Ei haittaisi

ikäero, jos

edes tuleva anoppi suostuisi tapaamaan :(.
Mun kohdalla tilanne on se, etten ole tavannut tulevaa anoppiani, koska hän ei siedä tupakanpolttoa. Kutsua kylään ei ole kuulunut.

Syyn tähän tapaamattomuuteen kertoi miehenikin vasta, kun sitä kysyin. Vaikea paikka oli miehellekin.

Kun kihlauduimme keväällä, kysyin mieheltäni, että mitenkähän äitinsä ottaa asian. Äitienpäivänä mieheni kävi äitinsä luona, mutta mitään kommenttia en ole kuullut, enkä kyllä ole kysynytkään. En kysy, koska aavistan, että mitään hyvää sanottavaa ei asiaan ole ollut.

Mietityttää, että pitääkö vaihtaa miestä, jotta en pilaa hänen ja äitinsä välejä? Äitihän on kuitenkin miehen elämän tärkein nainen, sanokaa muut mitä haluatte!

16

1517

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • -nainen-

      Niinpä, saattaa se äiti olla miehen elämän ensimmäinen nainen. Mutta kukaan ei äitinsä kanssa voi naimisiin mennä. Saatikka saada lapsia. Joten on miehenkin tyydyttävä toiseksi parhaimpaan, eli tulevaan vaimoonsa.

      Äidin uskoisi sopeutuvan ajatukseen, pelkästään aikuisen elämänkokemuksella. Ja sinulle tuleva miniä, ole suvaitsevainen miehesi äitiä kohtaan ja älä tupakoi hänen nähtensä, jos hän ei sitä voi sietää.

      Emmehän me tupakoi työpaikallakaan, jos se on säännöissä kiellettyä. Yhden vierailun kestää ilman tupakkaakin, jos se on siitä kiinni.

      • Kiukkuliina

        "Ja sinulle tuleva miniä, ole suvaitsevainen miehesi äitiä kohtaan ja älä tupakoi hänen nähtensä, jos hän ei sitä voi sietää."

        Johan nyt vitsin murjasit ?! Minulla se menee niin päin, että anoppini ja appeni polttavat molemmat - minä taas en voi sietää sitä! Miksi he sitten saavat polttaa jopa minun nenän allani SISÄTILOISSA, vaikka tietävät kantani siihen ??! Ja toinen on viinan ja kaljan kittaus. En voi sietää sitäkään. Miksi he sitten tekevät sitäkin minun nenäni alla ??!!!!!


      • -nainen-
        Kiukkuliina kirjoitti:

        "Ja sinulle tuleva miniä, ole suvaitsevainen miehesi äitiä kohtaan ja älä tupakoi hänen nähtensä, jos hän ei sitä voi sietää."

        Johan nyt vitsin murjasit ?! Minulla se menee niin päin, että anoppini ja appeni polttavat molemmat - minä taas en voi sietää sitä! Miksi he sitten saavat polttaa jopa minun nenän allani SISÄTILOISSA, vaikka tietävät kantani siihen ??! Ja toinen on viinan ja kaljan kittaus. En voi sietää sitäkään. Miksi he sitten tekevät sitäkin minun nenäni alla ??!!!!!

        No, jos he tekevät sen omassa kodissaan, niin se on heille suotava. Koska sen ihmisen nimi, joka ulko-ovessa lukee, niin hän määräävät tavallaan "tahdin" omassa "huushollissaan". Ja niin teet sinäkin, omassa "huushollissasi". Jos teillä ei tupakoida, niin sen voi vieraille sanoa ihan nätistikin. Vaikka itse tupakoinkin, niin en tee sitä koskaan sisätiloissa ja jos tapaan ystäviäni, jotka eivät tupakoi, niin vältän tupakointia näiden ystävieni seurassa.

        Olettaisi appivanhempiesi kunnioittavan sinua vieraanaan sen verran, että jättäisivät "tupruttelun", sikseen silloin, kun olet heillä käymässä.


    • tupakanpolton

      lopettaakin?

      • olen minä

        Olen mielestäni suvaitsevainen. Kunnioitan hänen mielipidettään. Siksi en ole kylään väkisin tunkenutkaan ja jos kutsu tulisi, en toki polttaisi hänen aikanaan. Ei miehenikään polta äitinsä luona, vaikka äitinsä polttamisesta tietääkin.

        Enkä ole kertaakaan ollut negatiivinen, kun mies on äitiään lähtenyt katsomaan, päin vastoin olen kehottanut käymään. Ikää on sen verran, että ei voi tietää milloin tapaamiset on ohi.

        Tupakanpolton lopettaminen ei tule onnistumaan, on sen verran usein kokeiltu ja muutun silloin hirviöksi.

        Omaakin elämänkokemusta on kahden aikuisen lapsen , 22 vuoden avioliiton ja avioeron verran. Mieheni on myöskin eronnut.

        Toiveikkaana odotan, että joskus vielä tulisi se päivä, kun tapaan tulevan anopin. Tai ehkä menee sitten jo anopin tapaamiseksi, jos oikein viipyy.
        Harmittaa vaan silti niin pirusti! Yhteistä aikaa anopin kanssa kuluu hukkaan!


      • n47v
        olen minä kirjoitti:

        Olen mielestäni suvaitsevainen. Kunnioitan hänen mielipidettään. Siksi en ole kylään väkisin tunkenutkaan ja jos kutsu tulisi, en toki polttaisi hänen aikanaan. Ei miehenikään polta äitinsä luona, vaikka äitinsä polttamisesta tietääkin.

        Enkä ole kertaakaan ollut negatiivinen, kun mies on äitiään lähtenyt katsomaan, päin vastoin olen kehottanut käymään. Ikää on sen verran, että ei voi tietää milloin tapaamiset on ohi.

        Tupakanpolton lopettaminen ei tule onnistumaan, on sen verran usein kokeiltu ja muutun silloin hirviöksi.

        Omaakin elämänkokemusta on kahden aikuisen lapsen , 22 vuoden avioliiton ja avioeron verran. Mieheni on myöskin eronnut.

        Toiveikkaana odotan, että joskus vielä tulisi se päivä, kun tapaan tulevan anopin. Tai ehkä menee sitten jo anopin tapaamiseksi, jos oikein viipyy.
        Harmittaa vaan silti niin pirusti! Yhteistä aikaa anopin kanssa kuluu hukkaan!

        Mitä jos anoppisi piti miehesi entisestä vaimosta paljon ? Mitä, jos hänen on yksinkertaisesti vaikea tavata sinua sen vuoksi ? Mitä, jos hän ajattelee, että tapaa sinut sitten, kun on jotenkin varma. No tokihan sen aika olisi jo.
        Tiedän itsestä sellaisen asian; poikani seurusteli ja asui erään tytön kanssa noin 5-6 vuotta. Tykästyin häneen ja meillä meni oikein kivasti, keksittiin ihan omaakin jutusteltavaa. Ja kun sitten löytyi uusi, ihan olen iloinen poikani puolesta, mutta olen huomannut, että minulla ei ole juurikaan kiinnostusta ihan vielä tutustua, no olen jo kerran tavannut tytön ja todella kivalta vaikutti. Mutta katsellaan nyt, pääsevätkö alkua pitemmälle. Tavallaan tuntuu pahalta, että ihminen, josta alkoi pitää, katosi kokonaan elämästä heidän eronsa myötä. Asuvat vielä kauempana, joten eipä sitä juurikaan enää nähdä.
        Tämmöistä mietin, tämä voi vanhemmalle ihmiselle olla vielä vaikeampi juttu, varsinkin, jos miehesi edellinen liitto oli pitkä.
        Kaikilla ei mene huonosti anoppinsa kanssa :) tai sitten voihan olla niinkin, että se suhde on ollut huono, silloinkin varmaan epäröi.


      • olen minä...
        n47v kirjoitti:

        Mitä jos anoppisi piti miehesi entisestä vaimosta paljon ? Mitä, jos hänen on yksinkertaisesti vaikea tavata sinua sen vuoksi ? Mitä, jos hän ajattelee, että tapaa sinut sitten, kun on jotenkin varma. No tokihan sen aika olisi jo.
        Tiedän itsestä sellaisen asian; poikani seurusteli ja asui erään tytön kanssa noin 5-6 vuotta. Tykästyin häneen ja meillä meni oikein kivasti, keksittiin ihan omaakin jutusteltavaa. Ja kun sitten löytyi uusi, ihan olen iloinen poikani puolesta, mutta olen huomannut, että minulla ei ole juurikaan kiinnostusta ihan vielä tutustua, no olen jo kerran tavannut tytön ja todella kivalta vaikutti. Mutta katsellaan nyt, pääsevätkö alkua pitemmälle. Tavallaan tuntuu pahalta, että ihminen, josta alkoi pitää, katosi kokonaan elämästä heidän eronsa myötä. Asuvat vielä kauempana, joten eipä sitä juurikaan enää nähdä.
        Tämmöistä mietin, tämä voi vanhemmalle ihmiselle olla vielä vaikeampi juttu, varsinkin, jos miehesi edellinen liitto oli pitkä.
        Kaikilla ei mene huonosti anoppinsa kanssa :) tai sitten voihan olla niinkin, että se suhde on ollut huono, silloinkin varmaan epäröi.

        n47: Ymmärrän nuokin syyt. Silti en ymmärrä miksi en saa edes mahdollisuutta.

        Ei meidän tarvitsisi olla ylimpiä ystäviä heti, eikä välttämättä koskaan. Anoppikin ehkä sitten tavattuaan voisi ajatella asiaa ja muodostaa oman mielipiteensä minusta, muutenkin kuin kuulopuheiden perusteella.

        Sen jälkeen kortit olisivat hänen käsissään. Joko haluaisi tavata vielä tai jos ei pidä minusta, niin suosiolla pysyisin pois, kunnioittaen hänen mielipidettään.

        Tietysti toivon, että välini tulevaan anoppiin olisivat yhtä välittömät ja lämpimät kuin ex-anoppini kanssa.

        Ja omien lasteni seurusteluista on myös kokemuksia. Poikani tyttöystävistä olen muuten todella pitänyt, mutta yhdestä en kovin paljon. En silti antanut sen näkyä, tuntua enkä kuulua.

        Eihän poika minulle kumppania katsele, vaan itselleen. Jos poikani on onnellinen hänen kanssaan, niin miksi sorkkisin mielipiteineni siihen väliin.

        Uskon, että silloinkin tullaan toimeen, kun minä anoppina pidän näppini vain omissa asioissani ja kerron mielipiteeni neutraalisti, jos sitä kysytään. Ja kunnioitan myös miniääni ja hänen mielipiteitään samoin kuin poikani.

        Tiedä sitten olenko väärässä?


      • Eräs anoppi
        olen minä kirjoitti:

        Olen mielestäni suvaitsevainen. Kunnioitan hänen mielipidettään. Siksi en ole kylään väkisin tunkenutkaan ja jos kutsu tulisi, en toki polttaisi hänen aikanaan. Ei miehenikään polta äitinsä luona, vaikka äitinsä polttamisesta tietääkin.

        Enkä ole kertaakaan ollut negatiivinen, kun mies on äitiään lähtenyt katsomaan, päin vastoin olen kehottanut käymään. Ikää on sen verran, että ei voi tietää milloin tapaamiset on ohi.

        Tupakanpolton lopettaminen ei tule onnistumaan, on sen verran usein kokeiltu ja muutun silloin hirviöksi.

        Omaakin elämänkokemusta on kahden aikuisen lapsen , 22 vuoden avioliiton ja avioeron verran. Mieheni on myöskin eronnut.

        Toiveikkaana odotan, että joskus vielä tulisi se päivä, kun tapaan tulevan anopin. Tai ehkä menee sitten jo anopin tapaamiseksi, jos oikein viipyy.
        Harmittaa vaan silti niin pirusti! Yhteistä aikaa anopin kanssa kuluu hukkaan!

        miellyttävältä ihmiseltä. Voi kunpa anoppisi ymmärtäisi ajoissa mitä menettää, jos torjuu sinut.

        Hyvälle ystävälleni kävi niin, mutta siinä oli kyllä monta syytä, joiden vuoksi ymmärsin anoppiakin. Kuitenkin anoppi menetti suunnattomasti, kun pysyi päätöksessään hautaan asti.

        Sinun tapauksesi on kyllä ihan erilainen, joten ei sen tarvitse niin mennä. Tehän olette miehesi kanssa samanlaisessa elämäntilanteessa, toisin kuin ystäväni oli. Kuitenkin hänenkin suhteensa tähän mieheen jatkuu edelleen ja on jatkunut jo lähes 35 vuotta.
        Yritän vaan sanoa, että ilman anopin hyväksyntääkin, varsinkin tuossa iässä, pystytte kyllä jatkamaan. Eniten siinä todella menettää anoppi, jos hylkää sinun tapaisesi ihmisen.

        Tämä ei liity mitenkään anoppiin, mutta eikö olisi todella mitään keinoa lopettaa tupakanpolttoa. Minä olen siitä niin kauhuissani, kun joudun päivittäin seuraamaan mieheni serkun tilannetta. Hän on polttanut pikkupojasta lähtien ja nyt hänellä on keuhkoahtaumatauti. Se on kuule jotain niin järkyttävää, ettei sitä voi kuvitella. Juuri illalla vastasin puhelimeen, josta kuului vain jotain pihinää ja enemmän arvasin kuin kuulin, että serkku pyysi miestäni puhelimeen. Hänet oli taas tänään, sitä tapahtuu nykyään viikoittain, viety ambulanssilla sairaalaan, kun laitteista huolimatta henki ei kulje.
        Odotamme ja pelkäämme, milloin tulee viimeinen puhelinsoitto.
        Ei ole mukavaa menettää läheistä ystäväänsä. Se on niin kamalaa seurattavaa, että toivoisin sydämestäni, että sinun tapaisesi ystävällinen ja sydämellinen ihminen ei koskaan joutuisi sellaista kokemaan.


      • mietiskelijä
        n47v kirjoitti:

        Mitä jos anoppisi piti miehesi entisestä vaimosta paljon ? Mitä, jos hänen on yksinkertaisesti vaikea tavata sinua sen vuoksi ? Mitä, jos hän ajattelee, että tapaa sinut sitten, kun on jotenkin varma. No tokihan sen aika olisi jo.
        Tiedän itsestä sellaisen asian; poikani seurusteli ja asui erään tytön kanssa noin 5-6 vuotta. Tykästyin häneen ja meillä meni oikein kivasti, keksittiin ihan omaakin jutusteltavaa. Ja kun sitten löytyi uusi, ihan olen iloinen poikani puolesta, mutta olen huomannut, että minulla ei ole juurikaan kiinnostusta ihan vielä tutustua, no olen jo kerran tavannut tytön ja todella kivalta vaikutti. Mutta katsellaan nyt, pääsevätkö alkua pitemmälle. Tavallaan tuntuu pahalta, että ihminen, josta alkoi pitää, katosi kokonaan elämästä heidän eronsa myötä. Asuvat vielä kauempana, joten eipä sitä juurikaan enää nähdä.
        Tämmöistä mietin, tämä voi vanhemmalle ihmiselle olla vielä vaikeampi juttu, varsinkin, jos miehesi edellinen liitto oli pitkä.
        Kaikilla ei mene huonosti anoppinsa kanssa :) tai sitten voihan olla niinkin, että se suhde on ollut huono, silloinkin varmaan epäröi.

        Olen nuoren äitinä huomannut että on vaikeaa suhtautua pyyteettömästi pojan tyttökaveriin kun hän on pitkäaikainen. Itsellä on huonot välit anoppiin mikä aiheutti eronkin, joskin palasimme miehen kanssa yhteen. Anoppi muisti hyvällä miehen entistä vaimoa ja minua hän ei ole koskaan hyväksynyt.

        On vaikeaa olla toistamatta huonoja asenteita sukupolvien ketjussa kun asia tulee itselle ajankohtaiseksi. Tyttö on kovin hiljainen ja muutamat asenteet tekevät ristiriitaisen suhtautmisen. Olen ajatellut että pojan on oltava itse kuitenkin oman onnensa seppä ja äiti ei voi huonontaa hyvää suhdetta täysin!


      • tekosyyltä..
        olen minä kirjoitti:

        Olen mielestäni suvaitsevainen. Kunnioitan hänen mielipidettään. Siksi en ole kylään väkisin tunkenutkaan ja jos kutsu tulisi, en toki polttaisi hänen aikanaan. Ei miehenikään polta äitinsä luona, vaikka äitinsä polttamisesta tietääkin.

        Enkä ole kertaakaan ollut negatiivinen, kun mies on äitiään lähtenyt katsomaan, päin vastoin olen kehottanut käymään. Ikää on sen verran, että ei voi tietää milloin tapaamiset on ohi.

        Tupakanpolton lopettaminen ei tule onnistumaan, on sen verran usein kokeiltu ja muutun silloin hirviöksi.

        Omaakin elämänkokemusta on kahden aikuisen lapsen , 22 vuoden avioliiton ja avioeron verran. Mieheni on myöskin eronnut.

        Toiveikkaana odotan, että joskus vielä tulisi se päivä, kun tapaan tulevan anopin. Tai ehkä menee sitten jo anopin tapaamiseksi, jos oikein viipyy.
        Harmittaa vaan silti niin pirusti! Yhteistä aikaa anopin kanssa kuluu hukkaan!

        .. kun kerran tietää poikansakin tupakoivan. Minäkään en siedä tupakointia; haisee pahalle ja tupakansavu ahdistaa. Mutta en minä siksi jätä kavereitani tapaamatta. Sillä perusteella joutuisin jättämään myös mieheni, joka on muuten ihana ihminen! Vaikuttaa todella siltä, että tulevalla anopilla on joku muu syy olla tapaamatta. Ehkä hän pelkää ettet sinä pitäisi hänestä. Tai jotain. Vaikea sanoa kun ei niin tunne ikäihmisten ajatusmaailmaa. Luulisi kyllä, että ystäviä ja läheisiä ihmisiä ei ole koskaan liikaa.


      • olen minä....
        Eräs anoppi kirjoitti:

        miellyttävältä ihmiseltä. Voi kunpa anoppisi ymmärtäisi ajoissa mitä menettää, jos torjuu sinut.

        Hyvälle ystävälleni kävi niin, mutta siinä oli kyllä monta syytä, joiden vuoksi ymmärsin anoppiakin. Kuitenkin anoppi menetti suunnattomasti, kun pysyi päätöksessään hautaan asti.

        Sinun tapauksesi on kyllä ihan erilainen, joten ei sen tarvitse niin mennä. Tehän olette miehesi kanssa samanlaisessa elämäntilanteessa, toisin kuin ystäväni oli. Kuitenkin hänenkin suhteensa tähän mieheen jatkuu edelleen ja on jatkunut jo lähes 35 vuotta.
        Yritän vaan sanoa, että ilman anopin hyväksyntääkin, varsinkin tuossa iässä, pystytte kyllä jatkamaan. Eniten siinä todella menettää anoppi, jos hylkää sinun tapaisesi ihmisen.

        Tämä ei liity mitenkään anoppiin, mutta eikö olisi todella mitään keinoa lopettaa tupakanpolttoa. Minä olen siitä niin kauhuissani, kun joudun päivittäin seuraamaan mieheni serkun tilannetta. Hän on polttanut pikkupojasta lähtien ja nyt hänellä on keuhkoahtaumatauti. Se on kuule jotain niin järkyttävää, ettei sitä voi kuvitella. Juuri illalla vastasin puhelimeen, josta kuului vain jotain pihinää ja enemmän arvasin kuin kuulin, että serkku pyysi miestäni puhelimeen. Hänet oli taas tänään, sitä tapahtuu nykyään viikoittain, viety ambulanssilla sairaalaan, kun laitteista huolimatta henki ei kulje.
        Odotamme ja pelkäämme, milloin tulee viimeinen puhelinsoitto.
        Ei ole mukavaa menettää läheistä ystäväänsä. Se on niin kamalaa seurattavaa, että toivoisin sydämestäni, että sinun tapaisesi ystävällinen ja sydämellinen ihminen ei koskaan joutuisi sellaista kokemaan.

        Eräs anoppi: Kiitos mieltä lämmittävistä sanoistasi!
        Elän toivossa, että anoppi vielä jonain päivänä haluaisi tavata!

        Ja tuohon polttamisen lopettamiseen: Olen usein yrittänyt, todella yrittänyt, mutta kun on ala-asteikäisestä polttanut, niin ei valitettavasti onnistu :/ En kylläkään polta kuin 5-8 päivässä.

        Toivon, että saat pitää ystäväsi vielä kauan! Voimia sinulle!


      • olen minä.....
        tekosyyltä.. kirjoitti:

        .. kun kerran tietää poikansakin tupakoivan. Minäkään en siedä tupakointia; haisee pahalle ja tupakansavu ahdistaa. Mutta en minä siksi jätä kavereitani tapaamatta. Sillä perusteella joutuisin jättämään myös mieheni, joka on muuten ihana ihminen! Vaikuttaa todella siltä, että tulevalla anopilla on joku muu syy olla tapaamatta. Ehkä hän pelkää ettet sinä pitäisi hänestä. Tai jotain. Vaikea sanoa kun ei niin tunne ikäihmisten ajatusmaailmaa. Luulisi kyllä, että ystäviä ja läheisiä ihmisiä ei ole koskaan liikaa.

        Niin...syy voi olla mikä tahansa. Mutta kärsivällisesti odotan ;)


    • ookooo

      Olkaa rauhassa elämässänne. Ajattelen näin kun hoksasin ikänne. Ei vanha jaksa tutustua uusiin ihmisiin varsinkaan kun niitä on jo ennestään. Ei varmaan tarkota pahaa jos ei kiinnosta. Vanhemman ihmisen sielunelämän tuntee vaan jos on ollut kaltaisten kanssa tekemisissä kun PÄIVÄÄ;MITÄ MUMMULLE KUULUU. Siis enemmän kuin tuon pakkolauseen. Kohta taas joku kommentoi kirjeasua.

    • narttuprinsessa

      äiti on pojan tärkein nainen,ei MIEHEN.
      sanokaa anopit ja äidit mitä haluatte.
      Taas mannaa "poika"riippuvaisille kuningattarille...

    • itse kokenut

      Olen miettinyt että jos anopin ja miniän välit olisivat kunnossa tilanne olisi uskomattoman hieno.

      Mielestäni suhteet eivät riipu siitä polttaako miniä tupakkaa vai ei. Eiköhän se ole jokaisen oma asia ja kaikkia ei voi miellyttää. Silloin luopuu omasta identiteetistään muiden takia.

      Suvaitsevaisuutta lisää nuorien ja vanhempien välille ja aurinkoista mieltä kesän kynnyksellä kaikille!

      • olen minä......

        Ei minunkaan mielestä suhteet riipu tupakasta tai muustakaan, mutta ymmärrän vanhempia ihmisiä. Tupakanpoltto on osa minua...valitettavasti, mutta sen joutuu jokainen ihminen minun kohdallani kestämään.

        Ex-anoppini on hieno ihminen, mutta en tiedä miten olisi tieto tupakoinnista vaikuttanut asiaan. Siis asia salattiin ex-mieheni toiveesta yli 20 vuotta! Ja silloin tuntui, etten saa olla sitä mitä olen. Kukaanhan ei ole täydellinen.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      264
      16953
    2. Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."

      Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist
      Kotimaiset julkkisjuorut
      23
      5458
    3. Ilkka kanerva

      Ilkka Kanerva kuollut 74v
      Turku
      115
      2581
    4. Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."

      Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar
      Kotimaiset julkkisjuorut
      15
      2058
    5. Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä

      Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa
      Maailman menoa
      336
      1762
    6. Pikkaraiskan puhelut

      Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      111
      996
    7. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      59
      952
    8. Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen

      Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto
      Maailman menoa
      32
      880
    9. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      44
      880
    Aihe