Kysymys..

mikä helvetin ihme siinä on että on sinkkumies tai nainen.. kaikki aina tuputtaa seurustelamaan ja se tuntuu olevan sääntö ja joku ihmeen pakko.. ihmetyttää mikä kiire siihen parisuhteen helvettiin on kärsimään.. itse katson mielummin kaverin jonka kanssa tulen juttuun ja voin harkita yhteistä elämää enkä ryntää suhteeseen päätä pahkaa ja tee taas yhtä katkeraa yksinhuoltajan kersaa tähän maailmaan. minusta ihmisen täytyy ensin oppia tuntemaan ja hyväksymään itsensä sellaisena kun on.. vasta sitten on valmis hyväksymään toisen ihmisen elämäänsä.. ihminen joka ei tiedä mitä haluaa ei voi löytää sitä oikeaakaan.. taustat ja oma elämä kuosiin, sitten on aikaa toiselle.
2397
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

hyvähän muiden on tuputtaa, kun monilla ei ole edes yhtään potentiaalista kumppania kiikarissa (pahuksen sukupuolivääristyneet alat :D)

Ehkäpä tuputtajat ovat vain kateellisia sinkun vapaudesta ja haluavat tasoittaa tilanteen?

Äänestä

Tuntuu tosiaankin siltä, että seurustelu ja parisuhde ovat yhteiskunnan sanelema pakko.. Tämä on erittäin suuri epäkohta yhteiskunnassa, sillä nimeomaan tuolla "seurusteluun" pakottamisella saadaan aikaan enemmän tuhoa.

Tulisi edetä harkiten ja järkevästi suhdeasioissa. Niinikään, jos katsoo avioerotilastoja, pitäisi yhteiskunnan olla jo huolissaan.

Joseenkin erikoista, sillä nykyään ihmiset haluavat kouluttautua entistä korkeatasoisemmin, jolloin voisi kuvitella, ettei yksinkertaisesti riitä aikaa seurustelulle.

Ikävä tosiasia on se, että sinkkuus on "harvinaista" tosin meitähän riittää. Melko moni tuttavapiirissäni olevista henkilöistä ovat niitä, joilla on jo seuraava jonossa odottamassa, jos edellisen kanssa menee poikki.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Sinkkuudesta.. kirjoitti:

mikä helvetin ihme siinä on että on sinkkumies tai nainen.. kaikki aina tuputtaa seurustelamaan ja se tuntuu olevan sääntö ja joku ihmeen pakko.. ihmetyttää mikä kiire siihen parisuhteen helvettiin on kärsimään.. itse katson mielummin kaverin jonka kanssa tulen juttuun ja voin harkita yhteistä elämää enkä ryntää suhteeseen päätä pahkaa ja tee taas yhtä katkeraa yksinhuoltajan kersaa tähän maailmaan. minusta ihmisen täytyy ensin oppia tuntemaan ja hyväksymään itsensä sellaisena kun on.. vasta sitten on valmis hyväksymään toisen ihmisen elämäänsä.. ihminen joka ei tiedä mitä haluaa ei voi löytää sitä oikeaakaan.. taustat ja oma elämä kuosiin, sitten on aikaa toiselle.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu