Ei tunnu työ maistuvan tällaiselle reilu kolmekymppiselle miehelle. Olen pitkälle opiskellut ja työelämässä nopeasti edennyt, nyt jo muutaman vuoden johtajan titteliä kantanut. En vain ole löytänyt hommaa mikä kiinnostaisi ja mikä ei alkaisi ahdistamaan muutamassa kuukaudessa. Nyt kolme kuukautta uudessa työpaikassa ja jokainen päivä on kamala. Työteho on surkea ja netissä tulee surffattua ihan liikaa. Hommissa ei varsinaisesti mitään vikaa, mutta kun ei kiinnosta ei sitten pätkääkään. Koko ajan vain unelmoi mökkeilystä ym. vapaa-ajasta. Tuntuu, että palkka on ainoa, joka kiinnostaa työssä. Tuntuu, että elämä menee ihan hukkaan kun joka arkipäivä on pakko olla töissä. Kun löytyisikin homma, missä olisi vaikka 3 viikkoa töitä ja sitten aina yksi lomaviiko. Jaksaisi ne 3 viikkoa kärvistellä kun tietää, että "ihan kohta pääsee taas lomalle". Vapaa maahan tämä on, mutta kun lainoja on pitkälti yli 200 tonnia, niin eipä sitä paljon ole mahdollisuuksia työnteosta luopua... vituttaa.
Työ ei maistu
herra isoherra
52959
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
No sitä samaa se on kaikille työssäkävijöille, ei se nyt mitään herkkua ole monellekaan.Jospa laskeutuisit sieltä "lasitornista" maan pinnalle ja otat työn työnä ja nautit sitten siitä vapaasta kun sitä on.
Olen samaa miettinyt. Johtajan asema, hyvä palkka, mutta ei oikein ole se oma juttu. Joka päivä sitä miettii, mitä tällä elämällä tekisi. Työt tulee hoidettua hyvin, muttei yli 110%...
Loma ja vapaa-aika mielessä. Ei se ole laiskuutta, mutta töihin olisi mukava tulla polttava tunne rinnassa...siis motivoituneena.
Onko tämä lopulta sitä pullamössösukupolven ongelmaa vaikko sitä, että on lapsesta asti kilpaillut ja opiskellut laman keskellä yrittäen olla hyvä ja riittävä - onko siis yksinkertaisesti kyseessä akkujen loppuminen - kuka tietää..
"...lapsesta asti kilpaillut ja opiskellut laman keskellä yrittäen olla hyvä ja riittävä - onko siis yksinkertaisesti kyseessä akkujen loppuminen - kuka tietää..."
Tuo oli aika osuva. Olen opiskellut paljon ihan hyin tuloksin ns. perusinssiksi, opiskelujen ohessakin tehnyt töitä niin paljon kuin pystyn, päässyt töihin paikkoihin joihin ole hakenut jne eli kaikki on mennyt "putkeen".
Nyt vain on mysö minulla sellainen tilanne, että kiinnosta enää pätkääkään. Tämä johtuu osittain siitä, että työ on jo yksitoikkoista ja nykyisessä paikassa todella nyhräämistä, palkka on mitätöntä eli ei korvaa menetettyä vapaa-aikaa. Kaiken lisäksi ala on alkanut nyppimään, tekisi mieli vaikka mieluummin kaivaa ojaa, rakentaa jotain tms. Kotonakin voisi olla vaikka sen mitä saa ansiosidonnaista. Se on siinä kintaalla, että käyn pyytämässä irtisanomisen "tuotannollisista ja taloudellisista syistä". Jos ei onnistu, niin aiheutan noita tuotannollisia ja taloudellisia syitä : )
Lainathan ne tietenkin pitää tässä työssä. Perkele.
Ja vielä ihmetellään miksi media-alalle piisaa väkeä: paljon vapaa-aikaa (=vähän töitä), ja mielenkiintoistet työt (jos on).
Ei ihmisellä ole niin pitkää elinaikaa että siitä riittäisi tylsyyteen tuhlattavaksi.
Vaikka olen tosin tuuminut että voisihan sitä mennä vaikka sähköamikseen (jota kautta medianomit näköjään enimmäkseen työllistyvät.)
Aika sama se lopulta on, mitä tekee, kunhan pääsee toteuttavalle puolelle. Täällä me prolet kumminkin yhdessä pilkataan teitä pukukekkuleita :P