Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alkaessa kesäkuun alussa 1944 oli heille ylivoima niin tykistön, ilmavoimien kuin panssareidenkin suhteen. Mihin tämä ylivoima hävisi kun tultiin ns. ratkaisutaisteluihin? Suomen ilmavoimat ja osasto Kuhlmey saivat aika rauhassa pommittaa vihollisen joukkojenkeskityksiä ja kalustoa. Mikäli vihollisella olisi ollut valtaisa määrä hävittäjiä olisi ne ammuttu alas. Samoin tykistö sai rauhassa ampua valtavan määrän kranaatteja vihollisen niskaan. Venäläisen tykistö vastatoimet olivat olemattomat. Jos niitä oli kerran niin valtavsti olisi se vaientanut Suomen tykistön ja murskannut asemat rintamajoukoilta. Näin ei kuitenkaan käynyt joten ainoa järkevä johtopäätös on että venäläisten ylivomaa on suuresti liioiteltu!
Tali-Ihantala, missä NL:ton tykistö ja
13
3929
Vastaukset
- lisäää lentämistä
Kuhlmeyn lentue menetti 23 lentäjää kuolleina, 24 haavoittui ja 27 konetta tuhoutui taistelu toiminnassa! Jos tämä on punikkipenikan mielestä rauhassa pommittamista niin mikä sitten on kova menetys?
- kirjassa
Neuvotoliittolaisen kenraaliluutnantti S.P.Platonovin kirjassa Taistelut Suomen rintamalla 1941-1944 sanotaan: "Yli kolme viikkoa kestäneiden hyökkäyksellisten sotatoimien aikana kesäkuun 21 päivästä 1944 heinäkuun puoliväliin saakka,Leningradin rintaman oikean sivustan joukot eivät kyenneet täyttämään niitä tehtäviä jotka ylijohto niille käskyllään kesäkuun 21 päivänä antoi.Rintaman joukot eivät onnistuneet etenemään valtakunnan ja Suomen rajalle ja täysin puhdistamaan Karjalan kannasta vihollisista.Siirtämällä alueelle riittävästi lisävoimia Suomen sodanjohto pysäytti neuvostojoukkojen hyökkäyksen Karjalan kannakselta syvälle Suomeen"
- Liekki()
Puna-Armeijaa koskivat samat lainalaisuudet kuin kaikkia muitakin armeijoita. Hyökkäyksen lähtöasemat olivat käytännöllisesti katsoen varikoiden porteilla, joten ammus-, ase- ja miehistötäydennykset hoituivat pikavauhtia. Lähtöasemissa oli käytössä myös melkein koko Leningradin kaupunkia puolustanut tykistö, rannikko- ja laivastotykistö mukaan luettuna. Kun rintama alkoi etääntyä kaupungista, taistelua tukevan tykistön määrä väheni n. 10.000 putkesta noin 3.000 putkeen (huom. venäläiset laskivat jokaisen raketinheitinkiskon erilliseksi putkeksi).
Hyökkäyksen alkaessa puna-armeijalla oli hyökkäysjoukoissa n. 250.000 miestä, joista suurin osa ikäluokkia 1922-25. Näistä n. 19.000 kaatui ja 30-40.000 haavoittui 20.6.1944 mennessä. Saadut täydennykset eivät määrällisesti eivätkä varsinkaan laadullisesti (30-40 vuotiaita) korvanneet tappioita.
Puna-armeijan panssaritappiot olivat todennäköisesti 250-300 vaunua alunperin n. 800 vaunusta 20.6. mennessä. Näistä suuri osa kyettiin myöhemmin korjaamaan, mutta ne olivat poissa pelistä Tali-Ihantalassa.
Suomalaiset ja saksalaiset kykenivät saavuttamaan paikallisen ilmaherruuden, koska vastustajan ilmavoimien haävittäjätorjunnan taktiikka ja johtojärjestelmä olivat vanhakantaisia. Samaa ei ehkä kuitenkaan voida väittää heidän maateistelukoneidensa järjestelmästä, jota kuuntelemalla ilmavoimien radiotiedustelu seurasi rintaman etenemistä. Lukumääräisesti venäläisillä oli n. 10 kertainen ylivoima ilmassa.
Summa summarum, venäläisten ylivoimaa ei ole liioiteltu. Usein unohtuu kuitenkin, että suomalaisten reservit ehtivät paikalle Ihantalaan ja että venäläiset eivät saaneet merkittäviä vahvistuksia lähtötilanteeseen verrattuna. Samoin unohtuu ehkä sekin, että taistelujen ensimmäisten 10 päivän aikana suomalaisten vastarinta oli kaikesta huolimatta sen verran kovaa, että eteneminen ei ollut vastustajallekaan aivan pelkää kävelemistä. Suomi osti aikaa niiden miesten verellä, joiden hermo piti. - Feldwebel
Mun isoisä oli Kuhlmeyn lento-osastossa
- Tapio Rautalapio
Komea suoritus se oli, Tali-Ihantala, mutta kun niin paljon keskitytään korostamaan sen merkitystä niin unohdetaan helposti vähemmälle huomiolle se, että varsinainen ratkaisu tapahtui Valkeasaaressa kesäkuussa 1944 ja Viipurin menetyksessä sen ja ns. Kannaksen halkijuoksun seurauksena. Ei ole tarkkaa tietoa siitä milloin NL lopetti Suomen armeijansa miehistö- ja materiaalitäydennykset eli milloin tavara- ja miehistöjunien suunta kääntyi Viipurista Pietariin. Tiedetään, että venäläisjoukoilla oli tavoitteita Kymijokea myöten, vaan ei se todista, että Stalinin tarkoituksena oli valloittaa koko Suomi.
Se kun olisi voitu tehdä pitkittämällä sotaa niin että Saksa romahtaa minkä jälkeen olisi aloitettu uusi suurhyökkäys.
Ja nyt tarkkuutta: en sano että tämä on ehdoton totuus, mutta myös mahdollisuus ja tutkimukselle selvitettävää.- Liekki()
Stavka lopetti materiaalitäydennysten lähettämisen rintamalle 4.7.1944. Tuon ajankohdan jälkeen rintamalle tuli täydennystä vain Leningradin rintaman omista resursseista, mm. muutamia T-28 ja T-26 panssareita, kun parempaakaan ei ollut lähettää. 8.7.1944 suomalaiset liikenteenlaskijat (kaukopartio) ilmoittivat, että rintamalle meni tyhjiä junia ja hieman myöhemmin, että panssareilla ja joukoilla lastattuja junia oli matkalla kohti etelää. Leningradin rintama jatkoi kuitenkin hyökkäysyrityksiään erityisesti Vuosalmella. 15.7.1944 Leningradin rintama sitten sai Stavkalta ehdottoman käskyn lopettaa hyökkäys ja siirtyä puolustukseen. Ilomantsissa käydyt taistelut olivat jo Leningradin rintaman sooloilua ajatuksella "jos se kuitenkin murtuisi".
Esimerkiksi Tapio Tiihosen kirjassa on esitetty viitteitä siitä, että Leningradin rintaman johto halusi maksaa kalavelat Suomelle jopa silläkin uhalla, että hyökkäys saksalaisia vastaan Baltiassa lykkääntyisi. Stavkalle taas riitti, että Suomi saadaan nopeasti irrotettua sodasta jos hyökkäys Kannaksella ei johda nopeaan läpimurtoon ja maan valtaamiseen. Tämä jännite näkyi sitten koko hyökkäysvaiheen ajan kun Leningradin rintama vaati lisää kalustoa ja miehiä ja Stavka painoi jarrua ja myöntyi vain osaan vaatimuksista.
Stvakan hyökkäyskäskyä kesälle 1944 ei kukaan suomalainen tutkija ole nähnyt. Olen kerran keskustellut erään ulkomaisen tutkijan kanssa, joka väitti käskyn nähneensä. Tavoite oli Helsinki, mutta ei mihin hintaan hyvänsä. Sekä joukkojen määrä että käyettävissä oleva aika oli rajoitettu. Kesän 1944 taistelut tuntuisivat vastaavan hyvin annettua käskyä eli Suomi vallataan jos "halvalla saadaan", mutta pääasia oli saada maa irti sodasta Saksan puolella. Loput jätettiin sitten tulevan kehityksen varaan. - Tapio Rautalapio
Liekki() kirjoitti:
Stavka lopetti materiaalitäydennysten lähettämisen rintamalle 4.7.1944. Tuon ajankohdan jälkeen rintamalle tuli täydennystä vain Leningradin rintaman omista resursseista, mm. muutamia T-28 ja T-26 panssareita, kun parempaakaan ei ollut lähettää. 8.7.1944 suomalaiset liikenteenlaskijat (kaukopartio) ilmoittivat, että rintamalle meni tyhjiä junia ja hieman myöhemmin, että panssareilla ja joukoilla lastattuja junia oli matkalla kohti etelää. Leningradin rintama jatkoi kuitenkin hyökkäysyrityksiään erityisesti Vuosalmella. 15.7.1944 Leningradin rintama sitten sai Stavkalta ehdottoman käskyn lopettaa hyökkäys ja siirtyä puolustukseen. Ilomantsissa käydyt taistelut olivat jo Leningradin rintaman sooloilua ajatuksella "jos se kuitenkin murtuisi".
Esimerkiksi Tapio Tiihosen kirjassa on esitetty viitteitä siitä, että Leningradin rintaman johto halusi maksaa kalavelat Suomelle jopa silläkin uhalla, että hyökkäys saksalaisia vastaan Baltiassa lykkääntyisi. Stavkalle taas riitti, että Suomi saadaan nopeasti irrotettua sodasta jos hyökkäys Kannaksella ei johda nopeaan läpimurtoon ja maan valtaamiseen. Tämä jännite näkyi sitten koko hyökkäysvaiheen ajan kun Leningradin rintama vaati lisää kalustoa ja miehiä ja Stavka painoi jarrua ja myöntyi vain osaan vaatimuksista.
Stvakan hyökkäyskäskyä kesälle 1944 ei kukaan suomalainen tutkija ole nähnyt. Olen kerran keskustellut erään ulkomaisen tutkijan kanssa, joka väitti käskyn nähneensä. Tavoite oli Helsinki, mutta ei mihin hintaan hyvänsä. Sekä joukkojen määrä että käyettävissä oleva aika oli rajoitettu. Kesän 1944 taistelut tuntuisivat vastaavan hyvin annettua käskyä eli Suomi vallataan jos "halvalla saadaan", mutta pääasia oli saada maa irti sodasta Saksan puolella. Loput jätettiin sitten tulevan kehityksen varaan.Täytyy myöntää että tietoni ovat näköjään päivittämättä, kertoisitko mikä olisi hyvä tutkimus aiheesta tai mistä itse olet kerännyt tietosi.
- Liekki()
Liekki() kirjoitti:
Stavka lopetti materiaalitäydennysten lähettämisen rintamalle 4.7.1944. Tuon ajankohdan jälkeen rintamalle tuli täydennystä vain Leningradin rintaman omista resursseista, mm. muutamia T-28 ja T-26 panssareita, kun parempaakaan ei ollut lähettää. 8.7.1944 suomalaiset liikenteenlaskijat (kaukopartio) ilmoittivat, että rintamalle meni tyhjiä junia ja hieman myöhemmin, että panssareilla ja joukoilla lastattuja junia oli matkalla kohti etelää. Leningradin rintama jatkoi kuitenkin hyökkäysyrityksiään erityisesti Vuosalmella. 15.7.1944 Leningradin rintama sitten sai Stavkalta ehdottoman käskyn lopettaa hyökkäys ja siirtyä puolustukseen. Ilomantsissa käydyt taistelut olivat jo Leningradin rintaman sooloilua ajatuksella "jos se kuitenkin murtuisi".
Esimerkiksi Tapio Tiihosen kirjassa on esitetty viitteitä siitä, että Leningradin rintaman johto halusi maksaa kalavelat Suomelle jopa silläkin uhalla, että hyökkäys saksalaisia vastaan Baltiassa lykkääntyisi. Stavkalle taas riitti, että Suomi saadaan nopeasti irrotettua sodasta jos hyökkäys Kannaksella ei johda nopeaan läpimurtoon ja maan valtaamiseen. Tämä jännite näkyi sitten koko hyökkäysvaiheen ajan kun Leningradin rintama vaati lisää kalustoa ja miehiä ja Stavka painoi jarrua ja myöntyi vain osaan vaatimuksista.
Stvakan hyökkäyskäskyä kesälle 1944 ei kukaan suomalainen tutkija ole nähnyt. Olen kerran keskustellut erään ulkomaisen tutkijan kanssa, joka väitti käskyn nähneensä. Tavoite oli Helsinki, mutta ei mihin hintaan hyvänsä. Sekä joukkojen määrä että käyettävissä oleva aika oli rajoitettu. Kesän 1944 taistelut tuntuisivat vastaavan hyvin annettua käskyä eli Suomi vallataan jos "halvalla saadaan", mutta pääasia oli saada maa irti sodasta Saksan puolella. Loput jätettiin sitten tulevan kehityksen varaan.Lähteistä voidaan mainita esimerkiksi Tapio Tiihosen Kannanksen suurtaistelut kesällä 1944 (vaikealukuinen, mutta runsaat lähteet). Tiihosen lähteiden joukossa on myös venäläisten joukko-osastojen papereihin pohjautuvia tietoja esim. tappioista ja tavoitteista.
Jukka Mäkelän tiedustelun ja kaukopartioiden toimintaa käsitteleviä kirjoja on useita, ja vaikka niissä on paljon kevyttä materiaalia, niin niissä annettuja tietoja Kannaksella kesällä 1944 suoritetun partiotiedustelun tuloksista ei ole syytä epäillä.
Ulkomaisista tutkijoista David Glanz käsittelee Suomea lyhyesti Leningradia koskevassa kirjassaan. Kirjasta ei sinällään paljon irtoa, mutta Glantzilla on kuitenkin ollut hyvä pääsy venäläisiin lähteisiin ja sitä kautta kuvausta hyökkäysken tavoitteista voitaneen pitää aika luotettavana.
Oheisessa keskuteluryhmässä venäläiset osallistujat ovat antaneet varsin yksityiskohtaisia tietoja Kannaksen taisteluihin osallistuneista panssariyksiköistä, niiden kalustosta ja tappioista http://forum.axishistory.com/viewtopic.php?t=95646 Vaikka kyseessä onkin nettikeskustelu, lähteinä näkyisi käytetyn ao. yksiköiltä jälkeen jääneitä dokumentteja. Tiedot ovat myös varsin yhteneväisiä muissa teoksissa esitettyjen määrien ja tappioiden suhteen. Oikeastaan ainoa suuri ristiriita sisältyy siihen, että suomalaiset eivät luonnollisestikaan ole voineet olla tietoisia siitä, kuinka moni tuhottu panssari kyettiin myöhemmin korjaamaan. Esim. Prokhorovkassa Puna-Armeija menetti eri lähteiden mukaan n. 450 vaunua mutta niistä vain n. 150 oli siinä kunnossa, että niitä ei saatu korjatuksi parin viikon sisällä taistelusta . - Tapio Rautalapio
Liekki() kirjoitti:
Lähteistä voidaan mainita esimerkiksi Tapio Tiihosen Kannanksen suurtaistelut kesällä 1944 (vaikealukuinen, mutta runsaat lähteet). Tiihosen lähteiden joukossa on myös venäläisten joukko-osastojen papereihin pohjautuvia tietoja esim. tappioista ja tavoitteista.
Jukka Mäkelän tiedustelun ja kaukopartioiden toimintaa käsitteleviä kirjoja on useita, ja vaikka niissä on paljon kevyttä materiaalia, niin niissä annettuja tietoja Kannaksella kesällä 1944 suoritetun partiotiedustelun tuloksista ei ole syytä epäillä.
Ulkomaisista tutkijoista David Glanz käsittelee Suomea lyhyesti Leningradia koskevassa kirjassaan. Kirjasta ei sinällään paljon irtoa, mutta Glantzilla on kuitenkin ollut hyvä pääsy venäläisiin lähteisiin ja sitä kautta kuvausta hyökkäysken tavoitteista voitaneen pitää aika luotettavana.
Oheisessa keskuteluryhmässä venäläiset osallistujat ovat antaneet varsin yksityiskohtaisia tietoja Kannaksen taisteluihin osallistuneista panssariyksiköistä, niiden kalustosta ja tappioista http://forum.axishistory.com/viewtopic.php?t=95646 Vaikka kyseessä onkin nettikeskustelu, lähteinä näkyisi käytetyn ao. yksiköiltä jälkeen jääneitä dokumentteja. Tiedot ovat myös varsin yhteneväisiä muissa teoksissa esitettyjen määrien ja tappioiden suhteen. Oikeastaan ainoa suuri ristiriita sisältyy siihen, että suomalaiset eivät luonnollisestikaan ole voineet olla tietoisia siitä, kuinka moni tuhottu panssari kyettiin myöhemmin korjaamaan. Esim. Prokhorovkassa Puna-Armeija menetti eri lähteiden mukaan n. 450 vaunua mutta niistä vain n. 150 oli siinä kunnossa, että niitä ei saatu korjatuksi parin viikon sisällä taistelusta .kun muistelen että Heikki Ylikangas HYOL:n päivillä syksyllä 2004 oli sitä mieltä että ei olisi olemassa tutkimustietoa venäläisten junien kuljetussuunnan kääntymisestä välillä Leningrad-Kannas, siis päivämäärän tarkkaa tietoa.
- Tapio Rautalapio
Liekki() kirjoitti:
Lähteistä voidaan mainita esimerkiksi Tapio Tiihosen Kannanksen suurtaistelut kesällä 1944 (vaikealukuinen, mutta runsaat lähteet). Tiihosen lähteiden joukossa on myös venäläisten joukko-osastojen papereihin pohjautuvia tietoja esim. tappioista ja tavoitteista.
Jukka Mäkelän tiedustelun ja kaukopartioiden toimintaa käsitteleviä kirjoja on useita, ja vaikka niissä on paljon kevyttä materiaalia, niin niissä annettuja tietoja Kannaksella kesällä 1944 suoritetun partiotiedustelun tuloksista ei ole syytä epäillä.
Ulkomaisista tutkijoista David Glanz käsittelee Suomea lyhyesti Leningradia koskevassa kirjassaan. Kirjasta ei sinällään paljon irtoa, mutta Glantzilla on kuitenkin ollut hyvä pääsy venäläisiin lähteisiin ja sitä kautta kuvausta hyökkäysken tavoitteista voitaneen pitää aika luotettavana.
Oheisessa keskuteluryhmässä venäläiset osallistujat ovat antaneet varsin yksityiskohtaisia tietoja Kannaksen taisteluihin osallistuneista panssariyksiköistä, niiden kalustosta ja tappioista http://forum.axishistory.com/viewtopic.php?t=95646 Vaikka kyseessä onkin nettikeskustelu, lähteinä näkyisi käytetyn ao. yksiköiltä jälkeen jääneitä dokumentteja. Tiedot ovat myös varsin yhteneväisiä muissa teoksissa esitettyjen määrien ja tappioiden suhteen. Oikeastaan ainoa suuri ristiriita sisältyy siihen, että suomalaiset eivät luonnollisestikaan ole voineet olla tietoisia siitä, kuinka moni tuhottu panssari kyettiin myöhemmin korjaamaan. Esim. Prokhorovkassa Puna-Armeija menetti eri lähteiden mukaan n. 450 vaunua mutta niistä vain n. 150 oli siinä kunnossa, että niitä ei saatu korjatuksi parin viikon sisällä taistelusta .asiallisista ja asiantuntevista vastauksistasi.
- probleema,
Osasto Kuhlmey särki sillat ja tiet.Tykistö ja panssarit joutuivat syöksypommitusten kohteeksi.Suomen armeija taisteli kaikkensa ponnistaen,tietäen vihollisen rosvoarmeijan kauheat aikeet.
- Ikäcivis
Isäni ei Ihantalassa kummastellut Venäjän tykistön ongelmia vaan uutta outoa ilmiötä: oma tykistö ja Saksan lentue osallistuivat taisteluun. Syytä ja perustelua voi vain arvailla montusta käsin, piiskojen ja nakujen avuksi tuli kerrankin raskasta huokailua takaakin missä kuviteltiin olevan vain esikuntia. Mielialaan vaikutti myös Kannaksen evakuointi ja siirtyminen puolustustaisteluun. Venäjällähän kyse oli nyt valloitustavoitteesta. Entäpä jos Suomen tykistö liittyi rintamaan?
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomalainen tutkimus paljasti oudon asian vasemmistolaisista - he häpeävät itseään
Kyllä, asia on faktaa. Suomalainen tutkimus osoittaa, että vasemmistolaisina itseään pitävät kansalaiset häpeävät itseää1413898Sosialismia Tampereella: Virallinen ilmiantolinja avautuu kaupungissa
Nyt siis mennään mansessa ihan justiinsa samaan malliin kuin entisessä Neuvostoliitossa, jossa saattoi ilmiantaa naapuri3523015Tätä et nähnyt tv:ssä: Frederik paljastaa - Totuus "haisevasta jäynästä" pehtoorille Farmilla
Frederik veti ns. herneen nenään ja päätti kostaa pehtoorille. Mitäs mieltä olet Frederikin "aamutoimista"? Lue jutt131937Ellen Jokikunnas paljastaa kyynelehtien Ralph-pojasta: "Apua..."
Ellen Jokikunnaksen ja hänen puolisonsa Jari Raskin perheestä ja taloprojektista Italiassa kertova Unelmia Italiassa -sa101655Oho! Vappu Pimiä teki "röyhkeän" teon - Onko sopivaa paljastaa tämä MasterChef-sarjasta?
Vappu Pimiä on astunut MasterChef Suomi -keittiöön ja liittynyt ohjelman legendaariseen tuomaristoon Helena Puolakan ja41109- 71964
Kaste tulisi tehdä apostolisella tavalla Ap. t. 2:38 mukaan
Apostolit eivät kastaneet kolminaisuuden nimellä vaan Jeesuksen alkuperäisen käskyn mukaisesti: Ap. t. 2:38 Niin Pietar38874Kuhmossa rallit alkoi ennen aikojaan
Paettiin polliisia törkeästi? Se tuo rallikiima on näemmä saavuttanu paikalliset tommi mäkiset kiljupäissään auton rat23811- 44784
- 67779