onkos se

loppu ja kaikki pilalla, jos lähtee ihan ok:sta mutta "tunteettomasta" suhteesta, jos on vielä yhteinen lapsikin?

siis kun, tuntuu että me molemmat kaivataan vähän erilaisia asioita...minä haluan lääppiä ja halailla, nauraa ja pussailla... olla onnellinen. toiselle riittää, että vaan ollaan.

nyt olis mulla päällimmäisenä ajatus lähtemisestä. mutta kun pelottaa. miten mun tulevaisuus, lapsen tulevaisuus, miehen tulevaisuus... miehen ja lapsen suhde...??

voinko nyt vaan ajatella itteeni ja ottaa ja lähteä? (siis toki lapsen kanssa)
4593
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Elämä on niin lyhyt eikä sen lopullista tarkoitusta tulla ikinä kuitenkaan selvittämään, että jokaisen on parasta tehdä siltä kuin itsestä tuntuu.Kun tekee isoja ratkaisuja, niiden myötä elämään tulee aina uutta ja ihmeellistä, uudet ovet aukeavat joiden olemassaoloa ei ole edes huomannut. Jos lasta mietit, niin eiköhän tässäkin maassa elä tuhansia lapsia asiat vielä paljon huonommin kuin elo onnellisen äidin kanssa. Suhteestanne tulisi kuitenkin vielä kuivempi ajan myötä, ja sinä olisit turhautuneempi. Loppupeleissä kaikki ajattelevat omaa peppuaan ja niin se vaan menee..

Äänestä

Miten nuo asiat eivät tulleet mieleen ennen lapsen pyöräyttämistä?

Ei kai tuossa muuta voi kuin erota, mutta ihmeellisen hidas sytytys sulla on.

Äänestä
  • liikaa ja liian äkkiä. lapsi tehtiin sillon kun vielä oltiin tapailuasteella...tulin raskaaksi, muutettiin yhteen, mentiin kihloihin. tiedän tiedän tiedän. siksihän tätä nyt mietinkin, että onko minulla oikeutta riuhtaista itteeni tästä tilanteesta irti vai mitä hittoa teen.

    Äänestä

  • alkup. kirjoitti:

    liikaa ja liian äkkiä. lapsi tehtiin sillon kun vielä oltiin tapailuasteella...tulin raskaaksi, muutettiin yhteen, mentiin kihloihin. tiedän tiedän tiedän. siksihän tätä nyt mietinkin, että onko minulla oikeutta riuhtaista itteeni tästä tilanteesta irti vai mitä hittoa teen.

    jos vastaat itsestäsi ja huolehdit lapsestasi, sulla on oikeus olla onnellinen. Tee niinkuin haluat.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


maailman kirjoitti:

loppu ja kaikki pilalla, jos lähtee ihan ok:sta mutta "tunteettomasta" suhteesta, jos on vielä yhteinen lapsikin?

siis kun, tuntuu että me molemmat kaivataan vähän erilaisia asioita...minä haluan lääppiä ja halailla, nauraa ja pussailla... olla onnellinen. toiselle riittää, että vaan ollaan.

nyt olis mulla päällimmäisenä ajatus lähtemisestä. mutta kun pelottaa. miten mun tulevaisuus, lapsen tulevaisuus, miehen tulevaisuus... miehen ja lapsen suhde...??

voinko nyt vaan ajatella itteeni ja ottaa ja lähteä? (siis toki lapsen kanssa)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu