Hei! En oikein tunnu saavan mistään apua ongelmaani, joka on lyhyesti seuraavanlainen. Minulla on pari suhteellisen lyhyttä suhdetta (1-2v) takanani (ja useita vielä lyhempiä). Molemmat näistä vakevimmista suhteista päättyivät ikävästi. Etenkin jälkimmäinen, joka sisälsi pettämisiä ja jopa huumeita ym. Nyt olen uudessa suhteessa (noin 8 kk seurusteltu), ja tunnen oloni todella ahdistuneeksi (ilman mit. todellista syytä). Minun on kamalan vaikea luottaa toiseen, ja keksin kaikenlaisia pelkoja, olen turhaan mustasukkainen.. Pelkään, että koko suhteeni ajautuu pakostikin karille jos näin jatkuu, sillä en pysty rakastamaan häntä täydellä sydämelläni. Saatan jopa jännittää ihan yksinkertaisia asioita suhteessani, kuten saanko häneltä viestiä ym. Olen ahdistunut, kurkkuuni pistää ym. Samanlaisia tuntemuksia minulla oli ihan ensimmäisessä ihmissuhteessani. Alan olla jo todella epätoivoinen, sillä suhteemme on mennyt aika pahaan kriisiin ongelman (mustasukkaisuus?) takia.. Haluan korostaa, että mielestäni kumppanissani ei ole vikaa, vaan omassa päässäni. Terapiaan haluaisin mennä, mutta ei ole varaa yksityiselle. Onko kellään kokemusta mistään vastaavasta?
ahdistun
parisuhteessa
51088
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mutta jos kaverisi pitää Sinusta , älä karkoita
häntä. Mikään suhde ei kuitenkaan ole ainoa
mahdollisuus joten sitäkään ei kannata jännittää.
Elämä tuo tilanteita ja vie niitä, meidän on
rohkeasti elettävä ne .Huominen on aina edessä
elämä kaipaa eläjiä,eiliseen takertuminen
upottaa liian monen HYVÄN tyypin. Älä Sinä tee
sitä itsellesi.
jos itellä on huolia ja murheita, ajaa toisen pois,vaikka tarviis häntä.
Moi! Itselläni on ollut elämäni aikana ihan samanlaisia ongelmia. Ennen nykyistä suhdetta takanani oli pari lyhyempää "seurustelua". Nämä kaikki loppuivat jollain tavalla ikävästi. Minusta tuli epäilevä ja kyyninen enkä luottanut kehenkään. Kun tapasin nykyisen mieheni, pidin noin vuoden "takaovea" koko ajan auki - että jos vaikka pitäisi karkuun lähteä. Ahdisti joskus niin paljon. Selitin miehelleni, että pidän hänestä todella paljon, mutta en osaa vielä 100% luottaa häneen, en vain kykene siihen. Lupasin, että asiat vielä muuttuvat. Pikku hiljaa aloin uskoa, että mieheni on todellakin rehellinen ja luotettava mies eikä hän lähde mihinkään viereltäni. Tätä ennen olin monta kertaa "testannut" häntä, epäillyt, lähtenyt, kiukutellut, ollut mustasukkainen, kinunnut vakuutuksia suhteemme pysyvyydestä jne.
Tällä hetkellä meillä on 2½ vuotta yhteiseloa takana ja kaikki sujuu hyvin. Olen oppinut luottamaan, enää ei ahdista. Kaikesta ollaan selvitty. Suosittelen rehellistä keskustelua! Kertoo ihan oikeasti, miltä tuntuu ja miksi. Tottaki kumppanillakin on suuri rooli. Häneltä vaaditaan suurta ymmärrystä ja kärsivällisyyttä. Mutta jos hän oikeasti sinua rakastaa, tämän pitäisi onnistua. Tsemppiä!
voi ihan hyvin mennä terveyskeskuksen kauttakin. Sieltä saat lähetteen Mielenterveystoimistoon, jossa sinulle määrätään terapeutti, jonka kanssa voit asiaa selvitellä. Jos tuntuu ettei kunnallinen terapia ole tarpeeksi sinulle (yleensä mahdollisuus vain max 1krt/vko), voit kolmen kuukauden MTT:llä käynnin jälkeen hakea yksityistä terapeuttia, jonka tuntitaksasta Kela korvaa 60e. Eli siis jos tunti maksaa 65e, joudut siitä itse pulittamaan vain 5e.
Tulipa vain mieleeni selvitellä tuota asiaa...;)
Ja terapiaa suosittelen, jos sinusta todella tuntuu että sitä tarvitset.
Niin, ainakaan täällä 09-alueella tuo ei ole mikään syy päästä terapiaan -valitettavasti! Olisi pakko valehdella näkevänsä vihreitä miehiä tjn...