita samanlaisia todisteita enemmän.
Em. tuttavani kertoi, että varsinkin 60-luvulla
oli matematiikan professoreilla kauhea tarve
pitää laitoksen mainetta yllä korkeatasoisena
opiskelupaikkana. Yleisesti ajateltiin,että lahjakkaimmat lähtivät Polille, joten proffat HY:ssa päättivät,
että täältä ei ainakaan tule huonoja maistereita,
eli taso on vähintään sama kuin Otaniemessä.
Ja kukaan ei voinut tietenkään valittaa vaatimustasosta.
Eräs DI aikanaan todisti, että kun heille tuli
vieraileva luennoitsija yliopiston puolelta, niin hänelle se oli kyllä ollut tiukin kurssi Polilla.
HY:n proffalla oli ollut joku vittuilun tarve,
koska Polilla oli (ja vieläkin on) maine
hyvistä opiskelijoistaan. Niiltähän piti ottaa
luulot pois.
Sisarellani, joka on lääkäri, on vähän samalaisia
kokemuksia Tampereen opiskeluajoiltaan.
Pakollisena kurssina oli ollut kansanterveystiede,
joka ei kuulunut lääketieteelliseen tiedekuntaan.
Luennoitsija tuli muualta, ja tentit olivat sitä
tasoa, että puolet oli vähällä tulla hylätyksi.
Uusintatenteissä piti käydä.
Tällaista tarpeettoman korkean vaatimustason
pitämistä siis esiintyi sillä perusteella, että
kansanterveystieteilijää vitutti lääkiksen status.
Niiltä opiskelijoiltahan piti ottaa luulot pois.
Mitähän helvettiä teidän opistotasoisten opinnoista tulisi, jos vaatimustaso laitettaisiin
sellaiseksi, että juuri kukaan ei valmistuisi?
Täytyy sitä tasossa jotain eroa olla, vai onko
se juuri niinpäin, että tyhmimmät ovat oikeissa
korkeakouluissa ja hyvin palikkansa järjestävät
alemmissa oppilaitoksissa?
Päättelen tämän siis valmistumisprosenteista.
mies46v - aika entinen ei koskaan enää palaa
kauppakorkeeseen on helppo päästä verrattuna moneen muuhun puhtaaseen tieteeseen. Pääsykoehan perustuu muutaman aiheen perusteisiin tosin aika hyvin opiskeltaviin (itse 30.5 pojoa vaadittavasta 23.5 . niinkuin monen monen muunkin alan opinnot eivät ole vertailu kelpoisija keskenään aikajänteen pitkittyessä mikä on vanhojen partojen mieleen (veikkaan). Eli asian ydin on se että kauppa alana on reippaitten ihmisten ala, (joille kiitos kun en itse jaksa nuolla tarpeeksi) ei tulevan 50 kriisin kourissa kamppailevan nuorta naista haluanvan hautaa pelkäävän ajattelijan
oma lukunsa. Toisille ne voivat olla helpompia kuin toiselle. Itse olen alunperin opiskellut ammattikoulu- ja teknikkopohjalta amk-insinööriksi ja eipä ollut matematiikka kovinkaan herkkua vaikka muuten loistavasti pärjäsinkin. Esimerkkinä vaan siitä, että on vaikea yleispätevästi sanoa mikä oppilaitos on vaativin muuta kuin yleisellä tasolla. Enkä tiedä onko matemaattinen vaativuuskaan nyt välttämättä se ainoa oikea tapa arvioida vaativuutta.
Toisille kaikki tekniikkaan liittyvät opinnot voivat olla täyttää hepreaa vaikka pärjäisivät muuten yliopistotyyppisessä pänttäämis/ulkoaopiskelutyyppisessä systeemissä paremmin. Löysemmäksi touhu on joka tapauksessa mennyt myös tekniikka AMK:n puolella vanhoihin aikoihin verrattuna. Silloin opistoaikoina saattoi insinöörioppilaskin jäädä luokalleen jos ei päässyt kokeista läpi. Nykyään voi venkuilla yliopistotyyliin ihan miten haluaa.
Ammattikoulun, teknillisen koulun ja tekniikka AMK:n eroista voinen kertoilla jotakin koska olen kaikki nämä koulut läpi käynyt:
Suurimmat erot löytyvät mielestäni asioiden läpikäyntivauhdista, lähestymistavasta, kurssien määrästä ja opiskelija-aineksesta. Sinänsä olisi mielestäni hyvin positiivista, että AMK:t ottasivat joissain asioissa myös oppia ammattikouluista koska kuitenkin ihmisiä käytännön ammatteihin periaatteessa kouluttavat. Voisi oikeastaan kärjistää, että eihän AMK todellakaan ole muuta kuin teoriaopinnoilla täydennetty ammattikoulutus. Eikä tämä ole mielestäni mikään negatiivinen asia.
Inflaation kaikki oppiarvot ovat joka tapauksessa kärsineet. Nykään insinöörin ja maisterin paperit tuntuu pystyvät saamaan melkein kuka tahansa jos oikein kovasti yrittää, eikä aina tarvitse edes sitäkään. Lopulta opettajat kyllästyvät ja päästävät läpi jos ei muu auta. Enkä tiedä onko se nyt loppujen lopuksi niin pahakaan jos on kyse esim. jostain yksittäisestä kurssista/aineesta. Mutta onneksi vanhempi väki vielä yliarvostaa tiettyjä tutkintoja.
Onhan se AMK-insinöörikin olevinaan korkeampi tutkinto kuin "tavallinen" opistoinsinööri. Työnantajat eivät taida kuitenkaan kovin suurta eroa näitten välillä tehdä, ainakaan oman kokemukseni mukaan. Mielestäni vähän sama ilmiö tässä merkonomi-tradenomi-tilanteessa.
Jaa no en tiiä, itse koin opiskelun Heliassa ihan riittävän rasittavaksi (itselleni) ja olen ihan kivassa työssä nyt. En ois rehellisesti sanottuna jaksanu päntätä kauppakorkeessa (siksikin arvostan kauppatieteen opiskelijoita), mutta se mikä ehkä menee meidän opiskelutyylissä kirjojen pänttäämisen edelle, on sairaalloinen määrä ryhmä- ja projektitöitä samaan aikaan.
Ja nyt sitten työelämässä, paljon on kiinni omasta asenteesta ja ahkeruudesta, jopa ehkä vähän järjestäkin :) harva tosiaan valmistuu (ei yliopistosta eikä ammattikoulusta) suoraan mihinkään huipulle ilman käytännön kokemusta. Minusta tradenomiopinnot ovat antaneet tosi hyvän pohjan työelämään, ainakin tähän mitä minä teen. Minä en edes mihinkään superjohtajanpallille havittelekaan (mutta olenkin nainen :D) vaan onpa mullekin yks alainen suotu. Jee.
Jees.
Opettele ensin kirjoittamaan ja tule sitten hehkuttamaan itseäsi. Sillä välin voit vaikka ostaa runsaalla maisterin palkallasi puvun ja mennä esim. ravintola Teatteriin kertomaan jälkipolvelle, kuinka ennen miehet olivat rautaa.
Kirjoittaessa pitäisi koota ajatukset paremmin.
Tekstin voisi tehdä ennekuin ottaa internet-yhteyden. On line istunnossa ei ole aikaa enää hieroa lauseita. Kai sen ymmärrät itsekin, taukki.
Jos tarkkoja ollaan, niin matemaattinen tyyppi
osaa mielestäni esittää selkeästi ja ytimekkäästi
asiat. Ei tässä todellakaan olla suorittamassa
mitään suomen ainekirjoitusta eikä malliratkaisua
mihinkään asetettuun ongelmaan.
Pääasia että asiat tulevat varmasti ymmärretyiksi.
kirjoittaja
Alkuperäisen viestin sisältö on lyhennettynä :
AMK = eräänlainen ammattikoulu.
Kauppakorkea = ei mitään erikoista
"Oikea" tiedeyliopisto = Helsingissä, matemaatisia aineita opettava taho
Lähde : 46-vuotiaan, työelämässä olevan miehen mielipiteet.
Tämäkö on sitä uskottavaa kirjoittamista? En missään vaiheessa ole vaatinut täsmällistä ainekirjoitusta, mutta aika kaukana totuudesta ollaan, jos alkuperäistä viestiä pidetään uskottavana.
Asia on esitetty ytimekkäästi, jopa minä, taukki, sen ymmärsin. Uskottavasti ja todenmukaisesti - ei edes lähelle.
sopivia tiedekorkeakouluopintoja jos se enää sellaista on kuin ennen.
Lidl tarvitsee pikakoulutettuja, ja sopivia
oppilaitoksia siihen löytyy. Tämä on nykyaikaa.
Käy nyt vaikka ne merkantin opintosi ensin loppuun - Taitaa muuten olla lopetettu tuo tutkinto!
Voithan kysellä henkilöiltä, joilla on opinnot
sekä opistossa että korkeakoulussa, mitä oli eroa.
Kyllä niitä muutama harva löytyy, mutta eihän
nykyaikana turhia opiskella - kaikenlaiset puoskarit hilluvat (etenkin ns. IT-alalla, minä
taas olen ATK-alalla, huom. ero)!
mies46v
> sopivia tiedekorkeakouluopintoja jos se enää
> sellaista on kuin ennen.
> Lidl tarvitsee pikakoulutettuja, ja sopivia
> oppilaitoksia siihen löytyy. Tämä on nykyaikaa.
> Käy nyt vaikka ne merkantin opintosi ensin
> loppuun - Taitaa muuten olla lopetettu tuo
> tutkinto!
>
> Voithan kysellä henkilöiltä, joilla on opinnot
> sekä opistossa että korkeakoulussa, mitä oli
> eroa.
>
> Kyllä niitä muutama harva löytyy, mutta eihän
> nykyaikana turhia opiskella - kaikenlaiset
> puoskarit hilluvat (etenkin ns. IT-alalla, minä
> taas olen ATK-alalla, huom. ero)!
En tiedä, mitä tarkoita "sopivilla tiedekorkeaopinnoilla", mutta tarkoitukseni on siirtyä tradenomin (mahtaa olla sinulle kirosana?)tutkintoni loppuun ja sen jälkeen siirtyä TKK:lle jatko-opiskelemaan enemmän teoriaa. Koen soveltuvani myös teorian tuottamiseen, vaikka käytännön ratkaisut ovatkin lähempänä sydäntäni. En tiedä, koetko minun olevan epäpätevä "oikean tutkinnon" suorittajaksi, mutta eiköhän se selviä omassa koulutuskaaressani.
Miten muuten Lidl:n työtekijätarve liittyy tähän keskusteluun? Tai lopetettu merkantin tutkinto ja sen suorittaminen?
Olen paljon tekemisissä niin toisen asteen kuin korkeakouluasteen (sekä tiede-, että AMK-) kanssa. Opiskelijoiden, -aktiivien, ay-toiminnassa olevien, opettajien ja muiden sidosryhmien henkilöiden (työelämä etc). Katson tämän tarjoavan minulle riittävän laaja-alaisen näkemyksen suomalaiseen koulutuspolitiikkaan.
Minä taasen olen ICT-alalla sekä kaupallisella alalla. Sitä en osaa arvioida, olenko puoskari.
Kirjoitan tradenomeille, koska niitä tuntuu
täällä palstalla riittävän. He uskovat kovasti pääsevänsä kaupan kassoja pidemmälle.
Tradenomi onkin merkonomin seuraaja, nykyajan
reipas nuori mies. Muistatko vanhan ajan
työilmoituksen: Palvelukseen halutaan merkonomi
tai muu reipas nuori mies.
Koska kaikki ovat nykyään akateemisia (amk-pohjaisetkin haluavat), ovat tutkinnot kärsimässä
inflaation. Komeita titteleitä löytyy lähes
kaikille. Jos opiskelee tiedekorkeakoulussa,
kannattaa katsoa, että ei aivan pelkästään teoreettisia aineita opiskele, monet työpaikat
hakevat vain niitä reippaita nuoria miehiä.
Onnea sinulle tkk:hon! Se voi olla aika kova koulu.
Jos olet mitä kerrot, olet aika laaja-alainen,
eräänlainen "seurustelu-upseeri".
Osaatko itse tehdä käytännön töitä se lisäksi,
että sinulla on koulutusta?
No, tässä vähän vituttaa katsella eräässä suuressa
kaupanalan yrityksessä kuinka korkeaan asemaan
pääsee kaikenlaisella amk-koulutuksella kunhan
vain supliikki pelaa. En mielellään näkisi
itseäni vähemmän koulutettua henkilöä esimiehenäni. Pitäisi korkeat johtopaikat oikeasti
panna avoimeen hakuun ja valita sinne paras:
Yhdistelmä vaativaa koulutusta pitkä kokemus.
Esimiehenä pitää olla henkilö, jota varmasti kunnioittaa.
Meidän uusi esimiehemme on
eräänlaisen firman valtauksen (rosvousta)
seurausta. Kaikki edelliset sentään olivat sellaisia, jotka itse kukin sulatti. Silloin firmamme omistikin eräs toinen kaupan yritys.
Nyt tuntuu siltä, että uusi omistaja vain haluaa
vittuilla laittamalla jonkun pellen meille johtajaksi.
Eikä nuoria esimieheksi, jonottakoot ne perkeleet nyt ainakin 20 v ja kerätkööt rautaista työkokemusta ensin.
Pelkällä hyvällä supliikilla ja sillä, että on esim. varmasti oikeistolainen ei pitäisi ketään
päästä livahtamaan johtoportaaseen.
Tässä jo unohdan mistä tämä vitutuksen selvitysketjuni lähti alkuun.
Muuten, tunnen Ruotsissa asuvan suomalaisen myös
46 v (työttömän) maisterin, joka kirjoittelee aivan sekokirjoituksia tekstitv:n sivuille ja lähettääniitä joskus minulle. Nämä eivät ole hänen
tekstejään. Onko teksti-tv:ssä tosiaan yleisön osastokirjoituksia? En ole vaivautunut tutkimaan.
Täytyykin pyytää häntä kirjoittamaan tänne.
äijä
Kuulostat kovin katkeralta ja viestistäsi läpi kuultaa kateus..Ettei vain taitais olla niin, että pelkäät oman asemasi menettämistä, kun "kaiken maailma" tradenomit nokittavat sinut?
Amk:sta riippuen, mutta kun taitavat olla kovin hyvin koulutettua porukkaa. Sekö sinua kismittää?
Et ole edes tainnut tarkemmin tutustua mitä vaaditaan tradenomin tutkintoon? Tarkistapas se heti, ennen kuin teet noin raskaita päätöksiä ammattitaidoista.
Suvaitsevaisuus on se, mitä nykypäivässä hyvin paljon tarvitaan ja sulta näyttää puuttuvan se.
"mutta kun taitavat olla kovin hyvin koulutettua porukkaa"
Niinpä niin... Mutta kun sillä koulutuksella ei loppujen lopuksi ole merkitystä, vaan sillä, mitä kyseinen henkilö osaa.
Ikäänkuin työnantajat palkkaisivat jotain näyteikkunaan asetettavia mallinukkeja, tyyliin:
"Meillä on näin monta ekonomia, tradenomia, insinööriä, merkonoomia, jneee... palkkalistoillamme..."
Tuohon voi aina esittää kysymyksen:
"Entäs sitten... Mitäs ne osaavat tehdä ???"
Tässä esimerkkiä IT-alalta:
Muistelen ennen vanhaan tuttavaani kositun
softataloon, koska hän oli FM.
Käytännönm kokemuksen hän olisi kyllä joutunut keräämään lähes alusta. Ns. opistoilla voi olla
enemmän harjoittelua ja käytännöllisempää työtä,
joten siinä mielessä valmiimpia käytännön töihin.
Mutta se FM haluttiin firmaan, koska haluttiin
se "käyntikortti" esittää. Uskottavuutta enemmän.
Kyllä minäkin diggaan enemmän jotakin Tatu
(Ylöstä?) kuin niitä Rytsölöitä. Tatu tekee softaa
johon eivät koulupojat taatusti pysty.
On erittäin vaikeita sovelluksia, joita ei oikein
voi tehdä puoskari, vaan pitää olla Rocket Scientist. Useimmin ei käytännön hommissa tarvita
korkeaa teoreettista pohjaa.
Mutta toivoisin esimieheni olevan kaikin tavoin
minua päätä pitempi.
äijä
"Muistelen ennen vanhaan tuttavaani kositun
softataloon, koska hän oli FM.
Käytännönm kokemuksen hän olisi kyllä joutunut keräämään lähes alusta"
Ilmankos IT alalla meneekin hommat alamäkeä...
Eli, tuossakin tapauksessa kaverilla oli kyllä tutkintoja, mutta ei tehtävään työhön tarvittavaa osaamista.
Tuo tyyli on sitä tyypillistä myyntimiesten pelleilyä, jossa maalaillaan ruusuisia kuvitelmia koko taivaanranta täyteen, kunnes herätään siihen kusiseen totuuteen, ettei niillä haavekuvilla ollut mitään perustetta.
Tuotteesta tai palvelusta on maksettu huippuhinta, sillä oletuksella että vastineeksi saat ammattilaistason vastinetta, kun todellisuudessa saman tuloksen olisit saanut maksamalla naapurin 14-vuotiaalle harrastelijalle vähän karkkirahaa ;-)
80-luvun alussa ei ollut pc-laitteita eikä juurikaan mitään muita mikrotietokoneita.
Ei naapurin nappula voinut oppia mitään, eikä sitä
todellakaan olisi otettu töihin asiantuntijana,
miten olisi vakuututtu sopivista taidoista?
Tunnen toisen kaverin (tyyppiä Harri Hursti, jos
tuota vielä muistatte) joka oli siitä erikoinen,
että harrasti tosi nuorena jo 70-luvun alkupuolella jotain mikroprosessoreja.
Hän oppi assemblerin ja pääsi minun edelliseen
työpaikkaani töihin. Minä en ollut silloin vielä ko. firman palveluksessa vaan lukiossa vasta.
Tavattiin toisessa työpaikassani, hän taisi olla
vain 2 v. minua vanhempi.
Silloin kuulemma järjestettiin jonkinlaisen alan koulutuksen tai kurssin käyneille ohjelmointikilpailu, ja parhaat
valittiin. Kaveri pääsi 17 vuotiaana töihin!
Työelämä kyllä opetti paljon käytännön asiaa, sovellustietämystä ym. siihen aikaan.
Mikrotietokoneet olivat hyvin harvinaisia ja myös niiden harrastaminen.
Nyt luulen, että et vieläkään erota pc:n käyttäjiä
toisistaan. Juuri atk-alalla on kaikenmaailman
puoskareita, jotka hämäävät ns. taidoillaan tavallisen ei-ammattilaisen.
Vähän sinnepäin esimerkki:
Yli 70 vuotias perhetuttumme (mies) tokaisi kerran
että enkös minä siis ole vähän niinkuin kollega
hänen tyttärelleen, kun molemmat tietokoneita
käytämme. Tytär teki jotain graafista suunnittelua
pc:llä mainostoimistossa. Minä olen IBM:n keskuskoneen suunnittelija-ohjelmoija.
Nämä laitteita, joiden esi-isät syntyivät jo
50-luvulla ja nykymuodossaan kai joskus 30 v.
sitten. IBM PC tuli loppuvuodesta 1981, ja yleistyminen vei vuosia.
Toinen esimerkki: Jossain elokuvassa hyönteisten myrkyttäjä totesi olevansa virkaveli yliopiston
hyönteistutkijan kanssa.
IT-ala eri sovelluksineen ja laitteistoineenkin
on käsittämättömän laaja. Yksi henkilö ei yleensä
osaa kuin jotakin kapeaa aluetta, ja ehkä sattumalta osaa jotakin, jolla tehdä vaikutus johonkin.
Eräs kollegani sanoi kerran: Tällä alalla on
niin paljon paskaa (siis kaikenlaista, myös vähemmän tärkeää huuhaata ja softan määrä on valtava).
Minä olen vähän kiusaantunut (tyhmistä) tuttavistani, jotka luulevat, että pystyn ratkaisemaan ihan minkä vaan heidän pc-ongelmansa. Teen aivan minimaalisesti pc:tä hyödyntävää työtä ja olen joskus aiemmin 10 v. aikana kaksi kertaa joutunut enemmän taistelemaan pc:n rauta-asennusten takia kotikoneessani.
Nyt luullaan, että minä tällä harrastuksenomaisella kokemuksella selvitän kaikki
pc-ongelmat hetkessä, olenhan sentään atk-ammattilainen. Jos tunnen höyrykoneen tietyn mallin, en varmasti osaa korjata autoa, jos näen
sen ensimmäisen kerran.
Nyt ihmisillä on kaikenlaisia luuloja, kun tietokoneita käytetään niin erilaisiin hommiin.
Sinun naapurisi 14 v. poika on tehnyt jotain silmänkääntötemppuja pc-lelullaan, ja sinä uskot hänen olevan pätevä työelämään taitoineen.
Taisi näytellä fraktaalikuvia tai jotain huuhaa
"demoja".
Jotain pohjia hänellä voi kyllä olla, mutta kyllä
jokainen joutuu oppimaan käytännön työt.
Uskon, että hyvä koulutus, jossa oppii kunnon
suunnittelumenetelmät (toisin kuin puoskarit) on
paras pohja onnistumiselle (IT) työelämässä.
Oikeita työtapoja ja ongelmanratkaisuja ei varmaan
opita itsekseen. Väittäisin, että itseoppinut
puoskari voi tehdä aivan väärällä tavalla asiat,
saada ne jotenkin toimimaan, mutta hommissa ei ole
juuri mitään järkeä.
Sillä aikaisemmin FM:n suorittaneella oli varmasti teoreettista hyvää pohjaa, miten suunnitella toimivia, selkeitä ja ylläpidettäviä
ohjelmia. Kyllä siitä hyvää olisi tullut, jos
olisi soveltanut taitojaan käytäntöön. Hän meni
kuitenkin valtiolle "seurusteluhommiin".
Se mitä tarkoitin sillä, että hän olisi joutunut
oppimaan käytännön asiat, tarkoittaa lähinnä
sovellusten (liiketoiminnan asioiden) ymmärtämistä
käytännössä ja nopeuden saavuttamista harjaantumalla ohjelmointiin , ts. homma käy
nopeasti, eikä tule tehdyksi niitä väärillä tavoilla.
äijä