mitä tehdä

Ymmärrän huolesi. Tästä ei tule mitään, koska
puoliso rakastaa juomista.
Mutta ero silti tuntuu pelottavan raskaalta, kun rakastaa toista.

7 vuotta yhteiseloa takana, pari vuotta avioliittoa. Välitin miehestäni niin paljon että olisin voinut jäädä siihen loppuelämäkseni, ellen olisi yhtään välittänyt omasta elämästäni ja hyvinvoinnistani. En rakastanut miestäni, mutta olin hänessä kiinni ja halusin hänelle vain pelkästään kaikkea hyvää ja ihan vain sen vuoksi olisin ollut valmis jäämään. Silti eteen tuli asioita jotka sai mut tajuamaan että tuo ei ole se ihminen joka on mua varten tarkoitettu. Tuo ei ole se ihminen jonka kanssa olisin onnellinen elämäni loppuun saakka. Me oltiin kuin sisarukset, ei kuten tuore aviopari, ja se sai mut pakkaamaan kamani ja muuttamaan pois.

Nyt olen asunut puolisen vuotta muualla ja avioeroprosessi käynnissä, silti tunnen jatkuvaa syyllisyyttä ja surua siitä että jätin hyvän miehen ja kohtalaisen hyvän elämän ja aiheutin suurta tuskaa ihmiselle joka rakastaa mua edelleen yli kaiken.. Mutta joskus on vain pakottauduttava ajattelemaan itseään ja sitä, mikä on kaikille parasta pidemmän päälle.