Koukkuniemen henkilöstöasiat puhuttivat tiedotustilaisuudessa
– Asiallinen, ehkä yllättävänkin säyseä tunnelma.
Siinä tiivistetysti yleisöltä saatujen kommenttien sisältö apulaiskaupunginjohtaja Päivi Sillanaukeen ensimmäisestä soten henkilökunnalle suunnatusta tiedotustilaisuudesta. Se pidettin perjantaina 21.4. Koukkuniemen juhlasalissa. Paikalla oli pari sataa henkilöä Koukkuniemestä ja muista toimialan yksiköistä. Sillanaukeen lisäksi puheenvuoron käyttivät tuotantojohtaja Ella Suojalehto ja laitoshoidon päällikkö Anja Parikka.
Sillanaukee totesi pitävänsä tiedotustilaisuutta kuuluisassa paikassa, onhan Koukkuniemi saanut osakseen runsaasti julkisuutta viime viikkojen aikana. Koukkuniemen henkilöstömitoitus käytiin tilaisuudessa vielä kertaalleen läpi. Parhaillaan on haku meneillään 38 uuden hoitajan palkkaamiseksi laitoshoitoon. Palkattavista 20 on sairaanhoitajia, joista 7-8 sijoittuu Koukkuniemen hoivaosastoille ja loput vanhainkodin puolelle. Marraskuussa Koukkuniemeen palkataan vielä 30 henkilöä ja ensi vuoden helmikuussa 35 henkilöä. Myös Kauppiin ja Hatanpään sairaalan psykogeriatriseen osastoryhmä saavat lisää henkilökuntaa.
Uusien palkattavien kokonaismäärä on 103 eli se määrä, mitä lääninhallitus suositti henkilöstömitoituksen korjaamiseksi. Marraskuussa ja helmikuussa palkattavien sijoituspaikoista ei vielä ole tietoa. Vuoden 2007 toukokuun loppuun mennessä kaupunki antaa lääninhallitukselle selvityksen tehdyistä toimenpiteistä.
Laitoshoidosta tehdään kokonaisselvitys
Tuotantojohtaja Ella Suojalehto kertoi myös kokonaisselvityksestä, joka laitoshoidossa laaditaan. Selvityksen perusteella tarkennetaan lisähenkilöstön sijoittaminen eri osastoille ja eri vuoroihin.
– Selvitys koskee myös lääkärien työtä, totesi Suojalehto, kun yleisön joukosta esitettiinkin syvä huoli erityisesti Kaupin sairaalan lääkärivajeesta.
– Miten se selvitys tehdään, oli seuraava kysymys.
Suojalehto kertoi esimerkin avulla, että selvitettävä ajanjakso voi olla vaikkapa jonkun osaston työt klo 7:n ja 9:n välillä. Katsotaan, mitä tehtiin, montako osallistui, kauanko meni aikaa jne.
Koukkuniemen saama julkisuus herätti yleisössä kysymyksiä. Vaikka henkilökuntavaje on tiedetty jo pitkään, miksi siihen ei ole puututtu? Apulaiskaupunginjohtaja Sillanaukee totesi, että henkilöstömitoituksessa on ollut kyse tietoisesti valitusta toimintalinjasta. Perusmiehitys on ollut laitoksissa niukka, mutta sijaisia on voitu käyttää poissaoloihin. Kun sijaisia ei enää saada, on tämä tie kuljettu loppuun.
– Sijaisia toki tarvitaan edelleenkin, vaikka uutta henkilökuntaa palkataankin, apulaiskaupunginjohtaja painotti.
Hän kertoi myös, että tänä vuonna on toden teolla lähdetty tekemään toimintaa läpinäkyväksi eli katsotaan, mitä mikin toiminta ja palvelu maksaa. Kun tämä asia tiedetään, pystytään budjetti laatimaan todellisten kustannusten mukaan.
Mistä saadaan henkilökuntaa?
Henkilökunnan ja erityisesti sijaisten saaminen Koukkuniemeen huoletti yleisöä. Koulutusta ehdotettiin korjaamaan tilannetta. Laitoshoidon päällikkö Anja Parikka kertoikin jo neuvotelleensa kaupungin koulutuspäällikön kanssa mahdollisesta oppisopimuskoulutuksesta. Laitoshoitajista voitaisiin kouluttaa lähihoitajia ja lähihoitajista sairaanhoitajia kaupungin tarpeeseen räätälöidyllä koulutusohjelmalla. Laitoshoidon päällikkö Anja Parikka on selvittänyt tilaisuuden jälkeen tarkemmin asiaa ja on ilmennyt, ettei ammattikorkeakoulutasoinen koulutus lähihoitajasta sairaanhoitajaksi ole mahdollista oppisopimuksella.
Yhteinen sävel yleisön ja virkamiesten kesken syntyi myös tuotteistuksesta. Yleisön joukosta nimittäin kysyttiin, kuka määrittelee, mikä on kotihoidon tuote, mikä on vanhainkodin tuote jne. Lisäkysymyksenä esitettiin, että onko henkilökunnalla mahdollisuus vaikuttaa tuotteistuksen määrittelyyn. Tähän kysymykseen sekä Sillanaukee että Suojalehto totesivat, että henkilökunta on keskeisessä asemassa tuotantoa ja tuotteita mietittäessä.
Vaikka laitoshoidon asiat nousivatkin tiedotustilaisuudessa pääosaan, käytiin lyhykäisesti läpi myös organisaatiouudistuksen nykytilaa. Sillanaukee kertasi jo julkisuudessakin olleet konsernihallinnon johtajakuviot. Johtajavalinnat nostivatkin esiin kipakan kysymyksen siitä, miksi johtajien paikkoja ei laitettu julkiseen hakuun. Sillanaukee kertoi kaupunginjohtajan esittäneen, että paikat täytetään nykyisen johtoryhmän jäsenillä. Kun valtuusto päätti toimintamallin uudistamisesta, se antoi valtuudet johtajien valinnasta kaupunginjohtajalle.
Sillanaukee selvitti myös ensi vuoden alussa voimaan tulevia, tuotantoon sijoittuvia hyvinvointipalveluja. Ne siis jakautuvat sosiaali- ja terveyspalveluihin, joita hän johtaa ja sivistyspalveluihin, joiden palvelutuotannon johtajaksi tulee Asko Koskinen. Palveluja johtaa yhteinen johtoryhmä.
Palvelut saavat yhteisen kehittämisyksikön, jonka johtaja valitaan kesän kynnyksellä. Kehittämisyksikkö ja sen johtaja toimivat palvelutuotannon johtajien alaisuudessa. Sillanaukee ei vielä tiennyt, etsitäänkö johtajaa sisäisellä vai ulkoisella haulla. Johtaja alkaa selvittää vielä tänä vuonna, mitkä ovat sivistyspalveluiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteiset rajapinnat asiakkaan eli kuntalaisen näkökulmasta.
Sosiaali- ja terveyspalvelut muodostuvat lähipalveluista, laitoshoidosta ja erikoissairaanhoidosta. Soten johtoryhmä miettii kesän aikana, mitä palveluja mihinkin osioon kuuluu ja kuinka ne organisoidaan ensi vuoden alusta.
– Asiallinen, ehkä yllättävänkin säyseä tunnelma.
Siinä tiivistetysti yleisöltä saatujen kommenttien sisältö apulaiskaupunginjohtaja Päivi Sillanaukeen ensimmäisestä soten henkilökunnalle suunnatusta tiedotustilaisuudesta. Se pidettin perjantaina 21.4. Koukkuniemen juhlasalissa. Paikalla oli pari sataa henkilöä Koukkuniemestä ja muista toimialan yksiköistä. Sillanaukeen lisäksi puheenvuoron käyttivät tuotantojohtaja Ella Suojalehto ja laitoshoidon päällikkö Anja Parikka.
Sillanaukee totesi pitävänsä tiedotustilaisuutta kuuluisassa paikassa, onhan Koukkuniemi saanut osakseen runsaasti julkisuutta viime viikkojen aikana. Koukkuniemen henkilöstömitoitus käytiin tilaisuudessa vielä kertaalleen läpi. Parhaillaan on haku meneillään 38 uuden hoitajan palkkaamiseksi laitoshoitoon. Palkattavista 20 on sairaanhoitajia, joista 7-8 sijoittuu Koukkuniemen hoivaosastoille ja loput vanhainkodin puolelle. Marraskuussa Koukkuniemeen palkataan vielä 30 henkilöä ja ensi vuoden helmikuussa 35 henkilöä. Myös Kauppiin ja Hatanpään sairaalan psykogeriatriseen osastoryhmä saavat lisää henkilökuntaa.
Uusien palkattavien kokonaismäärä on 103 eli se määrä, mitä lääninhallitus suositti henkilöstömitoituksen korjaamiseksi. Marraskuussa ja helmikuussa palkattavien sijoituspaikoista ei vielä ole tietoa. Vuoden 2007 toukokuun loppuun mennessä kaupunki antaa lääninhallitukselle selvityksen tehdyistä toimenpiteistä.
Laitoshoidosta tehdään kokonaisselvitys
Tuotantojohtaja Ella Suojalehto kertoi myös kokonaisselvityksestä, joka laitoshoidossa laaditaan. Selvityksen perusteella tarkennetaan lisähenkilöstön sijoittaminen eri osastoille ja eri vuoroihin.
– Selvitys koskee myös lääkärien työtä, totesi Suojalehto, kun yleisön joukosta esitettiinkin syvä huoli erityisesti Kaupin sairaalan lääkärivajeesta.
– Miten se selvitys tehdään, oli seuraava kysymys.
Suojalehto kertoi esimerkin avulla, että selvitettävä ajanjakso voi olla vaikkapa jonkun osaston työt klo 7:n ja 9:n välillä. Katsotaan, mitä tehtiin, montako osallistui, kauanko meni aikaa jne.
Koukkuniemen saama julkisuus herätti yleisössä kysymyksiä. Vaikka henkilökuntavaje on tiedetty jo pitkään, miksi siihen ei ole puututtu? Apulaiskaupunginjohtaja Sillanaukee totesi, että henkilöstömitoituksessa on ollut kyse tietoisesti valitusta toimintalinjasta. Perusmiehitys on ollut laitoksissa niukka, mutta sijaisia on voitu käyttää poissaoloihin. Kun sijaisia ei enää saada, on tämä tie kuljettu loppuun.
– Sijaisia toki tarvitaan edelleenkin, vaikka uutta henkilökuntaa palkataankin, apulaiskaupunginjohtaja painotti.
Hän kertoi myös, että tänä vuonna on toden teolla lähdetty tekemään toimintaa läpinäkyväksi eli katsotaan, mitä mikin toiminta ja palvelu maksaa. Kun tämä asia tiedetään, pystytään budjetti laatimaan todellisten kustannusten mukaan.
Mistä saadaan henkilökuntaa?
Henkilökunnan ja erityisesti sijaisten saaminen Koukkuniemeen huoletti yleisöä. Koulutusta ehdotettiin korjaamaan tilannetta. Laitoshoidon päällikkö Anja Parikka kertoikin jo neuvotelleensa kaupungin koulutuspäällikön kanssa mahdollisesta oppisopimuskoulutuksesta. Laitoshoitajista voitaisiin kouluttaa lähihoitajia ja lähihoitajista sairaanhoitajia kaupungin tarpeeseen räätälöidyllä koulutusohjelmalla. Laitoshoidon päällikkö Anja Parikka on selvittänyt tilaisuuden jälkeen tarkemmin asiaa ja on ilmennyt, ettei ammattikorkeakoulutasoinen koulutus lähihoitajasta sairaanhoitajaksi ole mahdollista oppisopimuksella.
Yhteinen sävel yleisön ja virkamiesten kesken syntyi myös tuotteistuksesta. Yleisön joukosta nimittäin kysyttiin, kuka määrittelee, mikä on kotihoidon tuote, mikä on vanhainkodin tuote jne. Lisäkysymyksenä esitettiin, että onko henkilökunnalla mahdollisuus vaikuttaa tuotteistuksen määrittelyyn. Tähän kysymykseen sekä Sillanaukee että Suojalehto totesivat, että henkilökunta on keskeisessä asemassa tuotantoa ja tuotteita mietittäessä.
Vaikka laitoshoidon asiat nousivatkin tiedotustilaisuudessa pääosaan, käytiin lyhykäisesti läpi myös organisaatiouudistuksen nykytilaa. Sillanaukee kertasi jo julkisuudessakin olleet konsernihallinnon johtajakuviot. Johtajavalinnat nostivatkin esiin kipakan kysymyksen siitä, miksi johtajien paikkoja ei laitettu julkiseen hakuun. Sillanaukee kertoi kaupunginjohtajan esittäneen, että paikat täytetään nykyisen johtoryhmän jäsenillä. Kun valtuusto päätti toimintamallin uudistamisesta, se antoi valtuudet johtajien valinnasta kaupunginjohtajalle.
Sillanaukee selvitti myös ensi vuoden alussa voimaan tulevia, tuotantoon sijoittuvia hyvinvointipalveluja. Ne siis jakautuvat sosiaali- ja terveyspalveluihin, joita hän johtaa ja sivistyspalveluihin, joiden palvelutuotannon johtajaksi tulee Asko Koskinen. Palveluja johtaa yhteinen johtoryhmä.
Palvelut saavat yhteisen kehittämisyksikön, jonka johtaja valitaan kesän kynnyksellä. Kehittämisyksikkö ja sen johtaja toimivat palvelutuotannon johtajien alaisuudessa. Sillanaukee ei vielä tiennyt, etsitäänkö johtajaa sisäisellä vai ulkoisella haulla. Johtaja alkaa selvittää vielä tänä vuonna, mitkä ovat sivistyspalveluiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteiset rajapinnat asiakkaan eli kuntalaisen näkökulmasta.
Sosiaali- ja terveyspalvelut muodostuvat lähipalveluista, laitoshoidosta ja erikoissairaanhoidosta. Soten johtoryhmä miettii kesän aikana, mitä palveluja mihinkin osioon kuuluu ja kuinka ne organisoidaan ensi vuoden alusta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.